Takaisin Vihreään kirjeeseen

Järjestöjen palkkatukeen muutoksia

Yhdistysten ja säätiöiden palkkatukeen tulevat muutokset ovat aiheuttaneet järjestökentällä paljon huolta jo keväästä asti. Muutosten taustalla on Euroopan unionin kilpailuneutraliteettia ja valtiontukia koskeva säätely, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kaikkia todellisilla markkinoilla toimivia kohdellaan tasapuolisesti. Esitykset ovat osa laajempaa hallituksen esitystä laiksi julkisista työvoimapalveluista.

Valmistelun lähtökohtana on ollut järjestöjen etu. Olemme pyrkineet löytämään ratkaisun, joka muuttaa mahdollisimman vähän nykytilannetta eli järjestöjen työllistämismahdollisuuksia. Tässä on onnistuttu mielestämme kohtuullisen hyvin. Lakia on valmisteltu hyvässä yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Palkkatuella edistetään työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa olevien, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä.

Valtiontuet ovat EU:ssa lähtökohtaisesti kiellettyjä, tähän on kuitenkin joitakin poikkeuksia. Valtiontuista pitää tehdä ennakkoilmoitus, paitsi jos kyseessä on:

1) De minimis eli vähämerkityksellinen tuki, jolle on määritelty yläraja

2) Ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tuki - unioni on määritellyt kohteet, joihin valtiontukia voi käyttää ilman ennakkoilmoitusvelvollisuutta

Suomen nykytilanteen ydinongelma EU:n kilpailulainsäädännön näkökulmasta on siinä, että elinkeinotoimintaa harjoittava järjestö voi saada työllistämiseen tukea jopa 100 prosenttia työllistämiskustannuksista. Yrityksille myönnettävä tuki on pienempi. Samalla paikkakunnalla voi toimia esimerkiksi catering-yrityksiä ja catering-toimintaa harjoittava järjestö, joka saa kilpailuetua korkeammasta palkkatuesta.

 

Esitetyt muutokset

Jatkossa suurin osa järjestöistä saa palkkatukea pääsääntöisesti kuten ennenkin. Muutokset koskevat ainoastaan järjestöjä, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa. Tulevaisuudessa palkkatukea myönnetään kaikille elinkeinotoimintaa harjoittaville työnantajille yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena ja muutamissa tapauksissa de minimis -tukena.

Ryhmäpoikkeus on järjestöjen kannalta de minimis -tukea parempi ratkaisu, koska de minimis olisi tarkoittanut vuotuisia työllistämiskattoja.

Jatkossa tukea voidaan maksaa elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle, myös järjestölle, osatyökykyisten osalta enintään 75 prosenttia palkkakustannuksista ja muiden työttömien osalta enintään 50 prosenttia palkkakustannuksista. Järjestöjen pitää jatkossa hankkia osa palkkakustannuksista itse.

Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien tukijakso voi olla jatkossakin enintään 24 kuukautta. Muiden työttömien kohdalla elinkeinotoimintaa harjoittavien työnantajien tukijakson pituus on enintään 10 kuukautta. Sosiaalisten yritysten kohdalla tuen suuruus ei muutu. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien tukijakson pituudeksi ehdotetaan aiemman 24 kuukauden tilalle enintään 12 kuukauden tukijaksoa.

Muutokset vaikuttavat yhtiömuodossa toimiviin yrityksiin, sosiaalisiin yrityksiin sekä niihin järjestöihin, jotka myyvät kilpailuolosuhteissa tuotteita ja palveluja. Muille työnantajille eli kunnille, kotitalouksille sekä niille järjestöille, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa, palkkatuki myönnetään myös jatkossa nykyisin ehdoin.

Järjestöt, joiden toiminnasta vain osa katsotaan elinkeinotoiminnaksi, voivat eriyttää elinkeinotoiminnan kirjanpidollisesti muusta toiminnasta. Jos järjestö menettelee näin, palkkatuki myönnetään elinkeinotoimintaan työllistyvien osalta ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti tai de minimis -tukena ja muihin tehtäviin työllistyvien osalta nykyisin ehdoin.

Ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella tukea myönnetään seuraaville ryhmille: 1) osatyökykyinen; 2) vaikeasti työllistyvä; 3) pitkäaikaistyötön; 4) työttömänä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta 5) vailla ammatillista koulutusta; 6) yli 50-vuotias; 7) oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan. Muille kuin tässä luetelluille palkkatuki myönnetään de minimis -tukena.

Jaa sivu: