Joulukuun vastauspaketissa käsitellään muun muassa turkistarhausta, opintotukea ja vapaaehtoistyötä Vihreiden parissa. Onko sinulla kysymys Vihreille? Lähetä se meille sähköisellä lomakkeella!

K: Nyt kun tärkeä vaalitaisto on keväällä edessä, miten pääsisin mukaan vapaaehtoisena jakamaan Vihreiden aatetta turuille ja toreille? Keittämään vaikka kahvia, jos ei muuta, ja seisomaan vihreissä vaatteissa tuulessa ja tuiskussa. Keneen pitäisi ottaa yhteyttä? - Jenni

 V: Kiva juttu että haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, auttavia käsiä ei ole koskaan liikaa :) Mukaan toimintaan voit lähteä ottamalla yhteyttä jäsenhankintakoordinaattori Maria Haloseen tai oman kotikuntasi Vihreään piirijärjestöön tai paikallisyhdistykseen, he varmasti kertovat missä ja milloin tarvitaan auttavia käsiä.

Voit myös iittyä suosikkiehdokkaasi tukiryhmään. Ehdokkaiden yhteystiedot löydät täältä.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

K: Minkälainen kanta Vihreillä on turkistarhaukseen? Haluan antaa ääneni puolueelle, joka tekee töitä eläinten  oikeuksien puolesta, ja turkistarhaus on yksi suurimmista epäkohdista Suomessa. - Katja

V: Vihreät on aina vastustanut turkistarhausta ja kannattanut sen lopettamista. Turkistarhauksesta on eettisistä syistä luovuttava, ja luopuvia tarhaajia on tuettava uuden elinkeinon tai tuotantosuunnan kehittämiseksi. Esimerkiksi Johanna Sumuvuori bloggasi vastikään aiheesta: http://www.vihreat.fi/node/5499

K: Miksi Vihreät puolustaa kerjäämistä Helsingin katukuvassa? Eikö ongelma pitäisi ratkaista kerjäläisten omassa maassa? - H. Hautala

V: Emme kannata kerjäämisen kieltämistä, sillä ongelmat, jotka ajavat ihmiset pois kotimaastaan ja kerjäämään, eivät poistu ongelmien lakaisemisella maton alle. Pahimmassa tapauksessa kerjäämisen kieltäminen ajaa väärin kohdellun ja erittäin heikossa asemassa olevan ihmisryhmän tukalampaan asemaan. Jos kiellämme ihmisiä istumasta kadulla paperimukin kanssa, on mahdollista, että itse asiassa ajamme heidät rikollisuuden pariin sen estämisen sijaan.

On tehotonta yrittää ratkaista Euroopan laajuista ongelmaa poliisitoimilla yksittäisessä EU-maassa. Ongelma ei tule ratkeamaan yksilöihin kohdistuvin pakkokeinoin.

Mitä sitten ainakin voidaan tehdä? Olet oikeassa siinä, että tärkeintä olisi vaikuttaa kerjäläisten lähtömaan olosuhteisiin. Meistä Suomen pitää vaatia, että EU puuttuu jämäkästi romanien kohtaamaan järjestelmälliseen syrjintään.

Tällä hetkellä romanit ovat monissa maissa syrjäytetyssä asemassa ja jäävät yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle. Meidän on löydettävä keinot, joilla heille turvataan esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto ja inhimilliset asumisolot – elämän perusedellytykset.

Vihreät ovat esittäneet, että Euroopan Unionille tulisi nimetä romaniasioiden erityislähettiläs, joka etsisi ratkaisuja romanien tukalan aseman parantamiseksi. Lähettiläs voisi neuvotella toimenpiteistä romanien aseman parantamiseksi apunaan EU:n rakennerahastot, joita voitaisiin kohdistaa aikaisempaa enemmän tähän tarkoitukseen. EU rakennerahastojen suuntaamista sosiaalisen syrjäytymiseen ja romaniyhteisöjen kurjuuden poistamiseen on ehdottanut myös EU:n työ- ja sosiaaliasioiden neuvosto.

Komissio onkin sitoutunut tekemään romanistrategian, ja ehdottamaan toimenpiteitä, jonka tulee ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä muun muassa romanien ongelmien ratkaisemiseksi.

K: Millä perusteella vielä 2010-luvulla meillä on pakollinen asevelvollisuus vain miehille? - Krisu

V: On totta, että nykyisellään asevelvollisuus sukupuolten tasa-arvon kannalta ongelmallinen, koska asepalvelus on naisille vapaaehtoinen ja miehille pakollinen. Vihreät esittikin elokuussa asevelvollisuuslinjauksissaan, että Suomessa siirryttäisiin kohti valikoivaa, sukupuolten kesken tasa-arvoista asevelvollisuutta. Vihreiden asevelvollisuuslinjaukset voi lukea kokonaisuudessaan täältä: http://www.vihreat.fi/node/5392

K: Miten vihreät voivat istua hallituksessa myönteisen ydinvoimapäätöksen jälkeen? Sen lisäksi, ajatte korkeita ajoneuvoveroja, mutta miten kaikista köyhimmillä on vara maksaa niitä? - Realisti

V: Vihreät ovat vastustaneet ydinvoimaa johdonmukaisesti ja päättäväisesti, niin hallituksessa kuin eduskunnassa. Jos hallituksesta lähdöllä olisimme voineet estää ydinvoiman lisärakentamisen niin olisimme sen tehneet, mutta näinhän eivät asiat mene. Hävisimme tämän vaikean taiston, mutta katsoimme, että yksi - suurikaan - häviä ei ollut syy jättää vaikuttamatta siihen kaikkeen muuhun, mitä politiikassa päätetään.

Täältä voit lukea kansanedustaja Oras Tynkkysen pohdintaa samasta aiheesta: http://www.orastynkkynen.fi/?p=1543

Ja niistä ajoneuvoveroista: omaa veroprosenttia - ja maksettavan veron suuruutta - voi pienentää mm. valitsemalla vähäpäästöisemmän auton, opettelemalla ekotehokkaan ajotavan ja korvaamalla joitakin matkoja julkisilla, pyörällä tai kävellen matkasta ja sen pituudesta riippuen. Vero on keppi (ja porkkana), jota emme voi jättää käyttämättä jos tavoittelemme merkittäviä päästöjen vähennyskiä liikenteessä niin kuin me teemme.

K: Äänestivätkö vihreät marraskuussa 2010 opintotuen indeksiin sitomista vastaan? Mikä oli ryhmän äänijakauma tässä? Jos vastaan äänestettiin, niin miksi ihmeessä? - Opiskelija

V: Vihreät ovat ajaneet ja tulevat ajamaan opintotuen sitomista indeksiin. Se oli syksyn budjettiriihessä yksi keskeisistä tavoitteistamme. Valitettavasti muista hallituspuolueista ainoastaan RKP kannatti esitystämme indeksiin sitomisesta, kokoomus ja keskusta vastustivat.  Kokoomus ja keskusta muodostavat yhdessä enemmistön eduskunnassa. Asia siis hävittiin ennen kuin se saapui eduskunnan valiokuntaan käsiteltäväksi.

Hallituspuolueen ja oppositiopuolueen ero on siinä, että hallituspuolueet käyvät taistelunsa hallituksen sisällä ja eduskuntapuolueet eduskunnassa. Eduskunnassa oppositio voi esittää ja kannattaa haluamiaan asioita, mutta hallituspuolueet eivät voi lisätä budjettiin mitään sellaista, mistä ei sovita hallituksessa yhdessä. Vihreät eduskunnassa joutuivat äänestämään hallituksessa sovitun linjan mukaisesti, vaikka kannatammekin opintotuen indeksisidonnaisuutta.

Näyttää siis siltä että asia jää seuraavaan hallitusohjelmaan. Opiskelijoita ei onneksi ole unohdettu tällä hallituskaudella. Opintotuen merkittävän tasokorotuksen lisäksi myös asumisetuus on muutettu yksilölliseksi, sairaspäivärahan ja opiskelun raja-aluetta järkevöitetty ja tulorajoja korotettu. Hallituksen budjettiesitykseen sisältyy nyt myös ateriatuen korotus ensi vuodelle.

Pitkällä tähtäimellä haluamme kaikille yhdenvertaisen ja yksinkertaisen sosiaaliturvajärjestelmän: opiskelijoiden ja muiden pienituloisten asemaa parantaisi perustulo.

K: Vastustatte uraanikaivoksia. Eikö uraanin louhinta Suomen maaperästä kaikkine riskeineenkin olisi moraalisesti oikeampaa kuin tuoda uraani ulkomailta? - Kysyvä

V: Uraanin louhinta on ikävä asia niin Suomessa kuin muuallakin. Miksi valita kahden yhtälailla moraalisesti ongelmallisen vaihtoehdon välillä, kun tarjolla on myös hyviä vaihtoehtoja.

Satsaamalla uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja energiansäästöön käännymme kohti kestävää energiataloutta. Mitä aiemmin kestävälle tielle pääsemme, sitä vähemmän joudumme ratkomaan esimerkiksi uraaninlouhinnan, ydinvoimaonnettomuuksien ja ydinvoimaloiden jätteiden säilönnän ongelmia.

K: Kysyisin että mikä energiamuoto Vihreille oikeastaan kelpaa? Jos kaikkea vastustaa, niin se on kuin työntäisi päänsä puskaan ongelmien syntyessä.  - Juh@

V: Uusiutumaton energiantuotanto tarkoittaa, että jossain välissä tulee vastaan raja, jonka jälkeen uusiutumattomia ei voi käyttää. Jos jatkuvasti tehdään päätöksiä kestämättömien energiaratkaisujen puolesta asetamme itsellemme ongelmia tulevaisuuteen, emmekä pääse kestävälle tielle vielä pitkään aikaan.

On pään pistämistä pensaaseen satsata uusiutumattomiin energianlähteisiin. Niiden avulla luomme vakavia ongelmia. Uusiutuvien energianlähteiden, energian säästön ja energiatehokkuuden avulla puolestaan ratkaisemme ongelmia.

Uusiutuvat energiamuodot (tuuli-, aurinko- ja vesivoima, biomassan energiakäyttö, maalämpö jne.), energiatehokkuus ja energiansäästö tarjoavat Suomelle täysin uusia mahdollisuuksia. Uusiutuvien markkinat kehittyvät huimaavaa vauhtia. Uusiutuvilla tuotettiin esimerkiksi 2009 sähköstä Suomessa jo 31 prosenttia.

K: Onko Vihreillä konkreettisia kehityspoliittisia tai muita linjauksia siitä, miten pakolaisten tai muuten vaan parempia oloja etsimään lähtevien ihmisten olosuhteita voidaan kohentaa niin, että nykyistä harvempien ihmisten ainut mahdolliselta tuntuva vaihtoehto on lähteä kotiseudulta muualle, kauaskin pois. Kiinnostaa myös tietää, onko Vihreillä ajatusta siitä, miten pakolaisten naapurimaita (lähialueita, yleensä kehitysmaita) tuetaan pitämään huolta pakolaisista, ja ehkä myös tukemaan näiden pidempiaikaisesta sijoittumista ja pärjäämistä kotoutumista) uudessa asuinmaassa? - Hanna

V: Kannatamme sitä, että pakolaisia autetaan myös lähtömaissa. Suomen kehitysyhteistyön määrärahat on nostettava YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

On hyvä, että Suomi on viime vuosina kehityspolitiikassa painottanut entistä enemmän kriisien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä rauhanprosessien tukemista.

Hyvin kohdistetulla kehitysyhteistyöllä vähennetään köyhyyttä, tuetaan naisten koulutusta ja autetaan konflikteja pakenevia ihmisiä. Hyvinvoinnin lisääntymisellä on myös konflikteja vähentävä vaikutus.

Kehitysyhteistyöpanostuksen määrän lisäksi tärkeää on parantaa myös laatua; resursseja on suunnattava erityisesti naisten ja lasten koulutukseen sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen demokratiaa ja paikallisia järjestöjä tukemalla.

Joskus ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteminen. Vihreiden mielestä sotaa tai vainoa pakenevat ihmiset tarvitsevat apua, turvaa ja tukea. YK:n pakolaisstatuksen saaneiden auttaminen on kehitysavun antamiseen rinnastettava velvollisuus, josta Suomi ei saa luistaa.

K: Kommentoitte yrittäjyyttä lähinnä pk-yritysten kautta. Onko suuret yritykset teille jotenkin ongelmallisia? Mitä vikaa on menestyneissä, suuriksi kasvaneissa yrityksissä? - Anna

V: Menestyneiden suurten yritysten menestys jatkossakin on erittäin tärkeää, tervetullutta ja toivottavaa. Tarvitsemme kuitenkin lamasta nousemiseen lisää pieniä ja keskisuuria yrityksiä, koska ne työllistävät suhteessa enemmän kuin automatiikkaa hyödyntävät suuret yksiköt. Haluamme lisää menestyviä ja suuriksi kasvavia yrityksiä. Näin talouteen saadaan uutta dynamiikkaa.

Lisää tietoa Vihreiden elinkeinopoliittisista näkemyksistä löydät täältä: http://www.vihreat.fi/files/liitto/Elinkeinopoliittinen_ohjelma2010_0.pdf

K: Mitkä olisivat Vihreiden keinot vähentää työttömyyttä? - Marja 51 v.

V: Tämä hallitus on syvästä taantumasta huolimatta onnistunut välttämään 90-luvun kaltaisen massatyöttömyyden, mikä on meistä aika hieno saavutus.

Tulevaisuudessa haluamme panostaa mm. vihreään teknologiaan, sillä se on kasvava ala maailmassa, jonka koko infra energiantuotannosta liikenteeseen pitää rakentaa uudestaan kestävälle pohjalle. Talouden muutosta vähähiiliseen, ekotehokkaaseen yhteiskuntaan tehdään jo. Vihreät haluavat, että Suomi on tämän muutoksen kärjessä. Se on paras tapa luoda Suomeen uutta hyvinvointia, uutta työtä ja uutta yrittäjyyttä.

Haluamme myös keventää pienipalkkaisen työn verotusta, jotta työn tekeminen ja teettäminen olisi kannattavampaa.

K: Olen 19-vuotias ja seuraavat vaalit ovat ensimmäiset, jossa pääsen äänestämään. Olen hyvin eläin- ja luontorakas ihminen, mutta nämä samanlaisuudet ei riitä minun ääneni saamiseen. Kysymyksiini kuuluu, kannattavatko vihreät kirkon homoliittoja? Voitteko kuvailla tarkemmin maahanmuuttopolitiikkaanne, kuten onko maahanmuuttajien vastaanottamismäärää tarkoitus vähentää, pitää entisellään vai nostaa? - Kaikkonen

Vihreät on jo pitkään ajanut tasa-arvoista avioliittolakia. Haluamme lopettaa ihmisten asettamisen eriarvoiseen asemaan heidän puolisonsa sukupuolen perusteella. Nykyäänhän naimisiin voivat mennä eri sukupuolta olevat parit, mutta samaa sukupuolta olevat joutuvat tyytymään rekisteröityyn parisuhteeseen. Heillä ei ole kaikkia samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin avioliitossa. Rekisteröidyt parit eivät esimerkiksi voi adoptoida lasta tai saa automaattisesti oikeutta yhteiseen sukunimeen.

Mitä kirkkovihkimisiin tulee, tasa-arvoinen avioliittolaki ei merkitsisi muutosta nykyisiin käytäntöihin, jos kirkko ei sitä itse halua. Se ei velvoittaisi uskonnollisia yhdyskuntia vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkko saisi siis vastedeskin itse päättää, kenet vihkii. Avioliittolain tasa-arvoistamisen tavoitteena on luoda kaikille yhtäläiset mahdollisuudet siviilivihkimiseen, ei puuttua kirkon toimintaan.

Maahanmuuttajien vastaanottamismääristä: Maahanmuuttoa on monenlaista, eikä kaikkien maahanmuuttajaryhmien osalta ole määritelty kiintiöitä. Esimerkiksi vuonna 2009 maahan muutti ulkomailta 26 700 ihmistä, sisältäen suomalaiset paluumuuttajat. EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville myönnettiin noin 15 000 oleskelulupaa. Oleskelulupaa haettiin erityisesti avioliiton tai perhesiteen perusteella (8 500), työn vuoksi (6 700) ja opiskelua varten (4 653). EU-kansalaiset, esimerkiksi virolaiset rakennusmiehet tai romanialaiset kerjäläiset voivat tulla Suomeen vapaasti.

Turvapaikkahakemuksia jätettiin 5 988, myönteisiä päätöksiä tehtiin 1 266 ja perheen yhdistämisiä 576. Lisäksi Suomi otti 769 kiintiöpakolaista.

Turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut vuodesta toiseen varsin paljon. Turvapaikanhakijoiden määrä lähti 2008 puolivälissä nopeaan kasvuun. Vuonna 2010 hakijamäärä on selvästi alentunut ja kokonaismäärä jäänee alle 4000 hakijaan. Turvapaikanhakijoiden määrät näyttävät Suomessa seurailevan pitkälti muun Euroopan trendejä.

Meistä on inhimillistä auttaa ihmisiä, jotka tarvitsevat apua, turvapaikan tai mahdollisuuden uuteen elämään. Turvapaikkajärjestelmän on toimittava oikeudenmukaisesti, tehokkaasti ja suojelun kriteerien on oltava selkeät. Järjestelmän toimivuutta on seurattava ja mahdollisiin ongelmakohtiin puututtava. Turvapaikkapolitiikan oleelliseen kiristämiseen ei meistä ole perusteita. Pahimmillaan se johtaisi siihen, että Suomeen saapuneet eivät edes hae turvapaikkaa vaan jäävät piilottelemaan ns. paperittomina siirtolaisina.

Pakolaisten auttaminen on kehitysapuun rinnastettava velvollisuus, eikä siitä saa luistaa. Koska pakolaisongelma maailmassa ei ole pienentymässä, Suomen vastuukaan ei voi pienentyä. Kannatamme pakolaiskiintiön nostamista 750:stä tuhanteen.

Tuoreisiin maahanmuuttopoliittisiin linjauksiimme voit tutustua täällä: http://www.vihreat.fi/node/5441

 

 

Jaa sivu: