Suomi on ollut maa, josta muutetaan muualle paremman elämän toivossa. Vasta viime vuosina muuttosuunta on ollut muista maista Suomeen. Muuhun Eurooppaan verrattuna olemme tulleet tämän haasteen eteen muita myöhemmin.

Maahanmuuttajat ovat yhteiskunnalle voimavara. Suomi tarvitsee aktiivisen ja johdonmukaiseen maahanmuuttopolitiikan, jossa erotetaan toisistaan pakolaisuus ja työperusteinen maahanmuutto. Myös EU-tason yhteistyötä tarvitaan. Hyvän maahanmuuttopolitiikan pohjana ovat kansainväliset sopimukset, erityisesti ihmisoikeussopimukset.

Maahanmuuttajat mukaan työelämään

Maahanmuuttopolitiikan tulee avata uusia tapoja päästä Suomeen, muutenkin kuin hakemalla turvapaikkaa. Työperusteista maahanmuuttoa on helpotettava. Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa ulkomaista työvoimaa. Joillakin aloilla ja paikkakunnilla on työvoimavajetta jo nyt, ja väestön ikääntyminen tulee vaikeuttamaan tilannetta entisestään. Suomeen voidaan myös aktiivisesti etsiä sellaisia työntekijöitä, joista meillä on pulaa. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa sosiaalisesti vinoutuneeseen muuttoliikkeeseen, jossa valtaosa koulutetuista ihmisistä siirtyy köyhistä maista rikkaisiin.

Suomessa asuvien maahanmuuttajien osaaminen on saatava nykyistä paremmin käyttöön työelämässä. Maahanmuuttajille on räätälöitävä lisää erikoiskursseja ja tutkintoja, joilla he voivat hankkia tarvitsemansa lisäpätevyyden Suomen oloihin. Eri tasoista kieliopetusta tulee olla tarjolla nykyistä enemmän.

Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat A ja O niin työelämässä kuin kouluissakin. Maahanmuuttajien työllistymistä hidastavat epäluuloiset asenteet työhönotossa ja työpaikoilla. Koulun ilmapiiri luo pohjan suvaitsevaisille asenteille.

Suomi kotoisaksi täällä asuville

Perinteisesti Suomessa ollaan totuttu lähtijöihin, ei tänne tulijoihin. Tämä on haaste kaikille suomalaisille: asenneilmastolla on keskeinen merkitys siihen, miten muualta tänne tulleet pääsevät mukaan suomalaiseen elämänmenoon. Yhteiskuntaa tulee rakentaa niin, että otetaan huomioon erilaiset kulttuurit ja annetaan tilaa erilaisuudelle.

Maahanmuuttajien henkilökohtaisilla kotouttamisohjelmilla pyritään helpottamaan työllistymistä ja kotiutumista suomalaiseen yhteiskuntaan Kotouttamisohjelmat jäävät kuitenkin vain paperille, jos kunnissa ei ohjata riittävästi resursseja niiden toteuttamiseen käytännössä. Suomen- tai ruotsinkielen opetus on avainasemassa. Myös kotiin jäävien naisten kielikoulutuksesta on huolehdittava syrjäytymisen estämiseksi. Lapsille tulee järjestää lisäksi oman kielen ja kulttuurin opetusta. Peruspalveluissa, esimerkiksi terveyskeskuksissa ja päiväkodeissa, on otettava huomioon eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten – naisten ja miesten, lasten ja vanhusten – erityistarpeet.

Uudessa kotimaassa ja kieliympäristössä pelkkä perusasioiden toimittaminen voi tuottaa suuria hankaluuksia. Maahanmuuttajien saatavilla tulee olla kunnolliset, keskitetyt, eri hallinnonaloja yhdistävät neuvontapalvelut.

Turvaa vainotuille

Pakolaispolitiikan lähtökohta on ihmisten oikeus hakea turvaa. Suomen on kannettava vastuunsa maailman pakolaisista ja tarjottava turvapaikka nykyistä useammalle. Pakolaiskiintiöitä on nostettava selvästi nykytasosta.

Pakolaisuuden syitä, kuten sotia, köyhyyttä ja ympäristökatastrofeja on ehkäistävä kansainvälisin toimin. On kuitenkin kunnioitettava vainon kohteeksi joutuvan henkilökohtaista oikeutta hakea turvapaikkaa. Maailman yli 20 miljoonasta pakolaisesta suurin osa on naisia ja lapsia. Vaikka usein ainoa keino päästä hakemaan turvapaikkaa on tulla maahan laittomasti, ei turvapaikan hakijoita ei saa kohdella kuin rikollisia.

Suomeen tulleiden pakolaisten joukossa on tuhansia kidutuksen uhreja. On tärkeää parantaa turvapaikkaviranomaisten valmiuksia ottaa huomioon kidutuksen uhrit ja heidän vaikeutensa puhua kokemuksistaan. Erityisesti ns. nopeutetussa menettelyssä on riski, ettei kidutusta tai epäinhimillistä kohtelua tunnisteta ja turvapaikanhakija palautetaan kotimaahansa.

Perheiden yhdistäminen tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti. On kunnioitettava ihmisen oikeutta perustaa perhe Suomessa sekä ennen maahanmuuttoa alkanutta perhe-elämää.

EU:lle yhtenäinen pakolaispolitiikka

Euroopan unionista ei saa rakentaa linnoitusta, jonka rajoilla kuolee ihmisiä salakuljettajien käsiin. EU-maiden on yhtenäistettävä käytäntöjään pakolaispolitiikassa. On luotava laillisia tapoja päästä EU:n alueelle ja saada jäsenmaasta riippumatta oikeudenmukainen vastaanotto. Tavoitteena tulee olla se, että kaikki EU:n jäsenvaltiot kantavat solidaarisesti vastuunsa pakolaispolitiikasta ja noudattavat täysimääräisesti YK:n pakolaisjärjestön kriteerejä pakolaisaseman määrittelyssä.

Euroopan unionissa asuu miljoonia ihmisiä vailla alueen kansalaisuutta. Heille on taattava perusoikeudet kuten oikeus osallistua päätöksentekoon oleskelumaassaan. Kansalaisoikeuksien on ensisijaisesti määräydyttävä ihmisen tosiasiallisen asuinpaikan mukaisesti.

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!