10 vihreää teesiä kaupunkien kehittämiseen 10 vihreää teesiä kaupunkien kehittämiseen

10 vihreää teesiä kaupunkien kehittämiseen

Kaupunkien kehittäminen on monella tapaa ratkaisevaa koko Suomen kehittymiselle. Kaupungit toimivat taloudellisen kasvun ja työllistämisen vetureina ja kaupungeilla on merkittävä potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaupungit muodostavat hedelmällisen alustan tieteelliselle tutkimukselle ja kaupalliselle innovaatiotoiminnalle. Kaupungit luovat puitteet ihmisten arjelle, sillä suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa.

Vihreät ovat jo pitkään tehneet töitä ihmisten arjen kannalta toimivien, ilmastoystävällisten ja elinvoimaisten kaupunkien kehittämiseksi. Yhä sekavammaksi käyvän maakuntauudistuksen keskellä kaupungit tarvitsevat vahvaa visiota. Onnistunut kaupunkikehitys luo hyvinvointia kaikille suomalaisille.

Viisi tapaa, joilla Vihreät kehittävät kaupunkeja

1. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi Vihreiden keskeisistä tavoitteista. Pitkäjänteisen vihreän työn tuloksena Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2030 ja Helsinki on päättänyt sulkea Hanasaaren hiilivoimalan vuoden 2024 loppuun mennessä. Oulussa avattiin vuonna 2015 Suomen suurin aurinkovoimala, ja Oulun Energian Farmivirta luo maatiloille mahdollisuuksia sivuvirtojen hyödyntämiseen energiantuotannossa. Pori on mukana hiilineutraali kunta HINKU -hankkeessa. Jyväskylässä resurssiviisaus on ollut jo pitkään mukana kaupungin strategiassa.

2. Tasa-arvoisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen edistäminen

Koulutus on yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä yhteiskunnan eriarvoistumista. Vihreät on onnistuneesti taistellut hallituksen kurjistavaa koulutuspolitiikkaa vastaan kaupungeissa. Vihreät puolusti voimakkaasti kaikkien lasten oikeutta päivähoitoon ja onnistui takaamaan tasa-arvoisen päivähoidon esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Turussa.

3. Ilmastoystävällisen, tehokkaan kaupunkiliikenteen edistäminen

Liikenteen ruuhkautuminen ja liikenteen aiheuttamat ilmansaasteet ovat keskeinen ongelma kasvaville kaupungeille. Tehokas joukkoliikenneverkko on avain tiiviin, kestävän kaupungin rakentamiseen. Vihreät ovat tehneet pitkäjänteistä työtä laadukkaan ja kattavan joukkoliikenteen, kaupunkipyöräilyn sekä kävelyä edistävän kaupunkisuunnittelun edistämiseksi. Tampereen ratikka sekä Helsingin ja Turun kaupunkipyöräjärjestelmät ovat esimerkkejä vihreän politiikan tuloksista. Oulussa ja Kuopiossa kaupunkirakenteen tiivistäminen on luonut mahdollisuuksia joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvattamiseen ja olemassa olevien palvelujen ja infran tehokkaampaan hyödyntämiseen.

4. Tiivis, viihtyisä ja elinvoimainen kaupunkiympäristö

Tiivis kaupunkirakenne luo parhaat edellytykset toimiville lähipalveluille ja joukkoliikenteelle – ja toisaalta jättää tilaa kaupunkilaisten elämänlaadun kannalta tärkeille viheralueille. Viihtyisä ja toimiva kaupunki vetää puoleensa osaajia, yrityksiä ja monenlaista toimintaa ja luo hyvän maaperän luovalle taloudelle. Turun uusi keskustavisio on hyvä esimerkki vihreiden arvojen mukaisesta kaupunkikehityksestä. Kuopiossa Vihreiden valtuustoaloitteen pohjalta on kehitetty yhden luukun YritysKuopio-palvelumallia, jossa kaupungin yrityspalvelu, uusyrityskeskus, yrittäjäjärjestö, TE-keskus ja oppilaitokset toimivat yhdessä. Oulussa tehokas kaupungin, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö on luonut uusia yrityksiä ja runsaasti uusia työpaikkoja.

5. Metsien suojelu

Moni Suomen vanhimmista luonnontilaisista metsistä sijaitsee kaupungeissa. Samaan aikaan, kun hallitus on leikannut valtaosan metsiensuojeluohjelma METSO:n rahoituksesta ja ajanut EU:ssa voimakkaasti vapautta metsähakkuiden lisäämiseen, kaupungit ovat panostaneet luonnon monimuotoisuuden ja metsien suojeluun. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi on Vihreiden aloitteesta suojeltu Helsingissä Kivinokan vanha metsä, Espoossa 51 hehtaaria keskuspuistoa sekä Vantaalla yli 100 hehtaaria metsää.

Viisi tapaa, joilla Suomen hallituksen pitää tukea kaupunkeja

Juha Sipilän hallitus ei ole lainkaan tunnistanut kaupunkien merkitystä koko valtakunnan elinvoimalle, eikä hallituksen politiikka tarjoa minkäänlaisia ratkaisuja kaupunkiseutujen kehittämiseen. Hallituksen politiikan suunnan täytyy muuttua, sillä kaupunkien kehityksen haittaaminen vaikuttaa negatiivisesti koko maahan. Kaupunkien kasvu tuottaa verotuloja ja monia muita hyötyjä kaikille suomalaisille.

1. Tukea tiivistä kaupunkirakennetta edistäville liikennehankkeille

Valtion rahoituspolitiikka kaupunkien keskeisten julkisen ja kevyen liikenteen hankkeiden suhteen on ollut äärimmäisen nuivaa. Valtio käyttää avokätisesti rahaa yksityisautoilun väylien rakentamiseen, kun taas raidehankkeiden sekä pyöräilyn ja kävelyn rakenteiden tuki on huomattavasti niukempaa. Valtio on myös aktiivisesti pyrkinyt estämään pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämistä jarrutusvalituksilla. Samalla on merkittävästi haitattu tiiviin kaupunkirakenteen kehittämistä ja kasvavien kaupunkien kipeästi tarvitsemaa asuntorakentamista. Valtion tuleekin muuttaa liikennepolitiikkansa suuntaa – tai siirtää kaupunkien liikennehankkeiden rahoitus seutukuntien vastuulle. Valtion liikenneviraston pitää lisätä yhteistyötä maakuntakeskusten kanssa raideliikenteen nopeuttamiseksi valtakunnan kaikkiin osiin ja lisätä myös poikittaisyhteyksiä.

2. Selkeyttä soteen ja maakuntauudistukseen

Sekava sote- ja maakuntauudistusprosessi on jättänyt kaupungit hankalaan asemaan. Kasvava väestö tarvitsee kipeästi uusia palveluja, mutta investointeja on vaikea suunnitella vailla selkeää tulevaisuudenkuvaa. Luonnokset kuntien ja maakuntien tulevasta rahoitusmallista eivät lainkaan tunnista kasvavien kaupunkien tarpeita. Suunnitelmien mukaan kaupunkien tulovirta puolittuu, mutta velkarakenne jää ennalleen, jolloin infra- ja palveluhankkeiden rahoituskyky heikkenee olennaisesti. Hallituksen pitää unohtaa sisäinen riitely ja ideologiset päähänpinttymät ja keskittyä viemään prosessi maaliin alkuperäisten sote-tavoitteiden mukaisesti ja kaupunkien tarpeet huomioiden.

3. Lisää panostusta korkeakoulujen tutkimukseen ja koulutukseen

Tärkeä tekijä kaupunkien elinvoimaisuuden kehitykselle on vireä tutkimus- ja koulutustoiminta sekä hyvät yhteydet korkeakoulujen, yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin välillä. Hallituksen kurjistava koulutuspolitiikka haittaa merkittävästi myös kaupunkitaloutta. Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen turvaaminen on tärkeää koko Suomelle, mutta myös kaupungeille.

4. Tuodaan energiapolitiikka 2010-luvulle

Valtaosa energiapolitiikan käytännön ratkaisuista tehdään kuntatasolla kuntien omistamissa energiayhtiöissä. Rakennusten energiatehokkuuden kehittämistä sekä vähäpäästöisen uusiutuvan energiantuotannon käyttöönottoa on mahdollista vauhdittaa uudenlaisilla teknologiaratkaisuilla sekä kuluttajia osallistavilla liiketoimintamalleilla. Valitettavasti hallituksen energiapolitiikka on tarjonnut vähänlaisesti tukea energiamarkkinoiden kehittämiseen ja kuluttaja-tuottajien aktivointiin. Keskitettyä tuotantoa ja suuria tuotantoyksiköitä suosivaan energiapolitiikkaan täytyy saada muutos. Kaavoitus- ja rakennusmääräykset pitää tuoda uudelle, nykyaikaiselle tasolle mahdollistamaan ja kannustamaan uusiutuvan energian rakennuskohtaista hyödyntämistä.

5. Houkutellaan kansainvälistä osaamista Suomen kaupunkeihin

Sipilän hallituskautta on voimakkaasti leimannut maahanmuuton vaikeuttaminen sekä rasistisen ilmapiirin lietsominen. Kaupunkien talouden ja elinvoimaisuuden kehityksen kannalta on kuitenkin olennaista saada Suomeen kansainvälisiä yrityksiä, investointeja ja osaajia. Työperäisen maahanmuuton esteitä tulee purkaa ja maamme johtavien päätöksentekijöiden on selvästi osoitettava, etteivät rasismi ja muukalaisviha ole hyväksyttävää. Maahanmuuttajien yhteyksiä lähtömaihinsa kannattaa hyödyntää myös yritysten kansainvälistymisessä.


 

Anni Sinnemäki, apulaispormestari, Helsinki

Otso Kivekäs, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Helsinki

Inka Hopsu, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Espoo

Jaakko Stenhäll, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Tampere

Anssi Aura, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Vantaa

Jenni Pitko, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Oulu

Niina Ratilainen, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Turku

Ilona Helle, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Jyväskylä

Marja Berg, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kuopio

Aleksi Mäntylä, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Lahti

Kaarina Ranne, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Pori

Jaa sivu: