Jäsenkyselyn tuloksia

Viime syksynä Vihreät teki jäsenilleen kyselyn, jossa selvitettiin jäsenten taustoja sekä näkemyksiä erilaisiin poliittisiin kysymyksiin.

Kyselyn tarkoituksena oli antaa eväitä Vihreiden poliittisen ohjelman valmisteluun. Sen tehtävänä oli kartoittaa jäsenten näkemyksiä ja poliittisia painotuksia sellaisista asioista, jossa jäsentemme kannat eivät olleet kokonaisuudessaan tiedossamme.

Tästä syystä esimerkiksi veropolitiikasta esitettiin useita kysymyksiä, mutta ympäristöpolitiikasta ei: jäsentemme ympäristöpoliittisista kannoista meillä oli tietoa, mutta veropoliittisista näkemyksistä vähemmän.

Kysely oli suosittu ja onnistui hyvin. Tulokset voidaan melko hyvin yleistää koko Vihreiden jäsenkuntaan: useampi kuin joka kolmas Vihreiden jäsen vastasi kyselyyn. Palaute oli valtaosin positiivista - kyselyä pidettiin tärkeänä työvälineenä, hyvänä vaikuttamisen kanavana ja muodoltaan pääosin onnistuneena. Samalla kysely oli monen mielestä pitkä ja vaikea - tämä oli varmasti totta.

Avoimen palautteen osassa poliittisista teemoista nousi kaksi yli muiden: ympäristöpolitiikka ja perustulo. Ympäristökysymyksistä monet jäsenet olivat huolissaan: moni koki, että ympäristön hyväksi olisi Suomessa tehtävissä paljon enemmän. Tästä olemme aivan samaa mieltä.

Tie perustuloon puolestaan askarrutti monia: Vihreiden jäsenet olivat huolissaan siitä, että perustulo ei ollut juuri hallituskaudella edennyt, ja että sosiaaliturvan uudistusta pohtineen Sata-komitean työ ei ollut toivotun oloista. Tästäkin olemme samaa mieltä: askelia perustuloon on otettu valitettavan vähän.

Kyselyn tarkempia tuloksia alla.

Vihreiden jäsenet

  • Ikärakenne: 30-39-vuotiaita 30 %, 40-49-vuotiaita 23 %, 20-29-vuotiaita 21 %. Jäsenten keski-ikä on alle 40 vuotta - se lienee suomalaisista puolueista alhaisin.
  • Sukupuolirakenne: Naisia 56 %, miehiä 44 %
  • Asuinseutu: suuri enemmistö asuu kaupungeissa tai maakuntien keskuskaupunkien välittömässä läheisyydessä. Hieman yli kaksi kolmasosaa jäsenistä asuu vähintään 50 000 asukkaan kunnassa.
  • Koulutus: Vihreiden jäsenet ovat varsin korkeasti koulutettuja: suurella osalla on yliopisto- tai ammattikorkeakoulutaustaa.
  • Hieman yli puolella jäsenistä on vähintään yksi lapsi.

Talouspolitiikka

  • Jäsenten mielestä verotuksen progressio on kannatettava periaate. Progressiota voidaan enemmistön mielestä jopa hieman jyrkentää siten, että pienituloisten työtä verotettaisiin vähemmän tai suurituloisten enemmän tai sekä että.

  • Veropolitiikkaa pohdittaessa jäsenten mielestä "saastuttaja maksaa" -periaate on kannatettava. Jäteverot tai polttoaineverot tai autoverot (siten, että korkeapäästöisiä autoja verotettaisiin enemmän) saavat runsasta kannatusta: esimerkiksi jäteverojen kiristämiseen olisi valmis lähes jokainen (93 %) jäsen.

Sosiaalipolitiikka

  • Perustuloa odotellessa olisi jäsenten enemmistön mielestä toivottavaa pyrkiä siihen, että esimerkiksi työttömyyskorvaus, kansaneläke ja opintotuki (tai osa niistä) olisivat saman suuruisia.
  • Synnytysten keskittäminen isoihin yksiköihin ei ole jäsenten suosiossa: kaksi kolmasosaa liputtaa pienempien yksiköiden puolesta.

Koulutuspolitiikka

  • Peruskouluissa jäsenten mielestä pitäisi eniten lisätä yhteiskuntaopin, äidinkielen ja liikunnan opetusta. Tunnustukseton elämänkatsomustieto on enemmistön mukaan tunnustuksellista uskonnon opetusta toivottavampaa. Ruotsin kielen asema herättää keskustelua.

  • Yliopistojen duaalimallia pidetään pääosin onnistuneena ratkaisuna. Ulkopuolisten jäsenten ottaminen yliopistoon jakaa mielipiteitä: puolet kannattaa, puolet vastustaa.

Hallinto

  • Kunnanjohtajan/pormestarin valitseminen vaaleilla saa yli kahden kolmasosan kannatuksen.

  • Kuntien määrän vähentäminen on toivottavaa: kolme neljäsosaa toivoo kuntaliitosten jatkuvan.
  • Kysymys presidentin valtaoikeuksista jakaa jäsenkuntaa.

Ympäristö, energia, ilmasto

  • Vaarantuneiden kalalajien myyntikieltoa Suomessa kannattaa yli 80 % jäsenistä

  • Turkistarhauskielto on tarpeen: kieltoa kannattaa liki 90 % Vihreiden jäsenistä.
  • Turpeen energiakäyttö on suuren enemmistön mielestä syytä lopettaa

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

  • Natoon liittyminen ei saa jäsenten kannatusta - asiaa voidaan harkita vain, jos Naton luonne muuttuu olennaisesti. 

  • Afganistanin kriisinhallintakysymys on vaikea: puolen mielestä Afganistanista olisi syytä vetäytyä välittömästi, toisen puolen mielestä ei.
  • Asevelvollisuutta on kehitettävä. Nykymuotoista mallia kannattaa vain runsas kymmenesosa Vihreiden jäsenistä. Vaihtoehtoja olisivat mm. vapaaehtoinen asepalvelus, palkka-armeija tai jonkinlainen valikoiva asevelvollisuus sekä armeijan lakkauttaminen. Joka vaihtoehdolle löytyy oma kannattajakuntansa, yksikään ei nouse selvästi muiden yli.
Jaa sivu: