« takaisin Vihreiden maahanmuuttopolitiikka -sivulle

Vihreä maahanmuuttopolitiikka kantaa vastuuta pakolaisista

Pakolaispolitiikan tulee perustua ihmisten oikeudelle hakea turvaa vainon kohteeksi joutuessaan. On tärkeää, että Suomi kantaa oman vastuunsa maailman pakolaisista. Vihreiden mielestä turvapaikkapolitiikan tulee olla ihmisoikeuksia kunnioittavaa ja inhimillistä. Turvapaikan myöntämisen ehtojen on perustuttava Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, eikä turvapaikan saamisen rimaa saa asettaa liian korkealle. Lisäksi kaikkien turvapaikanhakijoiden tilanne on tutkittava yksilöllisesti.

Nykykäytännön mukaan turvapaikka voidaan myöntää ihmiselle, jolla on perusteltu syy pelätä joutuvansa kotimaassaan vainon kohteeksi alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisen mielipiteensä perusteella.

Myös naisiin sukupuolen perusteella kohdistuva vaino on otettava huomioon turvapaikan perusteena. Tällöin vainon syynä on kuuluminen tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään. Muita usein vainottuja ryhmiä ovat seksuaaliset ja uskonnolliset vähemmistöt. Näille turvapaikanhakijoille on pystyttävä tarjoamaan suojaa, jos he eivät saa sitä omassa kotimaassaan.

Turvapaikkapäätösten on oltava ennakoitavia ja niille on annettava selkeät perusteet, jotka myös turvapaikanhakija itse voi ymmärtää. Pakolaisten oikeusturvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota nopeutetun turvapaikkamenettelyn kohdalla. Turvapaikanhakijoiden säilöönottoa tulee käyttää vain lailla tarkasti rajatuissa tapauksissa.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen lisäksi Suomen on osallistuttava aktiivisesti myös pakolaisuuden syiden poistamiseen tähtäävään kansainväliseen yhteistyöhön. Suurimpia pakolaisvirtoja aiheuttavat sodat, ympäristökatastrofit ja köyhyys. Näiden kriisien ehkäisemiseen tähtäävää kestävää, inhimillistä politiikkaa Vihreät pyrkivät ajamaan paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti.

EU:ssa on kehitettävä yhtenäistä pakolaispolitiikkaa, jotta turvapaikanhakijat saavat oikeudenmukaisen vastaanoton riippumatta siitä, mihin jäsenmaahan he ovat tulleet. Vastuu yhteisestä politiikasta kuuluu kaikille jäsenmaille, ja niiden on noudatettava pakolaisaseman määrittelyssä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kriteerejä. Tällä hetkellä EU:n jäsenmaat soveltavat unionin yhteisen turvapaikkapolitiikan määräyksiä varsin eri tavoin. Osa maista rikkoo velvoitteita, mikä aiheuttaa turvapaikkakiertolaisuutta.

 

Suomi myönsi turvapaikan 68 hakijalle ja oleskeluluvan humanitaarisin perustein 792 hakijalle vuonna 2007. Lisäksi otettiin vastaan 723 kiintiöpakolaista. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Ruotsi myönsi samana vuonna turvapaikan pakolaisuuden tai muun humanitaarisen syyn perusteella yhteensä yli 18 000 ihmiselle. Ruotsin pakolaiskiintiö oli yli 1 800 pakolaista.

 

Suomesta turvapaikkaa hakeneiden suurimpia ryhmiä olivat vuonna 2008 irakilaiset (1 255), somalialaiset (1 181) ja afganistanilaiset (254).

 

 

Eduskunnan 25. helmikuuta 2009 hyväksymät uudistukset ulkomaalaislakiin parantavat turvapaikanhakijan asemaa. Tilapäiset oleskeluluvat, jotka eivät ole mahdollistaneet työntekoa Suomessa, korvataan jatkuvilla oleskeluluvilla tilanteissa, joissa maasta poistaminen ei ole hakijasta riippumattomien esteiden vuoksi mahdollista. Lakia uudistettiin myös vastaamaan  EU:n pakolaisten tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitsevien määrittelyä koskevaan direktiiviä. Direktiivillä yhdenmukaistetaan kansallisia käytäntöjä.

Jaa sivu: