< Takaisin maaliskuun kirjeeseen

Maaliskuun Vihreä kasvo on turkulainen puolueduunari ja kunnallispolitiikan harrastaja, Risto Kankaanpää. Risto toimii Vihreiden hallintosihteerinä. Työkaverit kuvaavat häntä nuorekkaaksi ja rohkeaksi vaikuttajaksi, jolla on järkkymätön kokemus Vihreiden historiasta ja kehityksestä. Risto on oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolestapuhuja. ”Yhteiskunnan palvelujen toimivuus mitataan heikompiosaisten kautta” Risto tiivistää.

Risto, Mikä sai sinut lähtemään mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Oletko päässyt vaikuttamaan?

Kyse ei kohdallani oikeastaan ole aktiivisesta lähtöpäätöksestä vaan pikemminkin asteittaisesta ajautumisesta. Tulin aikanaan töihin Vihreisiin hoitamaan parin kuukauden sijaisuutta, kun silloinen toimistopäällikkö pyysi. Tunsimme entuudestaan Amnestyn kuvioista.

Sijaisuuteni sitten vakinaistettiin, hylkäsin yliopisto-opinnot ja jäin Vihreisiin töihin. Ensi alkuun kuitenkin olin "vain töissä": en liittynyt puolueeseen enkä toiminut vapaa-aikana Vihreissä mitenkään. Helsingin Vihreät pyysivät minua kunnallisvaaliehdokkaaksi kerran. Kieltäytymiseni taisi olla riittävän selkeä, kun toista pyyntöä ei myöhemmin enää tullut.

Ajan mittaan kuitenkin kypsyin puoluejäsenyyteen: kun kerran kannatan Vihreiden tavoitteita melko kattavasti, miksen liittyisi jäseneksi. Tämä herääminen kesti toistakymmentä vuotta. Vaikuttajana olen edelleenkin varsin vähäinen. Turkuun muuton myötä lähdin siellä kunnallisvaalien täyte-ehdokkaaksi edellisvaaleihin, jotta saataisiin ensi kertaa täysi ehdokaslista. Saatiinhan se - ja hyvä vaalimenestys. Omalle osalleni lohkesi yksi varajäsenpaikka kunnallisista toimielimistä.

Merkittävintä vaikuttamista taidan harjoittaa työni kautta - puolueen hallintosihteerinä. Valmistelen asioita puolue-elimille ja valmistelijallahan on jonkin verran valtaa. Paljonkin, sanovat jotkut.

Miksi valitsit vihreät?

Kun vihreitä perustettiin 80-luvun puolivälissä, niin symppasin alusta alkaen sitä porukkaa. Isosiskoni seurasi ja kommentoi politiikkaa ja sitä kautta kiinnostus tarttui minuunkin. Äänestäminen ei kuitenkaan ensi alkuun tuntunut houkuttelevalta, koska tohelot vihreät hajottivat itsensä kahteen kinastelevaan puolueeseen. Siitä vaiheesta onneksi päästiin melko pian.

Jos olisin päätynyt hoitamaan sijaisuutta jossain toisessa puoluetoimistossa, niin olisinko sosiaalistunut sinne ja omaksunut sen aatemaailman? Olisinko ylipäänsä ottanut töitä vastaan toisesta puolueesta? En osaa sanoa. Joka tapauksessa tämä nykyinen viiteryhmä tuntuu ihan riittävän täysipäiseltä. Aika ajoin tosin pitää panna soimaan "It's my party and I'll cry if I want to."

Jos saisit muuttaa yhden asian suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä se olisi?

Vähemmän itsekkyyttä. Liian moni ihminen tai eturyhmä tarkastelee yhteiskunnan muutoksia pääosin sen kautta, miten muutos vaikuttaa omaan tai oman ryhmän elämään.

Jaa sivu: