Vihreiden kaupunki- ja kuntavisio Vihreiden kaupunki- ja kuntavisio

Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 27.9.2020

Vihreiden kaupunki- ja kuntavisio

1. Johdanto

2. Elinvoimainen ja asukkaidensa näköinen kunta ja kaupunki

  1. Lasten kunta ja kaupunki
  2. Asukkaidensa näköinen kunta
  3. Elinvoimainen kunta
  4. Yhteistyötä yli rajojen – seudullinen näkökulma

3. Kestävä kunta ja kaupunki

  1. Saavutettava ja kompakti yhdyskuntarakenne
  2. Asumista eri tarpeisiin ja tilanteisiin
  3. Kestävän liikkumisen kunta
  4. Lähiluontoa ja suojelualueita
  5. Ilmastoviisas kunta

4. Epilogi


1. Johdanto

Tämä Vihreiden kaupunki- ja kuntavisio kuvaa tulevaisuuden kaupungin ja kunnan ideaalia muutaman kymmenen vuoden aikajänteellä - välillä on suunnattava katsetta pidemmälle. On tietysti selvää, että kunnat ovat erilaisia ja samat asiat eivät toimi kaikkialla. Tämän kirjoittajat ovat pyrkineet muistamaan ja toivovat lukijankin muistavan.

Aloitamme lapsista, sillä vision aikajänne on pitkä.

2. Elinvoimainen ja asukkaidensa näköinen kunta ja kaupunki

Lasten kunta ja kaupunki

Lapsille tehty maailma, ja kunta, on sellainen, jossa voi yhdessä pitää hauskaa. Siellä pystyy konttaamaan, työntämään rattaita ja kiipeilemään puissa, se on iloisen värikäs ja leikkiin kutsuva. Lapset piirtävät aina talojen ympärille kukkia ja puita sekä taivaalle lintuja. Ottakaamme lapsista mallia.
 
Vihreässä kunnassa voi kontata. Kaikki eivät pysty samoihin juttuihin. Kuka on kompastunut riippuvuussairauksiin, kenellä on muita haasteita. Kaikki kuntalaiset ovat yhtä arvokkaita ja ansaitsevat tukea, jotta pääsevät elämässään eteenpäin.
 
Vihreässä kunnassa voi työntää rattaita. Samalla tullaan rakennetuksi esteetön ympäristö, joka toimii kaikille muillekin. Eikä riitä, että vain joka toiseen rakennukseen tai vain julkisiin rakennuksiin pääsee. Koko kunta on ihmisen koti ja sen tulee toimia kaikenlaisille kuntalaisille. Esteettömyys on vihreille arvo, josta ei tingitä.

Vihreä kunta on hauska. Siellä on tekemistä kaikenlaisille ihmisille. Lasten lisäksi kaikki muutkin kaipaavat harrastuksia eli säännöllistä ja jopa tavoitteellista itselleen mieluista vapaa-ajan tekemistä. Se pitää mahdollistaa. Kansalaisyhteiskunta eli eri kokoiset yhdistykset ja ryhmät voivat kokoontua ja järjestää tapahtumia niin kaupunkitilassa kuin kirjastoissa ja kouluissakin.

Vihreä kunta on iloisen värikäs. Rakennetun ympäristön kauneus tekee arjesta parempaa. Arkkitehtuuri olkoon omaperäistä ja laadukasta ja julkista taidetta sisällytetään kaikkeen rakentamiseen taiteen prosenttiperiaatteen mukaisesti.
 
Vihreä kunta kutsuu leikkiin. Miten olisi, jos me kaikki liikkuisimme ulkona hieman enemmän? Jos on jalat joilla hypätä, voisimme myös tehdä niin ohimennen työmatkallamme. Vihreissä kunnissa liikutaan lähiympäristössä jokaisena neljänä vuodenaikana; tutkitaan keväisin puroja, kiipeillään kallioilla, lenkkeillään juoksuportaissa ja lasketaan pulkkamäessä.
 
Vihreä kuntaa nostaa esiin kukkia, puita ja lintuja. Kuntalaiset ansaitsevat luonnon kauneutta.

Asukkaidensa näköinen kunta

Vihreä kunta päivittää rohkeasti osaamistaan ja ponnistaa kohti uutta, käyttäen historiaa voimavaranaan. Vihreä kunta löytää vahvuuksia juuri omista paikallisista piirteistään, eikä pyri olemaan kopio muista.

Vihreä kunta on innostava. Vihreässä kunnassa päätöksenteko on kaikille avointa ja helposti ymmärrettävää, minkä lisäksi kuntalaisilla tulee olla laajat mahdollisuudet päätöksentekoon vaikuttamiseen. Ihmiset haluavat osallistua, mikäli kokevat sen itselleen merkitykselliseksi. Kunnan tulee mahdollistaa helposti lähestyttäviä osallistumiskanavia niin, että jokainen saa vaikuttaa päätöksentekoon haluamallaan tasolla ja tavalla. Tämä voi tarkoittaa niin paikallisia lautakuntia kuin myös muita osallistumisen tapoja. Osallistuva budjetointi on erityisen hyvä tapa lisätä kuntalaisten päätösvaltaa

Vihreä kunta kerää aloitteita ja muita kehitysideoita eri kohderyhmille suunnatuilla menetelmillä, kuten verkkokyselyillä, applikaatioilla ja suunnittelukävelyillä. Kerätyn tiedon konkreettiseen hyödyntämiseen ja siitä viestimiseen panostetaan. Kunnan ei tarvitse tehdä kaikkea myöskään itse, vaan kokeillen yhteistyössä niin yhdistysten, yritysten kuin kaupunkilaisten vapaampien ryhmien kanssa.

Vihreässä kunnassa asukkaat voivat osallistua kaupunkisuunnitteluun sekä suunnittelun alussa että eri vaiheissa niin, että hankkeessa voidaan todella toteuttaa ehdotettuja muutoksia. Kaupunkisuunnittelussa sovelletaan kokeilua ja pilotointia. Pilotit antavat alustan, jonka kautta kuntalaiset voivat paremmin osallistua suunnitteluun sekä saada tietoa ajankohtaisista hankkeista. Pilottien esittelyä ja kokeilua varten on olemassa sekä sähköinen että fyysinen tila, johon kuntalaisilla on helppo pääsy. Kokeilut vahvistavat myös kunnan positiivista ja uteliasta imagoa.

Vihreän kunnan kulttuuritoiminta mahdollistaa nykyistä paremmin kuntalaisten oman luovuuden ja itsenäisesti tuotetun kulttuurin. Kolmannen sektorin toimijoiden ja kuntalaisten spontaanien yhteenliittymien merkitys kuntien vireydelle ja houkuttelevuudelle tunnistetaan - samalla kun kunta huomioi näiden tarpeita. Lupakäytännöt joustavat, ja kunta mahdollistavat esimerkiksi tapahtumien järjestämisen yhteisissä tiloissa. Tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen kokeilevaan kulttuuri- ja hyötykäyttöön kannustetaan. Kirjastojen uuteen rooliin harrastustoiminnan ja yhteiskäyttöisten hyödykkeiden, sekä palvelujen tarjoajana panostetaan.

Vihreässä kunnassa yhteinen tila, aukiot ja muut julkiset tilat ovat käytettävissä monipuolisesti kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Elinympäristöjen tyhjille pinnoille mahdollistetaan katukuvaa elävöittävien muraalien ja laillisten katutaideseinien toteuttaminen. Suunnittelu on ihmislähtöistä ja tuottaa virikkeellistä katseen tason kaupunkia, jossa ihmisen katseen tasolta löytyy mielenkiintoista nähtävää monotonisten ja suljettujen seinien sijaan ja joka lisää viihtyisyyttä sekä turvallisuuden tunnetta. Kunnan eri alueiden ominaispiirteet ja paikallisidentiteetti huomioidaan. Eri alueiden kulttuuritarjontaa ja kuntalaisten kohtaamisia tuetaan tiloilla, joihin on koottu erilaisia palveluita.

Vihreää kuntaa ei suunnitella vain kuluttamista varten. Yhteiset ja julkiset tilat, kuten asukastoimikuntien tilat ja kirjastot, lisäävät sosiaalisen ympäristön kehittymistä. Julkiset tilat suunnitellaan siten, että ne eivät kannusta turhaan kuluttamiseen ja mahdollistavat ajanvieton ilman kulutuspainetta. Kunnat tukevat julkisten tilojen käyttöä ei-kaupalliseen toimintaan. Usein nämä tilat ovat myös vetovoimakohteita, joiden tiedottamiseen kannattaa käyttää paukkuja.

Elinvoimainen kunta

Luovuus on taitoa yhdistää tietoa, kokemusta ja toiveita. Luovuus on ennakkoluulottomuutta, uusien ratkaisujen löytämistä ja parannusten kehittämistä. Luovuus on löytää viisautta vahvistaa hyviä asioita, pitää huolta, olla innostava ja tuottaa kaikenlaisia elämän edellytyksiä ja elämän sisältöjä.
 
Vihreässä kunnassa on toimintakykyä ja taitoa uudistua. Kunnalla on resurssit hoitaa tehtävänsä kuntalaisten hyvinvointi taaten ja se löytää keinoja toteuttaa hankkeita omaperäisesti ja kehittää toimintaansa jatkuvasti myös yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Se osaa toimia viisaasti ja ennaltaehkäisevästi. Kunta ei pelkää investoida tulevaan kasvuun ja suunnittelee ja valmistelee investointinsa huolella ja tulevaisuuden toimintakykyä ja hyvinvointia kasvattaen. Vihreä kunta on kestävä. Kunnan hankinnat ja toiminnat edistävät kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita sopusoinnussa kunnan taloustavoitteiden kanssa. Vihreä kunta toimii resurssiviisaasti hyödyntäen materiaaleja ja osaamista. Vihreä kunta tunnetaan kestävää kehitystä ja kiertotaloutta edistävästä, resurssiviisasta elinkeinopolitiikastaan.

Jokaisella kunnalla on ”oma juttunsa”, joka tekee kunnasta ikioman sen asukkaille. Siksi kunnat ovat kiinnostavia ja kotimaan matkailu kukoistaa, kun kaikkialta löytyy jotain persoonallista. Oma juttu voi olla kiinnostavaa yhteisöllisyyttä ja aidosti toimivaa arkea. Se voi olla luontoa, nähtävyyksiä, tapahtumia, uusia tapoja toimia tai historiaa. Eletyn elämän arvo ymmärretään niin ihmisten, kulttuurimaiseman kuin rakennusperinnönkin kohdalla. Kaikki kiinnostava ei ole uutta ja vastavalmistunutta.

Vihreässä kunnassa on sisältöä. Kulttuuri, liikunta ja monet muut harrastukset täyttävät niin arjen kuin juhlankin. Ammattimaisesti tuotetun kulttuurin ja taiteen merkitys kunnan elinvoimalle tunnistetaan, ja kunnan kulttuuri- ja taidetarjonta on rikasta, ajassa elävää ja riittävästi tuettua. Liikunnan merkitystä terveydelle edistetään joustavassa yhteistyössä seurojen kanssa, ja liikuntainfrassa haetaan yhteistyötä eri kuntien välillä. Kolmannen ja neljännen sektorin toimijat tukevat ja täydentävät ammattilaisten toimintaa niin liikunnassa, kulttuurissa kuin muussakin toiminnassa. Yhdistyksissä on voimaa ja kansalaisopistoissa vireyttä.

Vihreässä kunnassa arki toimii. Palveluverkko pelaa kaiken ikäisille kaikissa elämänvaiheissa ja tarvittaessa myös arjessa tuetaan. Kunnan infrastruktuuri mahdollistaa niin lähi- kuin etätyönkin. Kunta ja kuntalaiset pitävät huolta toisistaan.

Tulevaisuuden kunta on vihreä. Konkreettisesti. Kunta pitää huolta ympäristöstään ja kestävästä toiminnastaan. Taajaman kupeessa on lähimetsiä, jotka ovat asukkaiden virkistys- ja koululaisten opetuskäytössä. Osa metsistä on jätetty luonnontilaan, jotta harvinaisemmillakin lajeilla olisi koti. Vihreä kunta suojelee luontoa, on mukana pysäyttämässä luontokatoa ja kuudetta sukupuuttoaaltoa.

Vihreä kunta on yritteliäs. Kunnasta löytyy toimivien peruspalveluiden lisäksi joukko erityisosaamista. Vihreissä kunnissa luodaan ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin uusien palveluiden, teknologioiden, startupien ja osaamistalouden avulla. Jokaisella kuntalaisella on oma vahvuutensa ja osaamisensa, jota arvostetaan. Yhdessä olemme enemmän.

Vihreän kunnan elinvoima kuuluu kaikille. Kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset kokevat kunnan omakseen ja kunta huolehtii yhdenvertaisuudesta. Kunta toimii yhdessä kolmannen sektorin kanssa ja näyttää muille mallia, millainen voima yhteistyössä on. Kunta ottaa kaikki mukaan mm. edistämällä sosiaalisten yritysten toimintaa.

Yhteistyötä yli rajojen – seudullinen näkökulma

Kunnat ja maakunnat luovat ihmisille elämisen edellytyksiä yhdessä. Yhteiset panostukset ja taakan jakaminen antaa myös mahdollisuuksia kuntien vaikeassa taloustilanteessa: kun yhteisiä resursseja ja tehtäviä voidaan jakaa, ei kaikkien kuntien tarvitse tehdä kaikkea. Kunnat voivat tehdä kaikilla kunnan toimialoilla yhteistyötä. Erityisen tärkeää yhteistyö ja sen tiivistäminen on aloilla, joilla voidaan saavuttaa ympäristön ja ilmastonmuutoksen ja kuntalaisten kannalta suurimmat säästöt ja vähäsimmät päästöt. Tällaisia ovat mm. rakentaminen, liikennesuunnittelu, energiantuotanto ja jätehuolto.

Ihmisten arki ei noudata kuntarajoja, minkä vuoksi kaupunkeja ja niiden kehyskuntia tulee tarkastella toiminnallisina, kuntarajoista riippumattomina kaupunkiseutuina. Seutunäkökulma on erityisen tärkeä yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kehittämisessä. Monet vaikutukset ja yhteistyön muodot näkyvät sitäkin laajemmalle, kun vaikkapa maakunnat luovat yhteistä tulevaisuutta.

Kaupunkien vaikutus ulottuu paljon niiden rajojen ulkopuolelle. Huomiota kannattaakin kiinnittää maakunta- ja seutukeskuksiin, joissa on sisäsyntyistä pito- ja vetovoimaa. Seutukaupungit tuottavat alueelleen hyvinvointia ja toimivat synergiassa ympäröivän maaseudun kanssa. Näitä keskuksia tukemalla voidaan tehokkaimmin vahvistaa paikallistalouksia. Seutukaupunkien tukemisessa korostuu hyvät liikenneyhteydet, joilla tuetaan keskusten sisäsyntyistä elinvoimaa.

Omat vaikutuksensa tulevat olemaan tulevilla sote-maakunnilla, jotka toteutuessaan vievät kuntien tehtäviä maakuntien laajemmille hartioille. Tämä vähentää kuntien tehtäviä, ja antaa mahdollisuuksia järjestää toimintoja uudelleen - etenkin monessa pienemmässä kunnassa tämä voi antaa mahdollisuuksia profiloitumiseen, vaikka samalla myös resurssit pienenevät. Nämä profiloitumisen paikat tulee ottaa huomioon myös yhteisiä suunnitelmia tehdessä - kuten päätettäessä maakuntakaavoista.

3. Kestävä kunta ja kaupunki

Saavutettava ja kompakti yhdyskuntarakenne

Vihreän taajaman ja kaupunkikeskustan koossa pyritään kompaktiuteen: 15 minuutin kaupungissa eri palvelut, vapaa-ajan viettopaikat mutta myös lähimetsät ovat kätevästi saavutettavissa pyöräillen, kävellen tai joukkoliikenteellä noin vartin matkan päässä. Myös pienempien kuntien keskustat ovat eläviä ja kompakteja, jolloin yhden asiointimatkan asiat voi hoitaa kävellen. Taajamissa ja keskustoissa panostetaan täydennysrakentamiseen viheralueet ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Näin saadaan tuettua palvelurakennetta ja pidettyä alueet aktiivisina ja elävinä.

Vihreässä kunnassa keskusta-alueet ovat asukkaiden yhteisiä olohuoneita, jotka tulee suunnitella viihtyisyyden, esteettömyyden ja turvallisuuden ehdoilla. Kaupungeissa toimiva rakenne on joukkoliikennepainotteinen ja asumisen, palvelut, lähivirkistysalueet sekä työpaikat tiiviisti ja asukaslähtöisesti yhdistävä. Tämä tarkoittaa muun muassa laajan kävelykeskustan luomista, autoilun rauhoittamista ja ohjaamista tietyille reiteille sekä liikenteen nopeuksien laskemista sekä polttomoottoriautoilun mahdollista rajoittamista. Autoilta vapautuva tila osoitetaan ihmisille ja kaupunkiluonnolle. Viihtyisä keskusta vetää ihmisiä puoleensa ja on niin kuntalaisten kuin liike-elämän etujen mukaista. Kaupunkitila on vaihtelevaa ja monipuolista, kannustaa viihtymään ja on turvallinen oleskella. Samalla kaupunkitila on riittävän huokoista ja mahdollistaa monenlaisen käytön erilaisina aikoina.

Maaseutu tarjoaa monelle luonnonläheisen ja hyvinvointia lisäävän asuinpaikan, jossa saa monipuolisesti toteuttaa itseään. Maaseudullakin yhdyskuntarakenteella on väliä, koska toimivat ja eheät kylät luovat yhteisöllisyyttä sekä tuovat merkityksellisyyttä ja turvallisuuden tunnetta asukkaille. Lisäksi kyläkeskittymien myötä koulukuljetukset, kimppakyydit, teiden kunnossapito, vesihuolto sekä tietoliikenneyhteydet on helpompi järjestää. Maaseudulle ja etenkin sen kyliin rakentamisen tulee olla nykyistä joustavampaa.

Vihreän kunnan rakennettu ympäristö suunnitellaan ihmisen mittakaavaan ja aistiystävälliseksi, sillä rakennusten muodostama ilme on tärkeä tekijä viihtyvyydessä. Erityisen tärkeää on rakennusta ensimmäisten kerroksien virikkeellisyys ja toiminnallisuus. Kaunis ympäristö parantaa ihmisten elämänlaatua ja terveyttä, sekä ohjaa viettämään aikaa yhteisessä tilassa. Panostaminen arkkitehtuuriin, rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöihin tuo myös viihtyisyyttä ja vahvistaa kunnan identiteettiä.

Koko kunta on asukkaidensa koti ja sen tulee toimia kaikille. Fyysisen esteettömyyden lisäksi esteetön ympäristö on helposti orietoiduttava ja tarjoaa riittävästi mahdollisuuksia pysähtymiseen ja lepoon myös aistien kuormittumiselta. Kaikki hyötyvät esteettömyydestä ja helposta saavutettavuudesta.

Viihtyisä ympäristö myös osaltaan tukee ekologisten kulkumuotojen valitsemista: viihtyisässä ympäristössä on miellyttävämpi viettää aikaa ja kulkea matkat kävellen tai pyöräillen sekä yhdistää näitä joukkoliikenteeseen.

Vihreässä kunnassa vältetään suurten palvelukeskittymien muodostumista taajama-alueen laidalle ja ulkopuolelle sekä keskustojen kauppakeskuistumista. Laitojen keskittymät rapauttavat seudun muiden taajamien elinvoimaa ja kasvattavat palvelujen etäisyyttä niiden käyttäjistä. Etäisyyksien kasvaessa myös ihmisten kulkemat matkat pitenevät, mikä johtaa turhaan ja kestämättömään liikennesuoritteen kasvuun ja päästöjen kasvuun.

Kuntien keskustoissa suuret ja sisäänpäin kääntyvät kauppakeskittymät taas imevät elinvoiman laajalta alueelta ja heikentävät kuntakeskusta sekä kaupungeissa estävät katuelämän syntymisen. Kauppakeskusten sijaan palvelut ja liiketilat tulisi sijoittaa pääosin kadunvarsille rakennusten kivijalkaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen ehdoksi on asetettava sijainti toimivan joukkoliikenneverkon varrella.

Vihreän kunnan kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon mahdollisesti radikaalisti pienentyvä materiaalinen kulutus. Kaupunkien sisällä kaupunginosat ja korttelit muodostavat tiivistyvän kaupunkirakenteen ja uuden teknologian hyödyntämisen ansiosta asumisen, työskentelyn, palveluiden ja energiantuotannon kokonaisuuksia, mikä vähentää tarpeetonta liikkumista ja tavaraliikennettä, sekä lisää taloudellista kestävyyttä. Kaavoituksen tulee mahdollistaa alueiden käyttötarkoituksen lomittuminen.

Vihreän kunnan maankäyttöä, asumista ja liikennettä tarkastellaan yhtenäisenä kokonaisuutena yhdyskuntarakenteen suunnittelun kaikissa vaiheissa. Kaavoitettujen alueiden ulkopuolinen hajarakentaminen toiminnallisella kaupunkiseudulla on pääsääntöisesti kielletty. Biokaasu- ja sähköautojen sekä kimppakyytien avulla voidaan vähentää liikkumisen päästöjä siellä, missä joukkoliikennettä ei ole järkevää järjestää. Sähköavusteiset polkupyrät helpottavat liikkumista lyhemmillä matkoilla. Kattava ja toimiva laajakaistaverkko sekä digitalisaatio vähentävät asiontimatkoja ja mahdollistavat sujuvan arjen kauempana palvelupisteistä.

Asumista eri tarpeisiin ja tilanteisiin

Vihreässä kunnassa asuminen on mukavaa ja jokaiselle löytyy omaan elämäntilanteeseen sopiva ja viihtyisä koti. Oma koti voi löytyä niin maaseudun rauhasta vanhasta hirsitalosta, pikkukaupungin omakotitalolähiöstä kuin ison kaupungin keskustasta. Vihreässä kunnassa on tarjolla erilaisia asumisvaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin.

Asumisen kustannusten nousun hillitsemiseksi kasvavilla kaupunkiseuduilla huolehditaan riittävästä asuntotuotannosta. Monipuolisesta kaupunkikuvasta pidetään kiinni rakentamista ohjatessa. Pysäköinnin vähimmäismäärän määräävistä pysäköintinormeista on kattavan joukkoliikenneverkon alueella luovuttu ja siirrytty markkinaehtoiseen pysäköintiin.

Kaupunkien suunnittelussa suositaan tiivistä rakentamista viheralueet ja kulttuurihistoria huomioiden ja vältetään kaupunkien levittäytymistä jo rakennettujen alueiden ulkopuolelle. Näiden reunaehtojen sisällä tulee tarjotaan mahdollisuus talotyypeiltään ja hallintamuodoiltaan mahdollisimman monipuoliseen asumiseen.

Yksityisen rakentamisen ohella myös julkista asuntotuotantoa tarvitaan erityisesti ehkäisemään asuinalueiden eriytymistä ja turvaamaan sosiaalisesti sekoittuneet ympäristöt. Kohtuuhintainen asuminen mahdollistaa myös monien alojen työtekijöiden asumisen niissä kaupungeissa, joissa he myös työskentelevät. Perinteisten rakentamismuotojen lisäksi ryhmärakentamista tuetaan ja siihen tarjotaan apua niin kaavoituksen kuin tontinluovutuksen yhteydessä. Samalla tontinluovutusten avulla luodaan monimuotoista ja elinkaareltaan kestävää kaupunkia.

Ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja segregaation riskeihin vastataan mahdollistamalla asumis- ja hallintamuotojen moninaisuus kaavoituksella ja tontinluovutusehdoilla. Kaupunkiseutujen kunnat pystyvät takaamaan erikokoisia ja eri hintaisia vuokra- sekä omistusasuntoja samalla asuinalueella. Kaupunkirakentamiseen tulee kuuluvat myös julkiset ja maksuttomat yhteisölliset tilat, jotka toimivat kohtaamispaikkoina. Huomioidaan elämyksellisyys, yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen mahdollistaminen kaavoituksessa ja asumisessa.

Monipaikkaisuus, etätyöt ja luontomatkailu tarjoavat maaseudulle lukuisia mahdollisuuksia. Maaseudun asuntoja ja mökkejä voi tarjota vuokralle lomailijoille tai pidempiaikaisille asukkaille. Tämän lisäksi tarvitaan uusia ideoita ja kunnan persoonallisen identiteetin esille tuomista.

Esimerkiksi vihreä maaseutuidylli voi olla se asuinpaikka, mökkikunta tai sukutila, josta löytyvät parhaat marjastuspaikat ja retkeilykohteet. Maaseutuidyllissä on monipuolisia palveluita niin pysyville asukkaille, etätyöntekijöille kuin vapaa-ajanasukkaille ja matkailijoille.

Vihreä maaseutukunta voi myös huomioida vapaa-ajanasukkaat tarjoamalla tapahtumia ja tekemistä loma-aikoina. Lähellä sijaitsevat kansallispuistot, luontoreitistöt ja retkeilyalueet lisäävät kunnan vetovoimaa.

Kestävän liikkumisen kunta

Vihreässä kunnassa on kätevä kulkea. Kun yhdyskuntarakenne on kompakti, se mahdollistaa tehokkaan ja kestävän liikkumisen. Erityisesti kaupunkien ja taajamien keskustoissa kävely ja pyöräily ovat keskeiset kulkumuodot, joilla useimmat matkat on mahdollista hoitaa. Aivan erityisesti matkat ihmisten lähipiirissä, kirkonkylissä, kotikortteleissa, kaupungin keskustassa nojautuvat pyöräilyyn ja kävelyyn - samoin kuin lasten matkat koulupoluillaan.

Liikkumisen suunnittelu vihreässä kunnassa perustuu toisaalta pitkän aikavälin tavoitteisiin ja strategiaan joilla saavutetaan kestävä liikennejärjestelmä, mutta toisaalta myös ketteriin kokeiluihin, joilla katutilaa voidaan muuttaa väliaikaisesti tukemaan yritystoimintaa, väljempää kävelyä ja pyöräilyä tai vaikkapa kansalaistoimintaa. Suuret investoinnit vaativat kuitenkin aina tarkkaa harkintaa ja hyötyjen sekä kustannusten laskemista. Tiivistyvässä kaupunkitilassa huomioidaan uudet kulkemisen muodot, kuten sähköskootterit. Myös yöelämässä liikkumisen pitää olla turvallista ja sujuvaa.

Vihreä kunta tukee myös kestävää liikkumista muualle - matkustaminen tapahtuu aina ensisijaisesti maata pitkin. Monipaikkaisuutta tuetaan liikennejärjestelmällä, joka perustuu enemmän yhteiskäyttöön ja palveluihin kuin omistamiseen. Yhteiskäyttöautot ja helpot matkaketjut tukevat mökkeilyä ja monipaikkaisuutta - samalla kun kaupunkitilaa ei varata tarpeettomaan pysäköintiin. Biokaasun tuotanto kierrättää paikalliset biojätteet, jätevesilietteen, lannan ja maatalouden sivuvirrat liikennepolttoaineeksi ja lannoitteeksi.

Vihreät liikenneratkaisut kannustavat ihmisiä liikkumaan ekologisesti, taloudellisesti, terveydellisesti ja tilankäytöllisesti tehokkaimmilla tavoilla. Kaupunkiseuduilla on kattava julkisen ja kävely- ja pyöräteiden verkosto sekä niitä suosiva infrastruktuuri, jotta kaupungissa asuvilla ja työskentelevillä ei ole tarvetta omistaa tai käyttää autoa. Vihreät kunnat järjestävät ja edistävät jakamistalouteen perustuvaa liikkumista kaupunkipyöristä kimppa-autoihin. Tulevaisuudessa uudet digitaalisuuden hyödyntämiseen perustuvat liikkumisratkaisut helpottavat eri kulkumuotoja yhdistävää käyttöä. Pienemmissä kunnissa myös kutsuliikenne ja erilaiset uudet kuljetuspalvelut tulee hyödyntää ja kehittää edelleen.

Joukkoliikenteen runkoyhteydet perustuvat sekä kaupungeissa että niiden välillä raideratkaisuihin: pikaraitioteihin, paikallisliikenteen juniin, metroliikenteeseen sekä nopeisiin pitkän matkan junayhteyksiin. Muut joukkoliikenteen muodot täydentävät raideverkostoa. Pitkän aikavälin raideinvestoinnit tiivistävät kaupunkirakennetta ja houkuttelevat investointeja kaupunkeihin. Toimivat raideyhteydet parantavat työvoiman liikkuvuutta ja ovat tutkitusti houkuttelevin joukkoliikenneratkaisu kaikkien väestöryhmien keskuudessa. Riittävän kattavat linja-autovuorot täydentävät junayhteyksiä erityisesti lyhyillä matkoilla ja mahdollistavat yhteydet juna-asemille julkisia käyttäen.

Liikennesuunnittelussa huomioidaan myös viheralueiden saavutettavuus kävellen, pyörällä ja julkisilla. Autoilu täydentää kaupunkien liikennejärjestelmää mahdollistamalla liikkumisen silloin kun muita kulkumuotoja ei ole mahdollista käyttää.

Kattavan julkisen liikenteen kaupungeissa on käytössä tienkäyttömaksut välttämättömän autoilun sujuvuuden turvaamiseksi ja autoilun haittojen minimoimiseksi - samalla kun tuotoilla voidaan tukea joukkoliikennettä. Asukaspysäköinti on järjestetty niin, että pysäköinnin käyttäjät maksavat kaikki siitä syntyvät kulut. Lähtökohtaisesti pysäköinti järjestetään keskitetysti pysäköintilaitoksissa. Kaupunkiseudun ulkopuolella asuvien pääsy kaupunkien ydinalueille mahdollistetaan varaamalla seudun laidoilta tilaa liityntäpysäköinnille sijainneista, joita ei voi käyttää asuin- tai muuhun rakentamiseen.

Vihreät liikenneratkaisut kannustavat ihmisiä liikkumaan ekologisesti, taloudellisesti, terveydellisesti ja tilankäytöllisesti tehokkaimmilla tavoilla. Pienemmillä paikkakunnilla ja kuntien välillä esimerkiksi sähköpyörien lisääntymisen myötä pidemmät siirtymät on mahdollista toteuttaa pyörillä - tämä otetaan huomioon niin kuntien sisäisiä kuin kuntien välisiä väyliä toteutettaessa. Koko maassa edistetään pitkän matkan pyöräilyreittejä. Joukkoliikenteen kehittämiseen panostetaan kaupunkiseutujen ja maakuntien välillä: esimerkiksi kevytrakenteiset lähijunaseisakkeet voivat tuoda helposti uusia käyttäjiä nykyiselle rataverkollekin.

Lähiluontoa ja suojelualueita

Vihreässä kunnassa luonnon monimuotoisuutta suojellaan niin metsissä, rannnoilla ja soilla kaukana asutuksessa, kuin kaupunkien keskustoissakin.

Keskusta- ja asuinalueilla lähiluonnon sekä laadukkaasti suunniteltujen viheralueiden merkitys kasvaa. Vihreässä kunnassa on riittävästi puistoja, katupuita, vehreitä pihoja ja viherkattoja. Samalla osa kaupunkiluonnosta voidaan jättää villiksi, tukemaan kaupungin keskellä elävää lajistoa ja elintärkeitä pölyttäjiä. Luonnon monimuotoisuuden katoamista vastaan toimitaan myös keskusta-alueilla. Samalla haluamme turvata myös kaupunkilaisille mahdollisuuden päästä virkistäytymään metsään - rauhoittumaan ja retkeilemään.

Vihreässä kunnassa ekologisesti ja virkistyksellisesti merkitykselliset alueet on tunnistettu ja niiden säilyminen priorisoitu rakentamisen ja liikennehankkeiden edelle. Viheralueiden määrälle ja laadulle on asetettu selkeät mitattavissa olevat tavoitteet ja ne on huomioitu suunnittelussa esimerkiksi viherkerroinmenetelmää hyödyntämällä. Tiivis kaupunki, jonka pinta-ala ei kasva hallitsemattomasti, mahdollistaa luonto- ja virkistysalueiden säilyttämisen lähietäisyydellä kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa. Vihreässä kaupungissa on tilaa myös oraville ja linnuille.

Tämän lisäksi kaupungit ja kunnat omistavat merkittävät määrät metsää ja muita luontoalueita. Vihreiden kaupunkien ja kuntien metsänhoidossa nojataan jatkuvaan kasvatukseen, hiilinielujen turvaamiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja edistämiseen sekä metsien virkistyskäyttöön, ja myös kestävään metsätalouteen. Kunnilla ja kaupungeilla on velvollisuus olla edelläkävijöitä erityisesti metsien luonnonarvojen säilyttämisessä, ja erilaisissa rauhoittamisessa. Rantojen, järvien, lampien ja jokien merkitys virkistys- ja suojelualueina on suuri. Vesien puhtaus on tärkeää niin uimarille kuin kalastajillekin. Kuntien vastuu vesiensuojelussa on suuri. Tehokas tiedotus ja neuvonta, huolellinen hulevesien käsittely sekä hyvin resurssoitu ympäristövalvonta vähentävät vesistöjen kuormitusta.

Ilmastoviisas kunta

Vihreä kunta on ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijä, jossa vaalitaan kestävää kehitystä, ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia

Väestön ja palvelujen keskittyminen kaupunkeihin sekä rannikoiden ja vesistöjen läheisyyteen lisää yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen edetessä. Vihreissä kunnissa on mahdollisuus ja vastuu edistää ekologisesti kestävää suunnittelua ja rakentamista ympäristön ja ihmisten tulevaisuuden turvaamiseksi. Oikein tehtynä tämä kehitys lisää myös kaupunkien viihtyisyyttä ja ihmisten hyvinvointia

Vihreä kunta on ilmastoviisas. Kiertotalous, resurssiviisaus ja hiilineutraalius on otettu osaksi kunnan kaikkea toimintaa, ja ne näkyvät myös toiminnan suunnittelussa. Erityisesti vähähiilinen energiantuotanto, kaavoitus ja liikennesuunnittelu tukevat kunnan vuosittaisia tavoitteita vähentää päästöjä ripeässä tahdissa, mutta myös niin, että pidemmällä aikavälillä on mahdollisuus päästä hiilinegativiisuuteen. Ilmastoviisas vihreä kunta panostaa niin energiaremontteihin, ilmastopäästöjen kannalta kestäviin hankintoihin kuin päästöttömyyteen. Ilmastoviisas kunta myös jatkuvasti kehittää hankintaosaamistaan ekologisesti ja eettisesti kestävämmäksi.

Vihreässä kunnassa on laadittu oma ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumissuunnitelma, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarkastellaan laaja-alaisesti ilmastoskenaarioiden sekä riski- ja aluevaikutusselvitysten kautta.

Vihreässä kunnassa ilmastonmuutoksen torjunta, siihen sopeutuminen ja ympäristöongelmiin liittyvän muutos- ja sietokyvyn lisääminen on sisällytetty osaksi kaikkea kunnan toimintaa. Samalla ilmastoviisas vihreä kunta toimii yhdessä asukkaidensa kanssa kestävän elämäntavan luomiseksi. Kunta- tai kaupunkiorganisaation omien päästöjen painaminen nollaan ei riitä, vaan yhdessä asukkaiden ja alueen yritysten kanssa on luotava mahdollisuudet elää ilman ilmastopäästöjä. Tämä edellyttää kuntien, organisaatioiden, yritysten ja asukkaiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Vihreän kunnan julkinen sektori on aloitteellinen näiden sidosryhmien välisen yhteistyön rakentamisessa ja yhteisen ilmasto-osaamisen vahvistamisessa.

Vihreässä kunnassa on siirrytty kokonaisvaltaiseen kiertotalouteen. Kiertotaloudessa tuotteet ja palvelut suunnitellaan siten, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään, säilyttävät niihin sitoutuneen arvon ja ovat täysin kierrätettävissä elinkaaren päätteeksi.

Vihreässä kunnassa kulutus myös perustuu hyödykkeiden suoran omistamisen sijasta mahdollisimman resurssiviisaasti laajaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen, korjaamiseen ja kierrättämiseen - kunnan ei tarvitse itse toteuttaa kaikkea, mutta se voi olla avuksi. Kaupungeissa tulee keskittyä älykkäiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden sekä palveluiden suunnitteluun ja käyttöön.

Vihreiden kuntien omavaraisuutta edistetään sähkön-, lämmön- ja ruuantuotannon sekä materiaalien kierrätyksen osalta. Luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen ympäristöongelmien ratkaisussa on tärkeässä roolissa omavaraisuuden kehittämisessä ja lisäämisessä. Ilmastoviisas kunta hankkii ruokapalvelujen raaka-aineita lähialueilta ja tarjoaa ensisijaisesti kasvisruokaa. Ilmastoviisas kunta myös ohjaa uudistavaan maanviljelyyn ja ruoantuotantoon sekä kannustaa asukkaitaan kasvattamaan osan ruoastaan itse. Kasvimaa omalla pihalla sekä laatikko-, kaupunki- ja palstaviljelmät tarjoavat mahdollisuuksia kestävään ruoantuotantoon. Samalla ruokahävikin vähentämiseen panostetaan lukuisin eri tavoin.

Vihreä kunta panostaa energian säästöön ja tuottaa tarvitsemansa energian hyödyntäen päästötöntä energiaa. Tämä vaatii useiden eri ratkaisujen ja toimijoiden hyödyntämistä. Sähköä voidaan tuottaa muun muassa tuuli- ja aurinkovoimaloilla joko keskitetyillä alueilla tai yksittäisten rakennusten katoilla. Energiantuotannon vaihteluihin on varauduttu parantamalla verkon älykkyyttä, mikä mahdollistaa energiapiikkien tasaamisen sekä energian ajastetun käytön toissijaisissa kohteissa kuten lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

Vihreän kunnan lämmöntuotantojärjestelmä on uudistettu päästöttömäksi ja joustavaksi hyödyntämällä esimerkiksi maalämpöä, aurinkokeräimiä ja hukkalämpöä. Polttamalla tuotetun energian käyttö on viimeinen vaihtoehto lämmöntuotannossa.

Vihreässä kunnassa uusien rakennusten suunnittelussa on minimoitu kaikki ympäristövaikutukset koko elinkaaren osalta. Vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan ensisijaisesti korjaten olemassa olevia rakennuksia ja vasta toissijaisesti purkaen ja uudisrakentaen arvioiden pitkän aikavälin energiatehokkuutta ja ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on rakennusten mahdollisimman pitkä käyttöikä, jolloin jo suunnitteluvaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen ja rakenteiden kestävyyteen, korjattavuuteen, sekä muuntojoustavuuteen. Lyhytikäisemmissä rakennuskohteissa rakennusmateriaalien kierrätettävyys ja uusiokäytön mahdollisuus korostuu.

Vihreässä kunnassa vähennetään fossiilisten rakennusmateriaalien käyttöä sekä edistetään puurakentamista ja siihen liittyvää epätarkoituksenmukaista sääntelyä on purettu. Puu on ekologinen ja kestävä rakennusmateriaali, joka toimii hiilivarastona koko rakennuksen elinkaaren ajan.

4. Epilogi

Tämä visio hahmottelee eri näkökulmista, millainen suomalainen kunta voisi olla tulevaisuudessa. Jos kaiken tiivistää ja kuvailee kuntaa yhdellä sanalla, se sana olisi välittävä.

Ihmiset välittävät toisistaan ja ympäristöstään. He ymmärtävät, että jokaisella ja kaikella on merkitys ja tarkoitus. Tekojen ja tekemättä jättämisten seuraukset osataan ja halutaan nähdä, ja niistä kannetaan vastuu. Kaikki ei kuitenkaan ole täydellistä unelmaa, vaan virheitä tapahtuisi ja mokaaminen on sallittua, mutta kaikesta opittaisiin jotain.

Ihmiset haluavat toimia toistensa hyväksi, koska välittävät ja koska välittäminen on ihmisen perusominaisuus. Se antaa elämään sisältöä, iloa ja aurinkoa.

LiiteKoko
PDF icon kuntajakaupunkivisio2020.pdf92.57 KB
Jaa sivu: