Uuden Suomen investointiohjelman tavoitteena on kestävämpi Suomi, jossa on hyvä asua. Lisäksi investointiohjelmallamme toteutettaisiin kipeästi kaivattu päivitys infrastruktuuriimme, luotaisiin uutta osaamista ja uusia työpaikkoja. Pyrimme myös parantamaan kilpailukykyä ja saamaan aikaan päästövähennyksiä energiatehokkuudella.

Uuden Suomen investointiohjelman tavoitteena on tasapainoinen talous. Investointiohjelmalla haluamme helpottaa kestävyysvajeen umpeen kuromista luomalla kestävää talouskasvua.

Haluamme, että valtio ryhtyy omistajasta investoijaksi. Vihreillä on valmius myydä valtion omistuksia 1,5-2 miljardin euron edestä vuoteen 2020 mennessä. Olemme valmiit myymään omistuksia niistä yhtiöistä, joissa valtiolla on pelkkä sijoittajaintressi. Emme halua myydä valtion strategisia omistuksia, emmekä halua rahoittaa myynnillä syömävelkaa. Mielestämme myyntitulot pitää sijoittaa investointeihin

Vihreät Investoinnit kohdistuvat

1. joukkoliikenteeseen: raideliikennepaketti

2. rakentamiseen: tukea ja velvoitteita puurakentamiseen

3. tietoyhteiskuntaan: laajakaistan ajanmukaistaminen langattomaksi

4. energiatehokkuuteen: älykäs sähköverkko

Tavoittelemamme Suomi liikkuu nopeasti ja täsmällisesti raiteilla. Tavoitteenamme on Suomi, jossa rakennetaan puusta ja asutaan puukerrostaloissa. Haluamme Suomen, joka luottaa langattomaan laajakaistaan ja käyttää sähköisiä palveluita sekä toimii energiatehokkaasti älykkään sähköjärjestelmän varassa

Raideliikennepaketti

Olemme sitä mieltä, että nykymeno ei voi jatkua rautateillä. Haluamme nopeamman, täsmällisemmän ja turvallisemman junaliikenteen. Haluamme lisää kaukoliikenteen junavuoroja ja lähijunia uusille seuduille

Haluamme investointeja perusradanpidon rahojen tasokorotukseen ja uusiin ratojen parannushankkeisiin. Haluamme lisäksi satsauksia joukkoliikenteeseen Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla sekä Helsingin ratapihan ongelmien ratkaisemiseen. Investointeja tulee tehdä myös muiden kaupunkiseutujen joukkoliikennehankkeisiin. Tavoittelemme tasoristeyksien poistamista ja muita turvallisuutta parantavia toimia. Haluamme panostuksia liikenteen ohjauksen uusimiseen, älykkääseen liikenteeseen, tavararaideliikenteen edistämiseen sekä ratojen sähköistämiseen.

Mallimme on suuntaa antava ja tarkan investointisuunnitelman valmistelu kuuluu Liikennevirastolle. Hankkeiden järjestykseen vaikuttavat muun muassa lopulliset kustannusarviot, päivitetyt arviot hyödyistä sekä kuntien sitoutuminen. Ajattelemme, että jos lisää rahoitusta saadaan, perusteltuja investointitarpeita monia muitakin

Ajamme teemapaketeilla kohdennettuja toimia kaikille merkittäville rataosuuksille. Suurista ratahankkeista ovat mukana

– Seinäjoki–Oulu-välin korjaus ja tason parannus loppuun nopeasti

– Riihimäki–Pasila-yhteyden vahvistaminen

– parannukset Luumäki–Vainikkala ja Luumäki–Imatrankoski

– Helsingin ratapihan ratkaisut (ml. Pisara-rata)

– Espoon ja Lohjan kautta kulkeva ELSA-rata

Suunnitelmamme toteuttaminen maksaa vuosittain 290 miljoonaa euroa enemmän, kuin mitä rahaa on tällä hetkellä suunniteltu käytettäväksi. Yhteensä haluamme vuosina 2012–20 lisäsatsauksia 2,6 miljardia euroa. Rahat haluamme ottaa kohdentamalla väylähankkeiden määrärahoja uudelleen. Helsingin seudulla ottaisimme rahaa Helsingin seudun hakkeisiin ruuhkamaksuista. Suunnitelmamme toteuttaminen vaatii väylärahoituksen tason kasvattamista, mutta toisaalta pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus säästävät.

Päivitetty laajakaistastrategia

Tavoitteenamme on saada nopeat, langattomat yhteydet koko maahan ja luoda tehokas ja kattava runkoverkko. Tavoiteaikataulumme mukaan laajakaista on kakkien saatavilla kaupungeissa 2012 mennessä ja koko maassa 2015.

Haluamme laajakaistastrategiallamme avata uusia mahdollisuuksia sähköiselle liiketoiminnalle ja hallinnon sähköistämiselle. Näin saadaan parempia ja saavutettavampia palveluita suomalaisille. Sähköisestä liiketoiminnasta syntyy myös verotuloja.

Langaton verkko on helpompaa ja edullisempaa ulottaa kattavasti koko maahan, myös syrjäseuduille. Vihreiden tavoitteena on, että kaapeliverkko ulotetaan koko maahan, muttei enää jokaiseen tupaan. Tiedon pakkaamistekniikan kehittyminen on tehnyt nykyisestä 100M valokaapeliyhteyden tavoitteesta tarpeiden kannalta ylimitoitetun.

Lähdemme siitä, että muutoksesta huolimatta kansalaisille saavutetaan hyvä palvelutaso. Syrjäseuduilla 4G teknologioihin lukeutuvalla WiMAX-yhteydellä saatava 20 megan yhteys riittää kaikilla kuviteltavissa olevilla palveluilla. Yhteys taattaisiin kaikkiin vakituisesti asuttuihin asuntoihin ja yritysten toimipaikkoihin teleyrityksille säädettynä yleispalveluvelvoitteena.

Haluamme myös, että maan tietoliikennekapasiteetin kannalta olennaista runkoverkkoa vahvistetaan.

Älykkäät sähköverkot

Haluamme toteuttaa älykkään sähköverkon, joka hyödyntää uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa. Tavoittelemassamme älykkäässä sähköverkossa raja sähkön tuottajien ja kuluttajien välillä hämärtyy – kuluttajista voi tulla myös sähkön tuottajia ja varastoijia. Kulutusta ja tuotantoa optimoidaan kokonaisuutena.

Haluamme älykkäällä sähköverkolla saada sähkön kulutuksen ja tuotannon kohtaamaan paremmin, mikä laskee sähkön hintaa ja päästöjä. Käyttäjille tarjotaan palautetta omasta kulutuksesta ja mahdollisuuksia hallita sitä, mikä auttaa tehostamaan energiankäyttöä ja siten leikkaamaan sähkölaskua. Näemme, että kokemukset uudesta teknologiasta ja palveluista auttavat suomalaisia yrityksiä ponnistamaan nopeasti kasvaville maailmanmarkkinoille.

Esitämme kuuden kohdan ohjelman, jolla Suomesta voidaan tehdä älykkään verkon edelläkävijämaa.

1) satsataan teknologiaosaamiseen: lisätään t&k-rahoitusta kestävään teknologiaan yleensä ja älykkäisiin sähköverkkoihin erityisesti

2) pilotoidaan edelläkävijäratkaisuja: kootaan valtio, kuntia, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä toteuttamaan suuren mittakaavan koehankkeita älykkäistä verkoista (esim. Helsingin Kalasatama)

3) päivitetään kulutusnormit: laajennetaan sähkön kulutuksen etämittauksen käyttöönottoa ja edellytetään suoran palautteen antamista käyttäjille

4) valjastetaan markkinat: haetaan yhdessä sähköyhtiöiden kanssa keinot edistää sähkön markkinahintaan perustuvaa hinnoittelua ja kulutuspiikkejä leikkaavia kysyntäjoustoja

5) madalletaan kynnystä ryhtyä energiantuottajaksi: uudistetaan normiohjaus (esim. verkkoonliittymisehdot) niin, että kannustetaan suomalaisia kotitalouksia, maatiloja ja pienyrityksiä tuottamaan sähköä hajautetusti uusiutuvalla energialla

6) käynnistetään vihreän sähkön talkoot: parannetaan nykyisiä taloudellisia kannustimia (syöttötariffit, verotus) tuottaa uusiutuvaa energiaa hajautetusti ja otetaan käyttöön nettomittarointi, jossa sähkön käyttäjä maksaa vain nettona kuluttamastaan sähköstä

Uusi Suomi syntyy vain uudella ajattelulla, tekemisen meiningillä ja rohkeudella tehdä jotain toisin kuin ennen

Jaa sivu: