Vuoden 1995 vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa Vihreille tuli pääministeri Paavo Lipposen "sateenkaarihallituksessa" ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerin salkku, jota hoitamaan valittiin Pekka Haavisto. Vihreästä liitosta tuli näin Länsi-Euroopan ensimmäinen vihreä hallituspuolue.

Vuoden 1999 eduskuntavaalien jälkeen Lipposen II hallituksessa paikkaluku hallituksessa nostettiin yhdestä puoleentoista. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi valittiin Satu Hassi. Peruspalveluministerin paikka jaettiin siten, että ensimmäiset kaksi vuotta tehtävää hoitaisi Eva Biaudet (RKP) ja jälkimmäiset kaksi vihreiden Osmo Soininvaara. Biaudet'n äitiysloman takia Soininvaaran kausi kuitenkin aikaistui ajalle 12.4.2000 - 19.4.2002.

24.5.2002 eduskunta hyväksyi valtioneuvoston periaatepäätöksen viidennen ydinvoimalan rakentamisesta. Tämän seurauksena Vihreän liiton valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokous päätti 26.5. luopua hallitusyhteistyöstä. Päätös tehtiin äänin 38 - 8. Ministeri Satu Hassi jätti eronpyyntönsä 27.5.2002. Satu Hassi on kirjoittanut aiheesta artikkelissaan Ympäristö- ja kehitysyhteistyöpolitiikka Lipposen toisessa hallituksessa.

Ensimmäisen Vihreän ympäristöministerin, Pekka Haaviston johdolla saatettiin loppuun vuosikymmeniä kestänyt luonnonsuojelulain uudistus sekä mittava vanhojen metsien suojeluohjelma. Vihreiden ajama rakennuslain uudistus toteutettiin, ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kaavoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa paranivat merkittävästi.

Lipposen II hallituksessa Itämeren pelastaminen nostettiin yhdeksi ympäristöpolitiikan keskeiseksi tehtäväksi. Ministeri Hassin asettamat työryhmät valmistelevat Itämeri-ohjelmaa, jolla rehevöittävät päästöt pyritään saamaan kuriin. Toteutus- ja täydennysvaiheeseen edennyt Natura 2000 -ohjelma hyödyttää monia luontotyyppejä ja eläinlajeja ja tuo ne osaksi ainutlaatuista kansainvälistä suojeluverkostoa.

Vihreiden hallituspolitiikan keskeisiä kysymyksiä ovat olleet myös vihreä verouudistus ja työllisyys. Hallitus on alkanut toteuttaa vihreää verouudistusta, korottanut energiaveroja ja alentanut vastaavasti tuloveroja. Lisäksi on otettu käyttöön jätevero. Hallitus on myös päättänyt sovittaa paremmin yhteen verotuksen, sosiaaliturvan ja palvelumaksut niin, että työn tekeminen olisi aina taloudellisesti kannattavaa. Kehitysyhteistyön rahoitus on onnistuttu saamaan markkamääräisesti kasvuun, vaikka osuus bruttokansantuotteesta ei vielä nousekaan 0,34 %:sta.

Jaa sivu: