Bella Forsgrénin puhe puoluevaltuustossa 17.5.2025

Hyvät ystävät, arvoisa puoluevaltuusto,

Tänään puhun asioista, jotka ovat olleet Vihreän liikkeen ytimessä koko sen historian ajan: tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Nämä eivät ole meille vain sanoja. Ne ovat tekoja. Politiikkaa. Taistelua ihmisarvon puolesta silloinkin – ja erityisesti silloin – kun muut vaikenevat.

Vihreät ovat olleet rohkea ääni silloin, kun muut vielä epäröivät. 

Olemme olleet eturintamassa yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa vaatimassa oikeutta ihmisille, joita muu yhteiskunta ei ole halunnut nähdä. Olemme olleet ääni niille, joita ei kuunneltu. 

Kun samaa sukupuolta olevien parien oikeutta avioliittoon ei vielä haluttu tunnustaa, me vaadimme sitä. 

Kun translaki laahasi vuosikymmeniä ihmisoikeuksien jäljessä, me vaadimme sen uudistamista jo silloin, kun moni muu puolue ei ollut herännyt asiaan. 

Ei kannatuksen takia, vaan koska jokaisella ihmisellä on oikeus tulla nähdyksi ja elää omana itsenään.

Olemme johdonmukaisesti puolustaneet vähemmistöjen oikeuksia – vammaisten, romanien ja kielivähemmistöjen – ja vaatineet yhteiskuntaa, jossa osallisuus ja yhdenvertaisuus eivät ole poikkeuksia, vaan kaikkien oikeus. 

Ja kun vuonna 2015 Suomeen saapui poikkeuksellisen paljon turvaa hakevia ihmisiä, moni poliittinen ääni hiljeni tai reagoi pelolla.

Me Vihreät emme.

Me olimme se inhimillinen ääni kaaoksen ja hysteerisen puheen keskellä. Me muistutimme, että turvaa hakeva ihminen ei ole uhka, vaan ihminen. 

Me puolustimme ihmisarvoa, emme pelon logiikkaa.

Ja kun muut epäröivät, me puolustimme Al-Holin suomalaisia lapsia. Silloin kun heidät leimattiin vain uhkaksi, me muistutimme: lapsi ei ole koskaan vastuussa vanhempiensa teoista. 

Me pidimme kiinni kansainvälisistä velvoitteistamme, mutta ennen kaikkea inhimillisyydestä.

Meidän politiikkamme kansainvälisesti on ollut johdonmukaista: tuki seksuaali- ja lisääntymisterveydelle, koulutukselle ja tasa-arvolle ei ole vain kehityspolitiikkaa – se on rauhanpolitiikkaa.

Hyvät vihreät ystävät, 

Viime vuonna Petteri Orpon hallituksen käännytyslaki toi meidät jälleen peruskysymysten äärelle: olemmeko edelleen oikeusvaltio?

Kun hallitus puhui pelkästään rajoista ja turvallisuudesta, me muistutimme myös vastuusta, kansainvälisestä oikeudesta ja siitä, että ihmisen hätä ei lopu rajalle. 

Me Vihreät seisoimme tukevasti oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja Geneven pakolaissopimuksen rinnalla.

Me emme suostuneet hiljaisuuteen. Emmekä suostu nytkään.

Ja kun katsomme maailmalle tänään – emme voi vaieta.

Gaza on haava, joka vuotaa epäoikeudenmukaisuutta.

Kyse ei ole enää vain aseellisesta konfliktista. Kyse on kansanmurhasta, joka tapahtuu kaikkien silmien alla – eikä Suomen hallitus ole tehnyt riittävästi sen pysäyttämiseksi.

Orpon hallituksen hiljaisuus on puistattavaa.

Me Vihreät olemme vaatineet toimia. 

Me olemme vaatineet, että Suomi keskeyttää asevientinsä Israeliin. 

Me olemme vaatineet painetta EU:n kautta tulitauon ja humanitaarisen avun turvaamiseksi.

Me olemme vaatineet, että hallitus joka väittää puhuvansa arvoista, myös puolustaa niitä, kun niihin kohdistuu todellinen koetus.

Hiljaisuus ei ole neutraalia. Se on valinta – valinta olla puuttumatta, valinta kääntää katse pois. Se ei ole meidän valintamme.

Me tiedämme, että kansainvälinen solidaarisuus ei tarkoita puolueellisuutta. Se tarkoittaa ihmisyyden puolustamista. 

Ja siinä me emme koskaan ole hiljaa.

Hyvät ystävät,

Tasa-arvo ei ole meille yksittäinen kampanja – se on kudottu kaikkeen, mitä teemme.

Tässä ajassa tarvitaan enemmän kuin koskaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolustajia.

Turvallisuuspuhe valtaa alaa. Hallitus ajaa Suomen irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta perustellen välttämättömyydellä. En ole vakuuttunut. 

Militaristinen retoriikka jyrää tilaa, joissa puhuttiin ennen rauhasta, dialogista ja kansainvälisestä solidaarisuudesta. Pelon logiikkaa syötetään meille suojana – mutta se ei ole kestävä tie.

Meidän tehtävämme on varmistaa, että kaiken tämän keskellä ei unohdeta, mikä tekee Suomalaisesta yhteiskunnasta vahvan: oikeusvaltioperiaate, hyvinvointivaltio ja solidaarisuus.

Meidän on jatkossakin oltava se puolue, joka ei katso pois, kun oikeudenmukaisuus vaatii puolustajaansa.

Se puolue, joka ei suostu kompromissiin ihmisarvon kustannuksella.

Se puolue, joka ei taivu mukautumaan populismin tai nationalismin edessä.

Nykyaikana tarve tähän on kovempi kuin koskaan.

Se vaatii kirkasta kompassia ja herkkyyttä seurata arvojamme juuri tässä ajassa, kun maailman myllerrys on kovaa.

Mutta tätä työtä ei tehdä suosion ja kunnian takia. Tätä työtä tehdään, koska tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolustaminen on oikein.

Pidetään huolta, että täytämme tämän vastuun.

Siispä rohkeutta, vihreät ystäväni.

Rohkeutta on avata suu, kun muut ovat hiljaa.

Rohkeutta on olla myötäilemättä, kun vaaditaan tiukkaa linjaa.

Rohkeutta on puolustaa ihmisarvoa, vaikka se ei olisi helpoin tie. 

Ja juuri sitä on Vihreä politiikka, rohkeutta,

Kiitos.