Taito- ja taideaineiden aseman vahvistaminen ei toteudu riittävän laajasti

Tuntijaon uudistuksen keskeisiä lähtökohtia oli taito- ja taideaineiden vahvistaminen valinnaisuutta lisäämällä. Hallitusohjelmaankin kirjattu tavoite ei kuitenkaan toteudu riittävän laajasti. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä taito- ja taideaineita on vahvistettava nyt esitettyä enemmän.

Taito- ja taideaineiden vahvistamisella saadaan monipuolistettua liian tieto- ja teoriapainotteiseksi koettua opetusta. Teoriapainotteisuuden vähentäminen parantaisi kouluviihtyvyyttä ja opiskelumotivaatiota.

Opetuksen ns. pulpettimaisuuden korostuminen käytännön käsillä tekemisen kustannuksella on lisännyt osalla oppilaista koulupudokkuuden riskiä. Oppilaalla tulisikin olla mahdollisuus yläkoulussa painottaa opintojaan esimerkiksi käsityöhön, kotitalouteen tai taideaineisiin. Työryhmän ehdotus ei kuitenkaan mahdollista tällaisen painotuksen tekemistä.

Esityksessä lisätään valinnaisuutta tuntijakoon sitoen samalla tunnit kuuteen oppiainekokonaisuuteen. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vain liikunnan opetuksen määrää lisätään 4 vuosiviikkotuntia. Kun taito- ja taideaineiden käytettävissä oleva viikkotuntimäärä kasvaa 2 tunnilla ja terveystiedosta otetulla yhdellä tunnilla, muissa taito- ja taideaineissa kuin liikunnassa valittavissa oleva tuntimäärä käytännössä supistuu.

Jotta taito- ja taideaineiden asema todella vahvistuisi, niihin käytettävissä olevia vuosiviikkotunteja on lisättävä. Lisäksi valinnaisten tuntien tulisi olla valittavissa yli oppiaineryhmien ainakin yhteiskunnallisissa aineissa, taideaineissa sekä terveyteen ja toimintakykyyn liittyvissä oppiaineissa.

Kaikille yhteinen katsomusaine

Uskonnonopetus nykymuodossaan jakaa turhaan oppilaita eri ryhmiin. Niin uskontokuntiin kuuluvat kuin kuulumattomatkin oppilaat tarvitsevat tietoja eri uskonnoista, niiden historiasta ja merkityksestä maailmankuvan rakentajina. Lasten ja nuorten on hyvä käydä vuoropuhelua koulussa myös eri tavalla ajattelevien kanssa.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä koulujen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus on korvattava kaikille yhteisellä yleisellä ja uskontokuntiin sitoutumattomalla katsomusaineella. Yhteinen opetus tulisi kouluille myös edullisemmaksi kuin useiden katsomuksen mukaan eriytettyjen opetusryhmien ylläpitäminen. Työryhmä päätti kuitenkin pitää kiinni nykymuotoisesta uskonnonopetuksesta.

Eriytetyn opetuksen jatkuessa vihreistä on tärkeää, että etiikkaa opetettaisiin kaikissa kouluissa kaikille katsomusryhmille yhteisesti, eikä katsomuksen mukaan eriytettynä joko osana oman uskonnon opetusta tai elämänkatsomustiedon opetusta. Yhteiset etiikan opinnot auttaisivat osaltaan edistämään toimivaa vuoropuhelua ja ymmärrystä eri maailmankatsomusta edustavien lasten ja nuorten kesken.

Työryhmä ei halunnut myöskään antaa kaikille oppilaille mahdollisuutta valita elämänkatsomustietoa uskonnonopetuksen sijasta. Vihreiden mielestä tämän valinnan tulee olla mahdollista kaikille oppilaille, myös uskontokuntaan kuuluville niin kauan kuin opetus toteutetaan näin eriytettynä.

Nykyistä katsomusaineiden tuntimäärää ovat kyselyissä pitäneet liian suurena niin rehtorit kuin opettajatkin. Työryhmän esitys tasaa katsomusaineiden tuntimäärän suhdetta historian ja yhteiskuntaopin suhteen, vaikka katsomusaineet edelleen painottuvat alakoulussa.

Riittävä ja monipuolinen kielivalikoima

Vihreiden mielestä on tärkeää, että nuorille tarjotaan riittävät ja monipuoliset mahdollisuudet kielten opiskeluun opintojen varhaisessa vaiheessa. Kansainvälisillä työmarkkinoilla on tarvetta monipuoliselle kielitaidolle – englanti pelkästään ei riitä. Vihreiden mielestä myös molempien kotimaisten kielten osaaminen on tärkeää.

Vihreät pitävät työryhmän esitystä kielten opetuksen osalta parannuksena nykytilaan. Toisen kotimaisen kielen opintojen aloittaminen alakouluiässä parantaa suomenkielisten oppilaiden mahdollisuuksia ruotsin opiskeluun ja ruotsinkielisten oppilaiden suomen opintoihin. Kokonaistuntimäärän jakautuminen useammalle vuodelle keventää opiskelua. Nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että lähes kaikki suomenkieliset oppilaat aloittavat ruotsin vasta seitsemännellä luokalla. Oppilaiden saavuttama kielitaito on laskenut jatkuvasti.

On myös myönnettävä, että ruotsin kielen opiskelun tarpeessa on alueellisia eroja. Itä-Suomessa venäjän opinnoille olisi tarvetta ennen ruotsin opiskelua. Tämä mahdollistuu esityksessä olevalla a2-kielten opintojen järjestämisvastuun tiukentamisella.

Englannin lisäksi muiden vieraiden kielten osaamisen tarve on lisääntynyt. Etenkin venäjän kielen merkitys on kasvanut, mutta myös espanjan, kiinan, saksan ja ranskan, osaajia tarvitaan yhä enemmän. Samaan aikaan koulujen kielivalikoima on supistunut. Kunnat ovat valitettavasti ryhtyneet säästämään vapaaehtoisesta kielitarjonnasta. Useimmiten A1-kieleksi tarjotaan vain englantia eikä vapaaehtoista A2-kieltä tarjota usein suomenkielisissä kouluissa ollenkaan. Työryhmän esitys parantaa mahdollisuutta A2-kielen opiskeluun. Esityksen mukaan A2 –kielen opintojen tulee alkaa viimeistään 5. vuosiluokalta. A2 – kieltä tulee tarjota kaikissa kunnissa joko kuntien omana tarjontana tai kuntien välisenä yhteistyönä. Opiskelumahdollisuuksia lisää se, että opetuksen järjestäjän tulee käynnistää kielen opetusryhmä vähintään kymmenen oppilaan ryhmälle. Vihreä eduskuntaryhmä pitää tätä merkittävänä parannuksena kielitaidon monipuolisuuden lisäämiseen ja kielten aloittamiseen riittävän varhaisessa iässä.

Ympäristökasvatuksen asemaa on vahvistettava läpileikkaavasti

Tieto ja ymmärrys kestävän kehityksen edellytyksistä, luonnon toiminnasta sekä käsitys itsestä osana luonnon kokonaisuutta ovat edellytyksiä ympäristön kannalta kestävälle elämäntavalle. Kestävän elämäntavan edistäminen on jäänyt työryhmältä liian vähäiselle huomiolle. Vaikka vastuullisuutta painotetaan, kestävä elämäntapa tulisi erikseen mainita työryhmän esittämissä kansalaisen taidoissa.

Ympäristökasvatuksen asemaa on vahvistettava perusopetuksessa läpileikkaavasti. Tiedon jakamisen lisäksi tulee edistää käytännöllistä osallistumista, joka vahvistaa kokemusta omien tekojen ja toiminnan merkityksestä. Vihreä eduskuntaryhmä korostaa, että kestävän kehityksen näkökulman tulee läpäistä koko opetus, eikä rajautua ainoastaan Ympäristö, luonnontieto ja teknologia- kokonaisuuteen. Vastuunkanto kestävästä tulevaisuudesta tulee näkyä kaikkien oppiaineiden opetuksessa sekä koulun toimintakulttuurissa.

Demokratiakasvatuksella aktiivisia kansalaisia

Yhteiskunnallisten aineiden opetusta on suomalaisissa kouluissa alle kansainvälisen keskitason. Tästä huolimatta nuorten tietotaso on korkea. Suomalaisten nuorten kiinnostus yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa kohtaan on kuitenkin huolestuttavan alhaista.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että tietojen opettelu kaipaa rinnalleen myös osallistavaa ja monipuolista demokratiakasvatusta, jossa opetetaan käytännön vaikuttamistaitoja. Politiikasta keskustelu ja poliittisen päätöksenteon käsittely on tuotava luontevaksi osaksi yhteiskunnallisten aineiden opetusta. Erilaisten järjestöjen edustajien ja asiantuntijoiden kouluvierailuja tulee kannustaa.

Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet koulussa sekä oppilaskuntatoiminta vahvistavat demokratiaa oppilaitoksissa sekä valmistavat osallistuvaan ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Oppiainekokonaisuuksien nimistä

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että ”Yksilö, yritys ja yhteiskunta” – oppiainekokonaisuuden nimi ei kuvaa oppiainekokonaisuuden sisältöä. Sen nimi tulee muuttaa sisältöjä paremmin kuvaavaksi. Esimerkiksi "Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta" soveltuisi paremmin kokonaisuuden nimeksi.

Lausunnon keskeinen sisältö

* Taito- ja taideaineiden aseman vahvistaminen ei toteudu hallitusohjelman edellyttämällä tavalla, koska valinnaisuus on sidottu oppiainekokonaisuuksiin.

* Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta tulisi siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen. Elämänkatsomustiedon opiskelu tulisi olla mahdollista kaikille, myös uskontokuntiin kuuluville. Etiikan opetus tulee tarjota kaikille yhteisesti.

* Kieliopintojen aloittamisen aikaistaminen parantaa oppimisen mahdollisuuksia.

* A2-kielen minimiryhmäkoon laskeminen 10 oppilaaseen on hyvä uudistus, joka monipuolistanee kouluissa tarjottavaa kielivalikoimaa.

* Ympäristökasvatuksen asemaa ja kestävän elämäntavan edistämistä on vahvistettava perusopetuksessa läpileikkaavasti

* Yhteiskunnallisten aineiden opintojen osana, muiden oppiaineiden yhteydessä ja koulun arjessa tulee tarjota osallistavaa ja monipuolista demokratiakasvatusta, jossa opetetaan käytännön vaikuttamistaitoja

Jaa sivu: