Takaisin huhtikuun vihreään kirjeeseen

Vihreiltä on ydinvoiman tiimoilta kysytty monia asioita - laidasta laitaan. Kysyjiä on kiinnostanut paitsi Vihreiden hallitusvastuu, myös konkreettiset ydinvoimaan liittyvät asiat sekä Vihreiden ydinvoimaan liittyvät laskelmat.

Tässä kirjoituksessa vastataan muutamaan tavallisimpiin kysymyksiin. Lopussa on myös linkkejä, joista saa runsaasti mielenkiintoista ja ajankohtaista ydinvoima-aiheista tietoa.


Ministeri Pekkarinen esittää kahta ydinvoimalaa. Jatkaako Vihreät silti hallituksessa?

Ydinvoimaesitys on suuri pettymys kaikille ydinvoiman vastustajille.

On kuitenkin muistettava, että ydinvoimasta ei päätä Pekkarinen, vaan eduskunta. Eduskunnassa ydinvoimasta päätetään niin sanottuna "omantunnon kysymyksenä". Se tarkoittaa, että kaikilla kansanedustajilla on puoluekurista vapaat kädet äänestää miten tahtovat. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että hallituksen ja opposition välinen rintama repeää – hallituspuolueiden kansanedustajista myös monet muut vihreiden ohella vastustavat ydinvoimaa. Ja toisaalta oppositiopuolueissa, erityisesti SDP:ssä, on runsaasti ydinvoiman kannatusta.

Vihreät äänestää eduskunnassa ydinvoimaa vastaan ja tekee työtä sen eteen, että mahdollisimman moni kansanedustaja toimisi samoin.

Jatkamme hallitustyötämme, koska:

  • Oppositioon pakeneminen ei auttaisi vihreiden poliittisten tavoitteiden tai periaatteiden toteutumista. Se ei estäisi yhdenkään ydinvoimalan rakentamista, mutta saattaisi sementoida Vihreät politiikan vilttiketjuun vuosikausiksi.
  • Hallituksesta lähteminen olisi vallan luovuttamista hallitukseen jäävien käsiin. Hallituksen politiikka ei lähdöstämme johtuen vihertyisi tai paranisi, päinvastoin. Emme usko, että meitä äänestäneet tahtovat, että luovutamme poliittisen päätöksenteon kilpailijapuolueiden käsiin tilanteessa, jossa esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa – tai edes nykytilan säilyttämisessä – on todella paljon tekemistä.

  • Hallituskaudella on jäljellä vielä lukuisia poliittisia vääntöjä. On tärkeää, että vihreät on mukana. Esimerkiksi ilmastonmuutos ei odota tulevia hallituskausia – on toimittava tehokkaasti ja nyt, niissä neuvottelupöydissä missä poliittisesta toiminnasta on mahdollisimman paljon hyötyä.

 

Meneekö Pekkarisen esitys eduskunnassa läpi?

Niin hallitus- kuin oppositiopuolueiden kansanedustajista enemmistö tuntuu tällä hetkellä kannattavan ydinvoimaa (ks www.ydinvoima.fi). Samaan aikaan kansalaisten enemmistö vastustaa lisäydinvoimaa; kahta lupaa kannattaa alle viidesosa suomalaisista. Ristiriita on melkoinen. Kansalaisten mielipiteen luulisi vaikuttavan erityisesti niihin kansanedustajiin, jotka eivät ole vielä lyöneet ydinvoimakantojaan täysin lukkoon.

Kansanedustajilla on eduskunnassa mahdollisuus äänestää ydinvoima-asiassa oman mielipiteensä mukaan ns "omantunnon kysymyksenä", puoluekannasta tai hallitus-oppositio -rintamasta riippumatta. Tämä on suuri mahdollisuus ydinvoiman vastaiselle liikkeelle. Nyt on aika ottaa kantaa – kirjoittaa mielipidekirjoituksia, blogeja, osallistua mielenosoituksiin, ottaa yhteyttä kansanedustajiin. Nyt on aika kertoa edustajille, että emme halua lisäydinvoimaa.

 

Miksi Vihreiden mielestä ydinvoimaa ei tarvita enempää?

Koska on olemassa parempia vaihtoehtoja. Meillä on riittävästi ydinvoimaa kestävämpiä vaihtoehtoja niin päästöjen vähentämiseksi kuin taloudellemme tärkeän vientiteollisuuden energiantarpeen tyydyttämiseksi.

Koska haluamme myydä suomalaista energiaosaamista. Tehostamalla energiankäyttöä ja panostamalla kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin vahvistamme suomalaista energiaosaamista. Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää, että koko maailman energiahuolto rakennetaan uusiksi vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä tarkoittaa valtavia markkinoita niille, jotka myyvät energiatehokkuutta ja uutta energiateknologiaa. Suomen kannattaa olla ilmastonsuojelun edelläkävijä. Ei ydinvoiman kanssa peuhaava perässähiihtäjä.

Koska ydinvoima ei ole kestävä ratkaisu. Ydinvoiman tuotanto on haitallista sen kaikissa vaiheissa. Uraanin louhinta saastuttaa ympäristöä, ja jäljelle jää vaarallista jätettä, jonka säilytystä ei ole ratkaistu kestävällä tavalla. Käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on laskenut alkuperäisen uraanimalmin tasolle vasta 200 000 vuoden kuluttua. Mikään yritys tai valtio ei voi vastata siitä, että ydinjätteen varastoinnin olosuhteet ovat turvalliset myös pitkälle tulevaisuuteen. Ydinvoimaan liittyy myös aina onnettomuusriski. Ydinvoimarahastot kattavat vain murto-osan vakavan onnettomuuden taloudellisistakin seurauksista. Mahdollisen onnettomuuden kulut lankeavat siis suurilta osin valtiolle - eli kaikille veronmaksajille.

Koska emme halua Suomeen Euroopan ydinjätettä. Teollisuuden rakennemuutos vaikuttaa myös odotuksiin tulevasta sähkönkulutuksesta. Jos sähkönkulutus ei kasvakaan oletettua vauhtia vaan jää sitä alemmalle tasolle, uudet ydinvoimalat tehtäisiin hallituksen omien linjausten vastaisesti sähkön vientitarkoituksiin. Suomeen ei saa tuoda muiden maiden ydinjätettä. Emme salli asian kiertämistä niin, että tuotamme muiden maiden sähkön täällä, ja sijoitamme tämän jätteen maaperäämme.

Koska opimme virheistä. Ydinvoiman rakentaminen on paljon hitaampaa, kalliimpaa ja vaikeampaa kuin edellisen päätöksen yhteydessä luvattiin. Olkiluoto 3 jäänee historiaan maamme kaikkien aikojen epäonnistuneimpana suurhankkeena. Rakentaminen on kolme vuotta myöhässä, kustannukset ovat räjähtäneet käsiin ja työpaikat ovat valuneet Suomen rajojen ulkopuolelle.

Järkevä ja vastuullinen päättäjä vetää tosiasioista tarvittavat johtopäätökset. Samaan halpaan ei kannata mennä kahdesti. Suomi ei tarvitse kuudetta eikä seitsemättä ydinfiaskoa.

 

Mitä lisäydinvoiman rakentaminen merkitsisi uusiutuvien energiamuotojen tuotannolle? Voidaanko ydinvoimaa ja uusiutuvia kehittää rinta rinnan?

Jokainen uusi ydinvoimala vie käytännössä tilaa muulta uudelta tuotannolta.

Mikäli Suomi päättää rakentaa jälleen uuden ydinvoimalan, on todennäköistä, että investoinnit uusien energiamuotojen kehittämiseen vähenevät entisestään. Näin tapahtui Suomessa jo kerran - OL3:n rakennuspäätöksen jälkeen. Päätöksen jälkeen Suomesta on tullut, esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan verrattuna, uusiutuvien energiamuotojen käytön ja kehittämisen kehitysmaa.

Ydinvoimaa parempi ajatus on kehittää uusiutuvan energian kotimarkkinoita, sillä ydinvoiman vaihtoehtojen markkinat kehittyvät kovaa vauhtia. Tuulivoiman tuotanto kasvoi globaalisti vuonna 2008 29 prosenttia, yhteensä 121 gigawattiin. Tuulivoiman tuotanto on tuplautunut vuodesta 2005. Näille kasvaville markkinoille kannattaa tähdätä.

 

Vaarantaako lisäydinvoiman rakentamatta jättäminen teollisuuden kilpailukyvyn?

Sähkön hinta toki vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn, mutta on siinä vain yksi tekijä, jonka merkitystä ei pidä suurennella. Esimerkiksi metsäteollisuuden kilpailukykyraportissa todetaan, että energian osuus metsäteollisuuden kustannuksista on suhteellisen pieni.

Metsäteollisuus myös saa suuren osan sähköstä markkinahintoja selvästi edullisempaan omakustannushintaan, koska se on omistajana ydinvoimayhtiössä.

Halvalla sähköllä on myös haittapuolensa: edullisuus ei yleensä ole säästön paras kannustin.

 

Mitä lisäydinvoima tarkoittaisi ydinjätteiden loppusijoitukselle?

Mikäli lisäydinvoimaa rakennetaan, suuri osa sen tuottamasta sähköstä menee vientiin. Ydinjätteitä emme kuitenkaan pysty viemään ulkomaille. Siten muut hyötyvät siitä, että suomalaiset ottavat ydinvoiman riskit ja velvoitteet jätteiden säilyttämisestä: me tuotamme ydinsähköä, jota emme itse tarvitse, myymme sähkön ulkomaille - ja varastoimme jätteet muiden puolesta. Onko suomalaisten tehtävä ottaa riskit ja haudata jätettä satoja tuhansia vuosia, jotta muut maat saisivat sähköä?

Uusi ydinvoima lisää riippuvuutta yhdestä polttoaineesta, uraanista. On myös mahdollista, että uraanikaivoksia perustetaan myös Suomeen. Tätä eivät Vihreät toivo.

 

Lisää tietoa Vihreiden ydinvoimakannoista: www.vihreat.fi/ydinvoima

Lisää kysymyksiä ja vastauksia ydinvoimasta: www.vihreat.fi/ydinvoima/kysymyksia

 

Jaa sivu: