Takaisin vihreään kirjeeseen

Vihreät ovat tehneet maahanmuuttopolitiikkaa paljon, pitkään ja johdonmukaisesti. Linjauksemme perustuvat inhimillisyydelle.

Tavoitteenamme on edistää työperäistä maahanmuuttoa, toimivaa kotoutumista ja kantaa vastuuta maailman pakolaisista.

Kuluvan hallituskauden aikana myös muut puolueet ovat kiinnostuneet maahanmuuton kysymyksistä. On hyvä, että puolueet valmistelevat omat selkeät linjauksensa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta. Se lisää maahanmuuttopoliittisen keskustelun tasoa, jota on varaa nostaa siitä irrallisesta huutelusta, jota keskustelu pahimmillaan on.

Kiinnostusta maahanmuuttopolitiikkaan ovat lisänneet maahanmuuton lisääntymisen lisäksi maahanmuuttovastaisten tahojen järjestäytyminen ja ns. maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden vaalimenestys. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrät ovat edelleen niin vaatimattomia, etteivät ne yksin selitä kiirettä, joilla lainsäädäntöä on lähdetty kiristämään. Se kuvastaa asenteiden kiristymistä, joka heijastuu perussuomalaisten lisäksi myös suurten puolueiden politiikkaan.

Lisää vihreästä maahanmuuttopolitiikasta voit lukea täältä: http://www.vihreat.fi/maahanmuutto

 

Alla tuoreita kysymyksiä ja vastauksia ajankohtaisiin maahanmuuttopoliittisiin keskusteluihin.

K: Mikä on vihreiden kanta maahanmuuttajien toimeentulotuen leikkaamiseen? Eikö se vaikeuta heikoissa tilassa olevien asiaa entisestään?

Olemme suhtautuneet maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin esitykseen varauksella. Ehdotus perustuu siihen, että turvapaikanhakijoiden katsotaan saavan vastaanottona aiempaa enemmän hyödykkeitä. Ennen päätöstä haluamme tarkan selvityksen siitä, mitä hyödykkeitä turvapaikanhakijat saavat ja millä perusteella ne alentavat toimeentulotuen rahana maksettua osaa. Perustuslain edellytykset yhdenvertaisuudesta on otettava tässäkin asiassa huomioon.

Turvapaikanhakijoille maksettavasta toimeentulotuesta vähennetään nykyäänkin heidän vastaanottokeskuksissa saamansa palvelut. Siinä mielessä voi olla johdonmukaista tarkistaa toimeentulotukea niin, että asumisen lisäksi vastaanottokeskusten muut palvelut, kuten television ja internetin käyttömahdollisuus, vaikuttavat toimeentulotuen määrään. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että tarkistaminen tehdään oikeudenmukaisesti.

Toimeentulotuen maksaminen on perusteltua, sillä se torjuu passivoitumista mahdollistamalla vastaanottokeskuksissa asuvien itsenäisen kaupassa asioinnin ja ruoanlaiton. Rutiinit, oman rahan käyttö, päivärytmi ja mielekäs tekeminen edesauttavat kotiutumista ja ylläpitävät psyykkistä hyvinvointia pitkien odotusaikojen paineessa. Toimeentulotuella taattu toimeentulo estää myös turvapaikanhakijoita ajautumasta pimeisiin töihin laittomille työmarkkinoille, joissa hyväksikäytetyksi tulemisen riski on suuri.

 

K: Mitä vihreiden mielestä tulisi tehdä kasvaneiden maahanmuuttajamäärien aiheuttamille kustannuksille?

Tärkeintä ja järkevintä olisi lyhentää turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja, jotka ovat kasvaneet kohtuuttoman pitkiksi. Nyt joulukuussa 2009 puhutellaan loppuvuonna 2008 tai alkuvuonna 2009 maahan saapuneita turvapaikanhakijoita. Pitkällä tähtäimellä turvapaikkajärjestelmän kustannuksia vähennetään tehokkaimmin nopeuttamalla hakemusten käsittelyä, mikä on reiluinta myös hakijoita kohtaan.

Mielestämme turvapaikanhakijoiden kohdalla ei ole syytä puhua räjähdysmäisestä kasvusta. Suomeen on edelleen vähän tulijoita, myös muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomesta on hakenut turvapaikkaa tänä vuonna noin 5 200 ihmistä, ja määrän arvioidaan kasvavan kuun loppuun mennessä kuuteen tuhanteen. Samaan aikaan Ruotsista on hakenut turvapaikkaa lähes 19 000 ja Norjasta 12 000 ihmistä.

Suomen kansainvälisiä normeja noudattavaa turvapaikkamenettelyä ei saa leimata vetotekijäksi. Hakijoilla ei yleensä ole tietoa erilaisista etuuksista ja niiden tasoista. Selkeää yhteyttä etuuksien ja hakijamäärien välillä ei näy: esimerkiksi Hollannissa, jossa rahallisia etuuksia ei makseta, turvapaikanhakijoiden määrä on Suomeen verrattuna kolminkertainen.

 

K: Mitä mieltä vihreät ovat nuorten maahanmuuttajien ikätesteistä?

On hyvä, että jo nyt käytössä olevat käytännöt iän selvittämisestä oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella kirjataan lakiin. Se parantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Asiasta ei ole aiemmin ollut selkeää lainsäädäntöä. Ikätesteissä on kuitenkin oltava tarkkana siitä, että hakijoiden oikeuksia ei loukata.

 

K: Miten vihreät toimivat kysymyksessä turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeudesta?

Turvapaikanhakijoiden työnteko hyödyttää paitsi heitä itseään, myös Suomea. Siksi työnteko-oikeuden karenssiajat on syytä pitää kohtuullisena.

Ulkomaalaislain uudistusta valmisteltaessa alkuperäinen esitys oli, että maahan ilman passia tai muuta henkilöllisyystodistusta tulleilta turvapaikanhakijoilta evättäisiin työlupa joko kokonaan tai että työnteko-oikeutta joutuisi odottamaan vuoden. Lopulta hallitus päätyi esittämään, että puutteellisin paperein maahan tulleet saisivat aloittaa työnteon nykyisen kolmen kuukauden sijaan kuuden kuukauden odotusajan jälkeen, mikä on EU-komission suositusten mukainen aika.

Kuusi kuukautta oli ehdoton maksimi, jonka vihreät pystyivät hyväksymään.

Liian pitkä odotusaika tai työnteon kieltäminen lisää riskiä siitä, että turvapaikanhakijoita siirtyy harmaan talouden piiriin. Pimeät työmarkkinat ovat myös riski työntekijälle.

Turvapaikanhakijoita tulee kohdella mahdollisimman tasavertaisesti matkustusasiakirjoista riippumatta. Turvapaikanhakijoiden enemmistö tulee maahan puutteellisin asiakirjoin, sillä usein lähtömaan sisäinen tilanne on niin sekasortoinen, ettei passin hankkiminen ole mahdollista.

Jaa sivu: