Takaisin vihreään kirjeeseen

Sosiaaliturvaa uudistava Sata-komitea on päässyt työssään kalkkiviivoille. Viimeinen kokous on tarkoitus pitää perjantaina 18.12.09. Ennen viivojen taakse kurkistamista katsotaan, mitä on tapahtunut matkan varrella.

Uudistuksesta päätettiin hallitusneuvotteluissa meidän aloitteesta. Halusimme sosiaaliturvan, joka sopii paremmin tähän maailmaan, vähentää köyhyyttä ja tekee työnteosta aina kannattavaa. Eroon halusimme myös turvan hakuun liittyvästä byrokratiasta.

Perustulo oli ideaalimme, mutta jo työn alkumetreillä kävi selväksi, että siihen ei vielä ole valmiutta. Turvan vastikkeellisuus säilyisi karensseineen kaikkineen, eikä komitea saanut nivoa veroja osaksi omaa työtään.

Verojen rajaus komitean työn ulkopuolelle vei mahdollisuuden parantaa työnteon kannattavuutta pienituloisten veroja laskemalla, mikä tekee kannattavuuden parantamisesta usein huomattavasti mutkikkaampaa. Käytännössä tilalle tulivat erilaiset aktivointiin sidotut tuet.

Alussa komiteassa oli valmiutta parantaa sosiaaliturvan tasoa kauttaaltaan. Alkuvuonna valmistuneeseen väliraporttiin saatiinkin monta hyvää asiaa, joista suurimmat olivat pienimpien eläkkeiden sitominen indeksiin ja koko sosiaaliturva sitominen indeksiin. Euroina suurin apu köyhyyteen tulee kunnallisveron perusvähennyksen kautta.

Työmarkkinajärjestöjen tekemään sopimukseen kuului Kela-maksun poiston kompensaationa se, että ns. kytkös perusturvan ja ansiosidonnaisen välillä säilyy, eli pelkkää perusturvaa ei voisi korottaa. Tämäkin tuli osaltaan vaikeuttamaan köyhyyden vähentämistä.

Loppuraportin kasaaminen on ollut vaikeaa, mutta kalkkiviivat pitäisi saavuttaa huomisessa kokouksessa. Komiteassa vihreitä on edustanut valtiosihteeri Katariina Poskiparta, joka seuraavassa vastaa muutamiin kysymyksiin.

Kysymys: Onko mitään hyvää tulossa?

Katariina Poskiparta: Taantuma tosiaan vaikutti valmiuteen käyttää lisärahaa, vaikka koko uudistuksen loppusaldo liikkuukin varovasti arvioiden 640 miljoonassa eurossa. Rakenteellisesti, vaikkei ehkä euroina, iso asia on asumistuen uudistaminen. Vastaisuudessa perusturvaa on myös arvioitava määräajoin.

K: Mitä toivot eniten?

KP: Sitä, että uudistuksessa kuitenkin otettaisiin kuitenkin kaksi tärkeää askelta perustulon suuntaan: tehdään turvasta vahvemmin henkilökohtainen poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta ja siirretään toimeentulotuen laskennallinen osa Kelan maksettavaksi.

K: Miksi juuri näitä?

KP: Tarveharkinta synnyttää kannustinloukkuja, koska aviopuolison mennessä töihin työmarkkinatuki on laskenut myös sillä, joka on jäänyt kotiin. Työnteko ei ole ollut kannattavaa, mikä on monesti pitkittänyt köyhyyttä kun meidän pitäisi päinvastoin rakentaa helppoja teitä ulos köyhyydestä.

Toimeentulotuen oikea maksaja olisi Kela. Tuen hakijat välttyisivät isolta osalta byrokratiaa kun laskennallinen osa maksettaisiin kaikille, joiden tulot alittavat rajat. Samalla päästäisiin monia rasittavasta kuittirumbasta ja vapautettaisiin kunnan sosiaalityöntekijät auttamamaan niitä, jotka apua tarvitsevat.

Jaa sivu: