Vihreä perustulo
Sosiaaliturva on uudistettava, koska nykyinen ajan saatossa rakennettu sirpaleinen järjestelmä ei takaa riittävää turvaa kaikissa elämäntilanteissa, se on byrokraattinen eikä se vastaa tämän päivän työelämän tarpeisiin. Vihreiden ratkaisu on perustuloon pohjautuva sosiaaliturva. Perustuloon on mahdollista edetä kahdessa vaalikaudessa – ensin otetaan käyttöön takuutulo ja seuraavaksi täysi perustulo.
Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä. Se muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmän nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Sosiaaliturvan tarkoitus on kannatella ja mahdollistaa, ei kyykyttää ketään. Tässä ajassa tarvitaan uudenlaista turvaa, kun työ on murroksessa ja ekokriisin torjunta edellyttää suuria yhteiskunnallisia muutoksia.
Perustulon yhdistäminen Vihreiden mallin mukaiseen osallisuusrahaan luo tasapainoisen järjestelmän, jossa perustulo antaa kattavan turvan ja osallisuusraha mahdollistaa nykyistä korkeamman perusturvan kohdentamalla sen sitä tarvitseville hilliten kokonaiskustannuksia.
Vihreiden sosiaaliturvamalli: Vihreiden sosiaaliturvaohjelma (2022)
Vihreiden päivitetty sosiaaliturvamalli hyväksytään keväällä 2026.
Mikä on perustulo?
Perustulo tarkoittaa etuutta, jota maksetaan vastikkeettomasti ja automaattisesti kaikille sosiaaliturvan piiriin kuuluville, esimerkiksi jokaiselle maassa asuvalle. Perustulo kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta eli se on universaali etuus, kuten lapsilisä.
Useimmat perustulomallit ovat ns. osittaisen perustulon malleja, joissa perustulo korvaa osan nykyisistä perusturvaetuuksista mutta ei korkeampia täydentäviä etuuksia. Muita nimiä perustulolle ovat kansalaistulo, kansalaispalkka, kansalaisosinko ja negatiivinen tulovero.
Suomessa perustulosta on puhuttu 70-luvulta lähtien. Vihreät esitti perustuloa ensimmäisen kerran 80-luvulla ja vuonna 2007 puolue julkaisi Suomen ensimmäiset mikrosimulaatioon perustuvat vaikutus- ja kustannusarviot perustulomallille. Myös muut puolueet ovat esittäneet omia perustulomallejaan.
Perustulo on ollut käytössä mm. Alaskassa ja Iranissa. Lisäksi maailmalla on toteutettu lukuisia perustulokokeiluja, ja uusia tulee jatkuvasti. Suomen perustulokokeilussa (2017–2018) perustulo paransi sen saajien mielenterveyttä.
Miksi perustulo?
Perustulo on yksinkertainen tapa vähentää köyhyyttä ja tilkitä sosiaaliturvan aukkoja.
Se vähentää taloudellisen epävarmuuden aiheuttamaa stressiä, mikä lisää kansalaisten hyvinvointia ja tuo säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa.
Perustulolla työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Perustulo kohtelee kaikenlaista työtä tekeviä yhdenvertaisesti oli kyse sitten palkkatyöstä, yrittäjyydestä, apurahatyöskentelystä tai näiden yhdistelmästä. Perustulo täydentää saumattomasti pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien toimeentuloa.
Vastikkeeton ja automaattinen perustulo vähentää byrokratiaa. Tämä vapauttaa työllisyys- ja sosiaalityön resursseja etuuskäsittelystä henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja työkyvyn edistämiseen. Samoin tuensaajalla vapautuu aikaa hyödylliseen toimintaan, kuten opiskeluun, vapaaehtoistyöhön tai läheisten hoivaamiseen.
Perustulo yksinkertaistaa monimutkaista etuusviidakkoa ja vähentää etuuksien alikäyttöä. Perustuloon ei kuulu holhous tai valvonta vaan luottamus ihmisiin. Se tukee yksilön itsenäisiä valintoja ja oman elämän hallintaa. Se ehkäisee syrjäytymistä ja vähentää raskaan toimeentulotuen tarvetta.
Perustulo vahvistaa työntekijöiden neuvotteluasemaa työmarkkinoilla, sillä varmuus toimeentulosta antaa joustoa työajan ja työnteon tapojen sovitteluun sekä mahdollistaa kieltäytymisen huonoista työehdoista. Perustulo lisää mahdollisuutta riskinottoon ja tulevaisuuden suunnittelemiseen, mikä helpottaa yrittäjyyden aloittamista.
Perustulo kaventaa varallisuuseroja ja lisää yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Perustulo on tehokas tapa kompensoida pienituloisille nousevia ympäristöveroja tai äkillisten kriisien tai talouden rakennemuutosten vaikutuksia.
Perustulo ei ole vain sosiaaliturvaa vaan kansalaisoikeus ja tapa jakaa yhteiskunnan hedelmiä sen jäsenille sosiaalisen osingon hengessä. Se toimii myös kompensaationa tärkeästä mutta epätasaisesti jakautuvasta palkattomasta työstä, jota yhteiskunnassa tehdään kodeissa ja kansalaisjärjestöissä.
Vihreiden perustulomalli 2019 pähkinänkuoressa
HUOM. malli on vuodelta 2019, joten sen luvut ovat vanhentuneita.
- Perustulon perusosa on kuukausittain maksettava 600 € veroton etuus jokaiselle Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvalle täysi-ikäiselle ja itsenäisesti asuvalle alaikäiselle.
- Lisäksi perustuloon kuuluu asuinkunnan mukaan vaihteleva 100–400 €/kk asumisosa, joka maksetaan perusosan päälle. Näin perustulo huomioi alueelliset erot asumiskustannuksissa.
- Huoltajille maksetaan perustulon lapsikorotus ja eläkeläisille eläkeläiskorotus.
- Perustulon päälle voi saada osallisuusrahaa, ansiosidonnaisia etuuksia, työeläkettä sekä viimesijaista toimeentulotukea. Perustulo ja osallisuusrahan korvaavat useimmat vähimmäismääräisistä päivärahaetuuksista (mm. työmarkkinatuki ja sairauspäiväraha), asumistuet, lapsilisän sekä perustoimeentulotuen perusosan.
- Vihreiden mallissa perusturva nostetaan elämiseen riittävälle tasolle.
- Perustulo yhdessä tuloverouudistuksen kanssa nostaisi pieni- ja mediaanituloisten käteen jääviä tuloja ja kiristäisi hieman suurituloisten verotusta. Käytännössä perustulo verotetaan keski- ja suurituloisilta takaisin.
- Perustulo rahoitetaan sen korvaamista etuuksista saatavilla säästöillä, ansiotuloveron vähennysten poistosta saatavilla verotuotoilla sekä muilla valtion verotuotoilla ja tuloilla.