Perustulo

Vihreä perustulo 2019 (vanhentunut)

Kts. Vihreiden uusi sosiaaliturvaohjelma.

Vihreät julkaisi päivitetyn perustulomallinsa 7.2.2019

Sosiaaliturva on uudistettava vastaamaan 2000-luvun yhteiskunnan ja työmarkkinoiden olosuhteita. Tässä ajassa tarvitaan uudenlaista turvaa, kun työ on murroksessa ja ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Meidän on torjuttava köyhyyttä, vähennettävä byrokratiaa ja helpotettava työntekoa.

Vihreiden ratkaisu on perustulo. Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä. Se muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmän nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Sosiaaliturvan tarkoitus on kannatella ja mahdollistaa, ei kyykyttää ketään.

Meillä on ajan saatossa rakennettu sosiaaliturvajärjestelmä, joka on sirpaleinen sekä tuen että palveluiden osalta. Se ei vastaa tämän päivän työelämän tarpeisiin. Se sisältää byrokratia- ja kannustinloukkuja. Perusturvan riittämätön taso ajaa ihmisiä toimeentulotuen piiriin.

Vihreiden peruslähtökohdat perusturvan uudistamiseen:

  • Parempi turva: Jokaisella on oikeus riittävään perusturvaan

  • Vastikkeettomuus: Perusturva on vastikkeeton etuus, työhön kannustetaan ja autetaan muilla keinoin kuin leikkaamalla perusturvaa

  • Kattavuus: Perusturvan on katettava kaikki elämäntilanteet ja siirtymiset elämäntilanteesta toiseen

  • Henkilökohtaisuus: Perusturva on henkilökohtainen etuus, aikuisten ihmisten välistä elatusvelvollisuutta on vähennettävä

Perustuloon voidaan edetä kahdessa vaalikaudessa

Sosiaaliturvan uudistus on suuri työ, jota ei saada hetkessä valmiiksi. Vihreiden tavoite on perustulo, jota täydentäisivät nykyisen asumistuen korvaava henkilökohtainen asumislisä sekä aidosti viimesijainen toimeentulotuki, joka toimisi sosiaalitoimen myöntämänä perustulon harkinnanvaraisena lisänä. Suuruudeltaan perustulo olisi 600 euroa kuukaudessa. Tavoitteeseen edetään askeleittain kahden hallituskauden aikana.

Vihreät lähtevät siitä, että kohti perustuloa tulee edetä määrätietoisin askelin. Nykyjärjestelmän ongelmat ovat hyvin tiedossa ja monista puolueista kuuluu viestiä, että uudistuksiin on valmiutta. Seuraavan hallituksen on käynnistettävä suomalaisen sosiaaliturvan päivittäminen tähän päivään.

Askeleet kohti perustuloa

Yhdistetään nykyiset vähimmäisetuudet​. Kaikki vähimmäismääräiset päivärahat kootaan yhden perusturvalain alle yhdeksi etuudeksi, perusturvaksi. Tämä olisi edelleen vastikkeellinen nykyisen sosiaaliturvan tapaan. Ensin nykyinen työmarkkinatuki, peruspäiväraha, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha yhtenäistetään muuttamalla ne keskenään samansuuruisiksi kuukausikohtaisiksi etuuksiksi ja selvitetään niiden muuttamista nykyistä nettotasoa vastaaviksi verottomiksi etuuksiksi.

Otetaan käyttöön puolikas perustulo.​ Universaali ja vastikkeeton puolikas perustulo sosiaaliturvan pohjalla korvaa osan nykyisestä työikäisten perusturvasta siten, että perusturvan nettomääräinen kokonaistaso nousee 40 euroa. Puolikaskin perustulo väliaskeleena tuo monia perustulolle ominaisia hyötyjä kuten paremman turvan epävarmassa työelämässä ja sosiaaliturvan nivelkohdissa.

Korotetaan opintorahan tasoa. ​Tällä korvataan aiempi leikkaus opintorahan tasoon ja parannetaan opiskelijoiden perusturvaa, jonka taso on selvästi matalampi kuin muiden perusturvaetuuksien. Nosto tuo opiskelijat lähemmäs muiden ryhmien asemaa sosiaaliturvassa. Palautetaan opintoraha kansaneläkeindeksiin.

Parannetaan yrittäjien sosiaaliturvaa.​ Otetaan käyttöön ansiosidonnaisen työttömyysturvan yhdistelmätuki, jossa sekä yrittäjyys että palkkatyö voivat yhdessä kerryttää työssäoloehtoa ja ansioturvaa. Näin tuodaan yrittäjän sosiaaliturva lähemmäs muun väestön sosiaaliturvaa.

Toteutetaan perhevapaauudistus.​ Vihreät kannattavat perhevapaiden uudistamista kohti 6+6+6 -mallia. Siirrytään maksuttomaan varhaiskasvatukseen aloittaen 5-vuotiaista ja jatkaen siitä nuorempiin ikäluokkiin yksi kerrallaan. Maksujen poistaminen pienentää efektiivistä marginaaliveroastetta ja edistää vanhempien työntekoa.

Laaja perustulokokeilu

Toteutetaan ensi vaalikaudella aito perustulokokeilu. Mukaan otetaan vähintään 10 000 satunnaisotannalla valittua henkilöä, joihin kuuluu riittävästi eri elämäntilanteessa olevia henkilöitä kuten freelancereita, pätkätyöläisiä, itsensä työllistäjiä, opiskelijoita, kotivanhempia, maanviljelijöitä ja opiskelupaikkaa vailla olevia nuoria. Verotus huomioidaan kokeilussa, jotta tulokset ovat realistisia. Selvitetään mahdollisuus alueelliseen kokeiluun, jossa koko alue on perustulon piirissä. Kokeilussa tulee myös tutkia, millä keinoilla perustulon saajille tuodaan toimivia palveluja.

 

Miten perustulo vaikuttaa ihmisten arkeen eri elämäntilanteissa?

Opiskelija 

Kun opintoraha (maks. 250€) muuttuu perustuloksi (600€), tarve työnteolle vähenee ja mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun paranee. Toimeentulo säilyy samana myös kesäkuukausina tai sairauden kohdatessa.

Freelancer 

Nyt vaihtelevat tulot pakottavat hakemaan toimeentulotukea tulottomille jaksoille. Kuukausittain maksettava perustulo (600€) tuo elämään perusturvaa ja ennakoitavuutta.

Yrittäjä

Aloittavan yrittäjän tiukasti määritelty, erikseen haettava ja määräajaksi myönnettävä starttiraha (n 700€ brutto) korvautuu kuukausittain saatavalla perustulolla (600€).

Perustulo tekee siirtymisen palkkatyöstä yrittäjäksi helpommaksi ja luo kaikille yrittäjille perusturvan, jota heillä ei nyt ole.

Työtön pätkätyöläinen (työssäoloehto ei täyty, ei ansiosidonnaista) 

Nykyään töiden välissä on haettava työmarkkinatukea, jonka saaminen saattaa kestää. Edellytyksenä tuelle on, että on työmarkkinoiden käytettävissä ja osallistuu aktiivointitoimiin.

Perustulo (600€) korvaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Kiinteä perustulo ei jätä ketään tulottomaksi. Työtön saa kattavasti tarvitsemiaan palveluita.