VÄHEMMÄN ASEITA - ENEMMÄN TURVAA
Vihreät haluavat olla mukana edistämässä maailmanrauhaa ja vahvistamassa YK:n asemaa kansainvälisen turvallisuuden takaajana. Kannatamme kansainvälistä aseistariisuntaa ja pidämme tärkeänä, että Suomi liittyy jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuoteen 2006 mennessä. Katsomme, että Suomen ja Euroopan unionin on kannettava vastuuta myös globaalista turvallisuudesta. Meidän mielestämme Suomen ei tule hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä.
Ympäristökatastrofi voi olla turvallisuusuhkana
Kansainvälisillä
turvallisuusuhilla tarkoitetaan yhä useammin terrorismia ja
joukkotuhoaseita kuin perinteistä valtioiden välistä sotaa. Samalla
käsitys turvallisuudesta on laajentunut ja sotilaallisten uhkien
rinnalle on nostettu uusia uhkakuvia kuten ympäristökatastrofit,
ydinturvallisuus tai tartuntatautien leviäminen.
Kun uhat
muuttuvat, myös turvallisuuspolitiikan keinojen on muututtava.
Kansainvälinen ympäristöpolitiikka, jolla pyritään turvaamaan
ekologisesti kestävä maailma, on tärkeä keino ehkäistä luonnonvarojen
rajallisuudesta ja ilmaston muutoksesta syntyviä konflikteja.
Maailmankauppa
on uudistettava siten, että globalisaation hyödyt jakautuvat nykyistä
tasaisemmin. Tämä on paras keino lisätä sosiaalista turvallisuutta ja
heikentää samalla terrorismin kasvualustaa.
Tehokkain keino estää ydinvoimaan nojaavien joukkotuhoaseiden leviäminen on luopua ydinvoimasta.
Konfliktit ehkäistävä ennalta
Erilaisten
konfliktien syntyminen pitäisi pystyä ehkäisemään jo ennalta. Se
onnistuu parhaiten silloin kun yhteiskunnan perusasiat ovat kunnossa,
kun kansalaisia kohdellaan tasa-arvoisesti ja demokratia toimii eivätkä
hyvinvointierot ole kohtuuttomia.
Vihreiden tavoitteena
on YK:n päätöksenteon tehostaminen siten, ettei kansanmurhien
pysäyttäminen voi juuttua yhden maan veto-oikeuteen. Kansainvälisellä
yhteisöllä pitää olla mahdollisuus pysäyttää kansanmurha tilanteessa,
jossa YK ei kykene päätöksentekoon. Tämänkaltaisen poikkeuksellisen
toiminnan kriteerien on oltava erittäin tiukat.
EU:lla on vastuuta globaalista turvallisuudesta
Euroopan
unionissa uhat ja konfliktit on pääsääntöisesti nähty unionialueen
ulkopuolella. Silti on tärkeää, että EU:sta tulee nykyistä aktiivisempi
toimija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, sillä unionilla on vastuuta
myös globaalista turvallisuudesta.
EU:n kriisinhallinnan
lähtökohtina on aina oltava pyrkimys rauhaan ja ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen. Unionin puolustuspoliittista yhteistyötä tulee
suunnata myös uusien uhkien torjuntaan ja puolustusmenoja on karsittava
päällekkäisyyksiä poistamalla. Terrorismin torjunnan nimissä ei saa
tarpeettomasti rajoittaa kansalaisvapauksia.
Suomea ei ole
enää tarpeen kutsua sotilaallisesti liittoutumattomaksi, sillä olemme
vahvasti sitoutuneet Euroopan unioniin, joka luo itselleen yhteistä
turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Suomen eduskunnan tulee
kuitenkin jatkossakin päättää esimerkiksi Suomen osallistumisesta
kriisinhallintaoperaatioihin tai puolustuksensa voimavaroista.
Asevelvollisuus ja uudet uhat
Suomen
on tuettava voimakkaasti EU:n ja Venäjän yhteistyötä ja kumppanuutta.
Mitä syvempi EU:n ja Venäjän välinen yhteistyö on, sitä
epätodennäköisempää on, että niiden välille syntyy konflikteja.
Suomeen
ei kohdistu välittömiä sotilaallisia uhkia. Suomen armeijan
perustehtävä, aluepuolustuksesta huolehtiminen, pystyttäisiin hoitamaan
nykyistä pienemmällä armeijalla. Asevelvollisuuden pakollisuudesta
luopumista tulisi suunnitella siten, että puolustusjärjestelmän
ylläpidon kannalta riittävä osa ikäluokasta suorittaa asepalveluksen.
Kun suurin osa ikäluokasta vapautetaan asepalveluksesta, luovutaan
samalla siviilipalvelusjärjestelmästä.
Jotta pystyisimme
vastaamaan paremmin uusiin turvallisuusuhkiin, asepalveluksessa tulisi
paremmin huomioida sisäisen turvallisuuden uudet haasteet,
ympäristöturvallisuus sekä kansainväliseen kriisinhallintaan liittyvät
tehtävät.