Vihreät ja pakolaiskysymys

10 faktaa pakolaiskriisistä ja turvapaikanhakijoista

Puhutaan faktoista. Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista – eniten sitten toisen maailmansodan.

Vihreitä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttamiseen

Ihminen tarvitsee viisi perusasiaa, jotta hän voi asettua uuteen maahan: kodin, kielen, koulutuksen, työtä ja yhteyden paikallisiin ihmisiin.

Vihreät EU-tason vaatimukset

Mitä aiheen tiimoilta jo tehdään EU-tasolla ja mitä Vihreät kannattavat tehtäväksi.

Mitä minä voin tehdä?

Jokainen voi auttaa – löydä oma tapasi!

Blogit aiheesta

Kansanedustajien kirjoitukset aiheesta.

Lisätietoa

Linkit lähteisiin ja lisää tietoa pakolaiskysymyksistä.


10 faktaa pakolaiskriisistä ja turvapaikanhakijoista

1.Maailmassa on eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan

Liki 60 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetakseen sotaa tai vainoa. Määrä on suurin sitten toisen maailmansodan. Mikäli nämä pakolaiset muodostaisivat valtion, se olisi maailman 24. suurin. Ihmisjoukko on valtava.  Samaan aikaan niiden ihmisten määrä, jotka olosuhteiden parannuttua ovat voineet palata kotiinsa, on alimmillaan 30 vuoteen. Turvattomuus eri puolilla maailmaa on pahempi kuin vuosikymmeniin. Käsissämme on vakava pakolaiskriisi, humanitaarinen kriisi.

2. Euroopan rajoilla on käynnissä inhimillinen katastrofi

Humanitaarinen kriisi on meidän rajoillamme. Yli puolet maailman pakolaisista on kotoisin vain kolmesta maasta: Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta. Suomeen tulee lisäksi paljon turvapaikanhakijoita Irakista. Tilanne on kriittinen näissä jokaisessa. Syyriassa ja Irakissa käydään sisällissotaa, Afganistanissa on käynnissä vakava konflikti ja Somaliassa taistellaan. Terrorismi ja väkivalta ovat arkea kaikissa neljässä maassa. Ihmiset eivät voi jäädä kotiinsa. Eurooppa ei voi sulkea silmiään näiltä ihmisiltä.

3. Valtaosa lähtijöistä pakenee naapurimaihin

Suurin osa lähtijöistä jää kriisimaan naapurimaihin. Tällä hetkellä eniten pakolaisia ovat ottaneet vastaan Turkki, Pakistan, Libanon, Iran, Etiopia ja Jordan. 86 % maailman pakolaisista asuu kehitysmaissa tai kehittyvissä maissa. Maailman köyhimmät, vähiten kehittyneet maat kantavat nekin yksin vastuuta 25 % pakolaisista. Eurooppa, saatikka Suomi, ei millään mittarilla vastaanota suurinta määrää tulijoista.

4. Kansainväliset velvoitteet ohjaavat turvapaikanhakijoiden vastaanottamista

Suomi on sitoutunut YK:n pakolaissopimukseen eli ns. Geneven sopimukseen. Se samoin kuin muut kansainväliset sopimukset, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n kidutuksen vastainen sopimus, sitovat Suomea turvapaikanhakijoita ja pakolaisia koskevissa asioissa. Samoin EU-oikeudella on luotu Suomea sitovia normeja, kuten säädökset turvapaikkamenettelystä. Suomi ei voi yksipuolisesti päättää, miten se suhtautuu turvapaikanhakijoihin tai kohtelee heitä. Suomella on kansainvälinen velvollisuus auttaa omien kansalaistensa lisäksi myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan.

5. Pakolaisstatuksen ja turvapaikan saa vain tiukoin kriteerein

Pakolaisstatus ja turvapaikka eivät ole itsestäänselvyys. Kansainvälisin sopimuksin säädellään sitä, ketkä katsotaan pakolaisiksi. Pakolainen voi olla vain sellainen henkilö, joka on joutunut pakenemaan maastaan, koska on syytä pelätä, että häntä vainottaisiin rodun, uskonnon, kansallisuuden, yhteiskuntaluokan tai poliittisen mielipiteen johdosta. Turvapaikka myönnetään tällaisen henkilöön kohdistuvan vainon vuoksi. Kuka tahansa kriisimaista Suomeen saapuva ei siis automaattisesti saa pakolaisstatusta ja turvapaikkaa.

Suomessa on lisäksi käytössä ns. kiintiöpakolaismenettely. Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää Suomelle pakolaisia, jotka Suomen viranomaiset haastattelevat lähtömaassa, usein pakolaisleirillä. Kiintiöpakolaiset saavat pakolaisstatuksen ja määräaikaisen oleskeluluvan ja voivat muuttaa Suomeen, kun päätös heidän sijoituskunnastaan on tehty. Noin puolet Suomen pakolaisista on tähän saakka tullut maahan kiintiöpakolaisina ja puolet on ollut myönteisen turvapaikan saaneita hakijoita.

6. Ihmisillä on oikeus paeta kotimaansa turvattomuutta

Vaikka ihminen ei kohtaisikaan sellaista henkilökohtaista vainoa, jota pakolaisstatus edellyttää, hänellä on silti oikeus paeta maastaan ja hakea turvaa toisesta maasta. Humanitaarinen oikeus ja kansainväliset sopimukset säätelevät sitä, miten toisten maiden asukkaille tulee tarjota suojelua. Eri maat ovat vieneet sopimukset omaan lainsäädäntöönsä erilaisin järjestelyin. Suomessa on käytössä pakolaisstatuksen lisäksi toissijaisen suojelun ja humanitaarisen suojelun periaatteet. Jos ihminen ei täytä pakolaisstatuksen kriteerejä mutta häntä ei voida palauttaa kotimaahansa esimerkiksi kidutuksen tai epäinhimillisen kohtelun pelossa, hänelle voidaan myöntää oleskelupaikka suojeluntarpeen vuoksi (ns. toissijainen suojelu). Samoin se, ettei voi palata kotimaahansa ympäristökatastrofin tai maan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, voi antaa oikeutuksen oleskelulupaan humanitaarisen suojelun perusteella.

7. Ei ole olemassa laittomia turvapaikanhakijoita

Ihmisellä on oikeus hakea turvaa ja suojelua toisesta maasta. Riippumatta siitä, millä keinoin hän on tullut maahan tai onko hänellä aitoja henkilöllisyys- ja matkustusdokumentteja, hän saa hakea turvapaikkaa ja oleskella maassa laillisesti. Myöskään turvapaikan myöntämisessä ei ole merkitystä sillä, onko ihminen tullut maahan aidoilla vai väärennetyillä papereilla. Laitonta turvapaikanhakijaa ei ole.

Usein lähtömaan olosuhteet ovat sellaisia, että lähtijät joutuvat turvautumaan esimerkiksi ihmissalakuljettajiin päästäkseen pakoon. Samoin voi olla, että lähtömaa on niin epävakaa, ettei ihmisillä ole henkilöllisyysdokumentteja. Nämä syyt eivät voi estää ihmisen oikeutta saada tarvitsemaansa turvaa ja suojelua toisesta maasta.

8. Koko Eurooppaan saapuu paljon turvapaikanhakijoita

Turvapaikanhakijat eivät ole liikkeellä paremman elintason vaan turvan, suojelun ja hengissä säilymisen vuoksi. Suomeen on perinteisesti saapunut hyvin pieni osa maailman turvapaikanhakijoista. 2000-luvulla vuosittainen hakijamäärä on vaihdellut 1500 ja 6000 hakijan välillä. Vuonna 2014 Suomeen saapui vain 0,6 % kaikista EU-maihin tulleista turvapaikanhakijoista. Viimeisten 30 vuoden aikana Suomi on vastaanottanut yhteensä vain noin 40 000 pakolaista.

Vuonna 2015 pakolaiskriisi kasvatti turvapaikanhakijoiden määrää ennennäkemättömällä tavalla. Tämä näkyy koko Euroopassa ja myös Suomessa. Vuoden 2015 aikana Eurooppaan tuli yli miljoona turvapaikanhakijaa. Suomeen turvapaikanhakijoita tuli 32 000. Tämä on merkittävä kasvu aiempaan nähden mutta johtuu ensisijaisesti turvapaikanhakijamäärän valtavasta kasvusta. Eurooppaan saapuneista turvapaikanhakijoista Suomeen päätyi viime vuonna noin 3 %. (ks. myös faktat 1 ja 3)

9. Turvapaikanhakijat eivät saa Suomessa muita parempia tukia tai elä ilman velvoitteita

Turvapaikanhakija saa Suomessa vastaanottorahaa kattamaan elinkustannuksensa. Hakijan käytettävissä olevat tulot ja varat vaikuttavat vastaanottorahan suuruuteen. Raha on aina pienempi kuin toimeentulotuki tai muut perusetuudet. Korkeimmillaan vastaanottoraha on 316,07 euroa kuussa (yksinasuvat ja yksinhuoltajat). Turvapaikanhakijoilla on lisäksi velvollisuus vastaanottorahan vastineeksi osallistua koulutus- tai työtoimintaan. Turvapaikanhakijoille myönnettäviä etuuksia uudistettiin vuonna 2011 ja samalla tuen tasoa leikattiin. Pohjoismaisessa vertailussa sekä Tanskassa että Norjassa turvapaikanhakijoilla on korkeammat etuudet kuin Suomessa.

10. Turvapaikanhakijat eivät tule kunnille kalliiksi

Kunnat eivät maksa vastaanottokeskuksia. Valtio kattaa kokonaan vastaanottokeskusten kustannukset ja maksaa lisäksi kunnille korvausta turvapaikanhakijalasten koulutuksesta. Myös terveydenhuolto toteutetaan vastaanottokeskuksissa. Kunnille ei synny turvapaikanhakijoista ylimääräisiä kustannuksia.

Kansantaloudellisesti on lisäksi arvioitu, että lisääntyvä maahanmuutto - turvapaikanhakijat tämän osana - voivat merkittävästi lisätä Suomen talouskasvua ja vastata heikkenevään huoltosuhteeseen. Suomalaisten ikääntymisen luomat ongelmat voivat vähentyä arvioiden mukaan jopa puoleen, jos tänne muuttaa lisää työikäisiä ihmisiä.

Kattavammin tietoa löydät Turvapaikanhakijat ja pakolaiset -infopaketista.

Listaa on muokattu poliisin 4.12.2015 julkaiseman turvallisuustiedotteen pohjalta.

Listaa on päivitetty 22.1.2016 vuoden 2015 toteutuneiden turvapaikanhakijalukujen pohjalta.


Vihreät ratkaisut kotiutumiseen

Vihreitä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttamiseen >

Ihminen tarvitsee viisi perusasiaa, jotta hän voi asettua uuteen maahan: kodin, kielen, koulutuksen, työtä ja yhteyden paikallisiin ihmisiin.

Vihreät EU-tason vaatimukset

Asioita, jotka etenevät tällä hetkellä ainakin jollain tavoin:

1) Turvapaikanhakijat jaettava nykyistä solidaarisemmin. Komission esitykset (40 000 (Suomi 792) ja tulossa 120 000) hyvä suunta, mutta tarvitaan vähintään tuo 160 000 ja pysyvä ja pakollinen mekanismi (ei ad hoc). Suomen tulee lopettaa vapaaehtoisuuden kannattamista (ja otettava ihmiset nykyisen kiintiön (1050) päälle).

2) Tarvitaan enemmän laillisia keinoja hakea turvapaikkaa, jotta ei tarvitse ylittää Välimerta kumiveneellä. EU-maiden otettava lisää kiintiöpakolaisia suoraan kolmansista maista (resettlement). 20 000 ei riitä (293 Suomeen) (UNHCR hakee tällä hetkellä 230 000 syyrialaiselle paikkaa). 

3) Eteläisten maiden vastaanottojärjestelmien auttaminen ja tukeminen ja yhteisten menettelyjen korostaminen. Varsinkin jälkimmäisen eteen ei tehdä vielä tarpeeksi (esim. Käyttöön voitaisiin ottaa turvapaikkapäätösten vastavuoroinen tunnustaminen).

4) Toimet salakuljetusta vastaan (mutta ei esitetyllä sotilasoperaatiolla!). Tässä ihmisoikeuksista pidettävä kiinni.

Asioita, jotka eivät vielä etene:

1) Lisää laillisia keinoja hakea turvapaikkaa. Tarvitaan humanitäärinen käytävä, jota kautta pakolaiset pääsevät hakemaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti turvapaikkaa. Suomessa tämä tarkoittaisi esim. Humanitaarista viisumia syyrialaisille. Turvapaikkaa voisi myös hakea EU- ja jäsenmaalähetystöistä (mutta ei samalla estäen pääsyä Eurooppaan).

2) Laillisia keinoja maahanmuuttoon eli ei vain turvapaikkaa hakemaan, vaan myös töihin. Blue card-järjestelmän uusiminen (tulossa) kuuluu toki tähän, mutta eivät ole tarpeeksi. Tarvitaan EU Migration Code.

3) Liikaa painopiste edelleen rajavalvonnassa (mm. komission esitys Frontexin oikeuksien lisäämisestä palauttamisessa).

4) Huomio muuttoliikkeen alkuperäisten syiden, köyhyyden ja turvattomuuden, poistamiseen. Mikä logiikka on Suomessa tai muilla mailla vähentää kehitysapua samalla kun ollaan huolissaan ihmisten halusta päästä Eurooppaan? Kehyrahoja ei tule ehdollistaa kolmansien maiden maahanmuuttotoimiin (esim. rajavalvonnan kiristämiseen).

5) Frontexin operaatioiden Tritonin ja Poseidonin mandaattiin (rajavalvonnan lisäksi) pelastaa ihmisiä merestä. Pelastamista pitää toki jo oikeudellisista syistä tehdä, mutta nykyisten operaatioiden tavoitteena ei ole pelastaminen, vaan muurin pystyttäminen Välimerelle. Operaatioiden rahoituksen lisääminen voi siis olla hyvä asia, mutta ei ratkaise ongelmia. Operaatioiden tarkoitukseksi pitää asettaa Euroopan parlamentin tahdon mukaisesti nimenomaan ihmisten pelastus tai aloittaa uusi operaatio tätä varten. Tarvitaan Mare Nostrum II.

6) Koko Dublin-järjestelmän uusiminen (liittyen solidaarisempaan taakanjakoon) (ilmeisesti arvio tulossa 2016).

7) Perheenyhdistämistä helpotettava (tässä pohjana on perheenyhdistämisdirektiivi), erityisesti Suomen kohdalla.

8) Tiettyjen maiden siirtäminen safe countries-statukselle (komissio ehdottanut) on vaarallista ja tämä käsiteltävä kunnolla.

9) Jäsenmaat eivät saa tehdä pakolaisten auttamisesta rikollista.

10) Komission esitettävä kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin perustuva arvio projekteista, joissa ollaan ilmeisesti tukemassa kolmansien maiden rajavalvontaa (jotka estävät pakolaisia lähtemästä hakemaan turvapaikkaa). Takaisinottosopimuksiin liittyy ongelmia, niihin suhtauduttava kriiittisesti.

EU:n ja Turkin välinen sopimus pakolaisten siirrosta

EU-johtajat neuvottelivat 18.3. huippukokouksessa EU:n ja Turkin välisestä sopimuksesta, jolla halutaan estää ihmissalakuljetusta Turkista Kreikkaan. Kreikkaan saapuneiden joukkopalautukset mahdollistava sopimus vaarantaisi käytännössä sen, että jokainen turvapaikkahakemus arvioidaan yksilöllisesti. Jokaista Kreikasta palautettua turvapaikanhakijaa kohti EU ottaisi vastaan yhden syyrialaispakolaisen Turkista, eli jonkun toisen on ensin vaarannettava henkensä merellä, jotta EU-maat suostuvat ottamaan vastaan yhden syyrialaisen Turkista. Sopimus on epäinhimillinen ja lisäksi on hyvin kyseenalaista, kitkisikö tämä sopimus todella ihmissalakuljetusta. Lisää Vihreiden kannasta >


Mitä minä voin tehdä?

"Ei anneta ihmisyyden huuhtoutua sydämistämme ja teoistamme. Jokainen voi auttaa. Vapaalle Euroopalle ja Suomelle avun antaminen ei ole vain vaihtoehto, vaan sivistysvaltion velvollisuus."
- Ville Niinistö, Vihreiden puheenjohtaja

Seitsemän tapaa osallistua:

1) Ei koskaan enää. Auta konfliktien ehkäisyssä ja tue kriisimaissa tehtävää työtä lahjoittamalla kansalaisjärjestöille:

2) Osallistu kotimaassa käytävään keskusteluun. Pidä inhimillisyyden ja välittämisen ääntä esillä.

3) Anna aikaa. Tee vapaaehtoistyötä, esimerkiksi Pakolaisavun tai Punaisen ristin kautta.

4) Ole ystävä hädässä. Helpota turvapaikanhakijoiden pärjäämistä Suomessa esimerkiksi järjestämällä kerhotoimintaa lapsille.

5) Ota yhteyttä oman kotikuntasi turvapaikanhakijoiden tukiyhdistyksiin tai verkostoihin ja osallistu toimintaan (esimerkiksi Oulu ja Espoo).

6) Anna katto pään päälle. Majoita turvapaikanhakija luoksesi.

7) Kerro, mitä ajattelet. Osallistu kotikuntasi poliittiseen keskusteluun ja vaikuta päättäjiin, mikäli kuntaasi esimerkiksi suunnitellaan vastaanottokeskusta.

Vihreät blogit aiheesta

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto: Ojennetaan käsi hukkuvalle, pelastetaan kehitysyhteistyö

Kansanedustaja Satu Hassi: Onni vaihtelee

MEP Heidi Hautala: Paine jäsenmaita kohtaan kasvaa

MEP Heidi Hautala: Parlamentin Strasbourgin rakennus pakolaisten majoitukseen

MEP Heidi Hautala: Puhe puoluevaltuuskunnassa 26.9.2015

ViNOn puheenjohtaja Saara Ilvessalo: Humanitaarinen viisumi tulee ottaa käyttöön

Kansanedustaja Emma Kari: Refugees welcome  – Miten estää kuolemia Välimerellä?

Kansanedustaja Emma Kari: Hallitus jättää sotaa pakenevien ihmisten auttamisen vapaaehtoisuuden varaan

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö: Hallitus ja oppositio yhdessä ratkomaan ihmisten hätää pakolaiskriisissä

Olli-Poika Parviainen: Lailliset maahantulon keinot vähentäisivät rikollisuutta ja kärsimystä

Olli-Poika Parviainen: Ei unohdeta ihmisiä prosessien takana


Lisätietoa

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!