VÄHEMMÄN ASEITA - ENEMMÄN TURVAA

Vihreät haluavat olla mukana edistämässä maailmanrauhaa ja vahvistamassa YK:n asemaa kansainvälisen turvallisuuden takaajana. Kannatamme kansainvälistä aseistariisuntaa ja pidämme tärkeänä, että Suomi liittyy jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuoteen 2006 mennessä. Katsomme, että Suomen ja Euroopan unionin on kannettava vastuuta myös globaalista turvallisuudesta. Meidän mielestämme Suomen ei tule hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Ympäristökatastrofi voi olla turvallisuusuhkana

Kansainvälisillä turvallisuusuhilla tarkoitetaan yhä useammin terrorismia ja joukkotuhoaseita kuin perinteistä valtioiden välistä sotaa. Samalla käsitys turvallisuudesta on laajentunut ja sotilaallisten uhkien rinnalle on nostettu uusia uhkakuvia kuten ympäristökatastrofit, ydinturvallisuus tai tartuntatautien leviäminen.

Kun uhat muuttuvat, myös turvallisuuspolitiikan keinojen on muututtava. Kansainvälinen ympäristöpolitiikka, jolla pyritään turvaamaan ekologisesti kestävä maailma, on tärkeä keino ehkäistä luonnonvarojen rajallisuudesta ja ilmaston muutoksesta syntyviä konflikteja.

Maailmankauppa on uudistettava siten, että globalisaation hyödyt jakautuvat nykyistä tasaisemmin. Tämä on paras keino lisätä sosiaalista turvallisuutta ja heikentää samalla terrorismin kasvualustaa.

Tehokkain keino estää ydinvoimaan nojaavien joukkotuhoaseiden leviäminen on luopua ydinvoimasta.

Konfliktit ehkäistävä ennalta

Erilaisten konfliktien syntyminen pitäisi pystyä ehkäisemään jo ennalta. Se onnistuu parhaiten silloin kun yhteiskunnan perusasiat ovat kunnossa, kun kansalaisia kohdellaan tasa-arvoisesti ja demokratia toimii eivätkä hyvinvointierot ole kohtuuttomia. 

Vihreiden tavoitteena on YK:n päätöksenteon tehostaminen siten, ettei kansanmurhien pysäyttäminen voi juuttua yhden maan veto-oikeuteen. Kansainvälisellä yhteisöllä pitää olla mahdollisuus pysäyttää kansanmurha tilanteessa, jossa YK ei kykene päätöksentekoon. Tämänkaltaisen poikkeuksellisen toiminnan kriteerien on oltava erittäin tiukat.

EU:lla on vastuuta globaalista turvallisuudesta

Euroopan unionissa uhat ja konfliktit on pääsääntöisesti nähty unionialueen ulkopuolella. Silti on tärkeää, että EU:sta tulee nykyistä aktiivisempi toimija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, sillä unionilla on vastuuta myös globaalista turvallisuudesta.

EU:n kriisinhallinnan lähtökohtina on aina oltava pyrkimys rauhaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Unionin puolustuspoliittista yhteistyötä tulee suunnata myös uusien uhkien torjuntaan ja puolustusmenoja on karsittava päällekkäisyyksiä poistamalla. Terrorismin torjunnan nimissä ei saa tarpeettomasti rajoittaa kansalaisvapauksia.

Suomea ei ole enää tarpeen kutsua sotilaallisesti liittoutumattomaksi, sillä olemme vahvasti sitoutuneet Euroopan unioniin, joka luo itselleen yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Suomen eduskunnan tulee kuitenkin jatkossakin päättää esimerkiksi Suomen osallistumisesta kriisinhallintaoperaatioihin tai puolustuksensa voimavaroista.
 

Asevelvollisuus ja uudet uhat 

Suomen on tuettava voimakkaasti EU:n ja Venäjän yhteistyötä ja kumppanuutta. Mitä syvempi EU:n ja Venäjän välinen yhteistyö on, sitä epätodennäköisempää on, että niiden välille syntyy konflikteja.

Suomeen ei kohdistu välittömiä sotilaallisia uhkia. Suomen armeijan perustehtävä, aluepuolustuksesta huolehtiminen, pystyttäisiin hoitamaan nykyistä pienemmällä armeijalla. Asevelvollisuuden pakollisuudesta luopumista tulisi suunnitella siten, että puolustusjärjestelmän ylläpidon kannalta riittävä osa ikäluokasta suorittaa asepalveluksen. Kun suurin osa ikäluokasta vapautetaan asepalveluksesta, luovutaan samalla siviilipalvelusjärjestelmästä.

Jotta pystyisimme vastaamaan paremmin uusiin turvallisuusuhkiin, asepalveluksessa tulisi paremmin huomioida sisäisen turvallisuuden uudet haasteet, ympäristöturvallisuus sekä kansainväliseen kriisinhallintaan liittyvät tehtävät.