Vihreä kirje on nimensä mukaisesti Vihreiden jäsenille ja kannattajille - kaikille symppareillemme. Kirje ilmestyy sähköpostiin ja Vihreiden verkkosivuille noin kerran kuussa.

Kirje on tilattavissa sähköpostiin täältä. Samasta linkistä hoituvat myös peruutukset, osoitteenmuutokset ja palaute.

 

Tammikuun kirjeen teemat:

 

Tuija Brax: Vesilaki oli voitto Vihreille

Hallitusohjelman linjausten mukaan vesilain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle vain sillä edellytyksellä, että hallituspuolueet ovat yksimielisiä.

Hallitusohjelmaa koskevissa neuvotteluissa Vihreät tekivät selväksi, että nykyisen lain sisältämä ehdoton luvanmyöntämiseste on välttämätöntä säilyttää.

Vesilakikomitea ja sen työtä jatkanut työryhmä ehdottivat, että ehdotonta luvanmyöntämisestettä koskevaa säännöstä huomattavasti heikennettäisiin. Ympäristöjärjestöt joutuivat jättämään asiasta huolestuneen vastalauseensa.

Nyt noin kaksi vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen hallitus on päässyt yksimielisyyteen.

Tulos on voitto ympäristönsuojelulle, koska ehdoton luvanmyöntämiseste säilyy laissa! Lupaharkinta perustuisi myös uudessa laissa hankkeesta aiheutuvien hyötyjen ja haittojen punnintaan (intressivertailu), jota täydentäisi kielto aiheuttaa huomattavan haitallisia vaikutuksia (ehdoton luvanmyöntämiseste). Ehdotus ei näin ollen sisällä muutosta allashankkeiden toteuttamisedellytysten osalta.

Ympäristönsuojelun kannalta tärkeää on mainita myös, että aina lupaa edellyttävien hankkeiden joukkoon ehdotetaan lisättäväksi yli 500 kuutiometrin suuruiset ruoppaukset.

Luonnontilaisten purojen turvaamiseksi ehdotetaan, että vesitaloushankkeelle tarvittaisiin lupa aina, jos hanke voi vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen. Lisäksi lakiin otettaisiin säännökset saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvien oikeuksien turvaamisesta vesitaloushankkeissa.

Hallitus on tällä esityksellä osoittanut epäilijöille olevansa erittäin toimintakykyinen myös suurissa uudistuksissa. Neuvotteluissa löydettiin keino ympäristönsuojelua vaarantamatta antaa rooli myös valtioneuvostolle. Valtioneuvosto voisi aika harvinaisissa tapauksissa antaa hankkeesta lausuntonsa, joka ei oikeudellisesti sido lupaviranomaista, kuten eivät sido muutkaan lausunnot. Viime kädessä asian ratkaisisi riippumaton tuomioistuin.

Muutakin myönteistä on ympäristön- ja luonnonsuojelun rintamilla tapahtunut.

Eduskunnassa on käsittelyssä jo kaivoslakiesitys, joka antaa kunnalle ns. veto-oikeuden uraanikaivosten perustamisessa. Jatkossa uraaninlouhinta on mahdollista vain niissä kunnissa, jotka ovat siihen suostuvaisia.

Geenimuunnellun ruuan tuotannossa Vihreät ovat saaneet Suomen linjan muuttumaan. EU:ssa Suomi siirtyi niiden maiden ryhmään, joiden mielestä jokaisen maan täytyy voida itse päättää, salliiko se alueellaan GM-viljelyä.

Yhteistyössä olen onnistunut sopimaan kalastusrajoituksista, joiden avulla Torniojoen ja Kemijoen luonnonlohikannat ovat lähteneet kasvuun. Kalakantojen kestävä taso on Vihreiden mielestä turvattava pysyvästi.

Oikeusministeriöstä valmistuu muutokset eläinsuojelu- ja metsästysrikoksia koskevan lainsäädännön tiukentamiseksi.

Vihreiden vaatimuksesta hallitus on panostanut ensimmäistä kertaa enemmän rahoitusta ratoihin kuin teihin. Tämä painopisteen muutos on pitkään ollut tärkeimpiä vaatimuksiamme, ja saamme olla siitä ylpeitä.

Puheenjohtaja Sinnemäki on oikeassa siinä, että moni asia ympäristöpolitiikassa tehtäisiin toisin, jos Vihreät saisivat yksin päättää. On ehkä kuitenkin hyvä välillä muistaa, että jotkut asiat ovat selviä voittojakin, ja niistä saamme olla ylpeitä.

Jaa sivu: