KOHTI VAHVAA ALUEIDEN EUROOPPAA
Euroopan unionin on uudistuttava. Unionin alueella tavarat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen, unionilla on yhteinen valuutta ja yhteiset ulkorajat. Nyt on aika vahvistaa myös demokratiaa unionissa niin, että sen päätökset tehdään avoimesti ja kansalaisia kuunnellen. Tulevaisuuden EU kantaa huolta omasta ympäristöstään ja toimii aktiivisesti maailmanlaajuisten ympäristösääntöjen toteuttamiseksi.
EU:lle selkeät demokraattiset rakenteet
EU:n
tulee toimia nykyistä tehokkaammin. Tarvitaan Euroopan tason päätöksiä
monista asioista, kuten ympäristö- ja pääomaverojen minimitasoista ja
sosiaalisista oikeuksista. Näin estetään jäsenmaiden välinen epäterve
kilpailu, jossa ne lyhytnäköisesti alentavat ympäristönormejaan ja
verotustaan saadakseen yrityksiä ja investointeja alueelleen.
Tulevaisuudessa
EU:n tulee olla sekä vahvempi että hajautetumpi. Tämä tarkoittaa sitä,
että yksittäinen jäsenmaa ei voisi enää yksin kaataa muiden kannattamaa
päätöstä. Toisaalta monet arkielämää lähellä olevat asiat, eritoten
sosiaaliturva, terveydenhoito, koulutus ja kulttuuri, tulee jättää
selkeästi paikallisen, alueellisen tai valtakunnan tason päätettäväksi.
EU tarvitsee perustuslakia selkiyttämään sekä unionin ja
jäsenvaltioiden välistä työnjakoa että EU:n päätöksentekojärjestelmää.
Tulevaisuuskonventin
työ on avannut keskustelun EU:n uudistamisesta laajemmalle yleisölle.
Vihreiden mielestä ei tule palata entisenlaiseen käytäntöön, jossa
hallitukset sopivat merkittävistä asioista keskenään suljetuin ovin ja
usein viime tipassa.
Euroopalle kansalaiset
EU:n
alueella asuvien ihmisten oikeudet tulee taata oikeudellisesti
sitovalla perusoikeusasiakirjalla. Kansalaisille on avattava suoria
mahdollisuuksia osallistua unionin päätöksentekoon mm.
kansalaisaloitteiden ja EU:n laajuisten kansanäänestysten kautta.
Eduskunnan on oltava mukana päätettäessä uudesta EU-lainsäädännöstä, ja
kansalaisjärjestöt on otettava mukaan EU -asioiden valmisteluun
nykyistä paremmin. Asiakirjojen tulee olla julkisia kaikilla EU:n
toiminnan alueilla. Tämä on perusedellytys sille, että kansalaiset
voivat seurata EU:n päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen.
Laajentumisella vakautta Eurooppaan
EU:n
laajentuminen on tärkeää Euroopan rauhan ja vakauden kannalta.
Hyvinvointi ja toimiva talous lähialueillamme tuo vakautta ja
yhteistyömahdollisuuksia myös suomalaisille. EU:n nykyisten
jäsenvaltioiden maksuosuus voi nousta siirtymävaiheen ajaksi, jotta
saada aikaan rakenteellisia muutoksia ja kestävää kehitystä vähemmän
kehittyneillä alueilla, myös kasvukeskusten ulkopuolella. Vapaa
liikkuvuus on taattava nopeasti myös uusien jäsenmaiden kansalaisille.
Hyvä ympäristö on yhteinen asia
Markkinoiden
vapaus ei saa estää ympäristöstä huolehtimista. EU:n tulee säätää
yhteiset ympäristön suojelua koskevat normit ja riittävän korkeat
energia- ja ympäristöverojen vähimmäistasot. EU-maat yhdessä ovat on
vastuussa Kioton sopimuksen mukaisista kasvihuonekaasujen
päästövähennyksistä.
Tehomaataloudesta kestävään ruoantuotantoon
EU:n
maatalouspolitiikka on uudistettava. Ruokakriisit, kuten ns. hullun
lehmän tauti, ovat osoittaneet, että nykyisenlainen tehomaatalous on
tullut tiensä päähän. Tehotuotanto haittaa ympäristöä, eläinten
hyvinvointia, ruuan turvallisuutta ja kehitysmaiden maataloutta. EU:n
on panostettava määrän sijasta laatuun ja lähellä tuotettuun ruokaan.
Tukia tulee suunnata luomutuotantoon ja muuhun työllistävään, luonnon
monimuotoisuutta säilyttävään ja maaseudun perinnemaisemaa vaalivaan
toimintaan. Näin autetaan myös maaseudun säilymistä elävänä.
Maataloudessa
tulee myös noudattaa varovaisuusperiaatetta. Esimerkiksi
geeniteknologian keinoin muunnellun ruuan vaikutuksia ihmisen
terveyteen ei vielä tunneta riittävästi.
Laaja-alaiseen turvallisuuteen
EU:n
vahvuuden ei tule perustua sotilaalliseen voimaan, vaan
oikeudenmukaisella ulko- ja kauppapolitiikalla saavutettuun
arvovaltaan. Laajentunutkaan EU ei saa rakentaa suojamuureja
ympärilleen, vaan vastuun ja yhteistyön on ulotuttava myös sen rajojen
ulkopuolelle.
EU:n ja Naton jäsenyys on jatkossakin pidettävä
erillään niin, ettei jäsenyys toisessa automaattisesti edellytä
liittymistä myös toiseen. EU:n kriisinhallintayhteistyössä tulee
panostaa voimakkaasti ei-sotilaallisiin keinoihin ja ennaltaehkäisyyn.
Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla on taattava riittävän
laaja valmistelun ja päätöksenteon avoimuus ja parlamentaarinen
valvonta.
Monikasvoinen Eurooppa
EU:n rajoilla
kuolee lähes päivittäin ihmisiä, jotka yrittävät päästä Eurooppaan.
Pakolaisella on oltava mahdollisuus päästä hakemaan turvapaikkaa.
Lisäksi on luotava laillisia tapoja tulla siirtolaiseksi. EU:n
ulkorajojen valvonnassa tulee keskittyä estämään ihmiskauppaa
pyörittävien rikollisten pääsy unionin maihin. On tärkeää taata
perusoikeudet myös ns. kolmansien maiden kansalaisille EU:ssa.
Syrjintää ei saa suvaita missään muodossa.
Eurooppa maailmassa
EU:n
tulee globaalissa päätöksenteossa puolustaa ekologisesti ja
sosiaalisesti kestävää markkinataloutta. Tulevaisuuden suuri haaste on
luoda maailmanlaajuisesti oikeudenmukaiset kaupan säännöt ja riittävä
tuki- ja rahoitusjärjestelmä kehitysmaille. EU:n on ajettava
kansainvälisten ympäristösopimusten vahvistamista suhteessa Maailman
kauppajärjestön WTO:n sopimuksiin. WTO-sopimusten alaa ei tule
laajentaa ennen kuin nykysopimusten globaalia epätasa-arvoisuutta
lisääviin ongelmakohtiin on puututtu. Ihmisoikeudet on otettava
kiinteäksi osaksi EU:n kauppa- ja ulkopolitiikkaa sekä
kehitysyhteistyötä.