Jäykästä velkajarrusta talouden turvavyö
Vihreät on päättänyt pitkien ja mutkikkaiden neuvottelujen jälkeen olla mukana puolueiden yhteisessä sovussa, jonka tavoitteena on luoda puitteet Suomen velkaantumisen hallinnalle.
Huoli julkisen talouden tilasta on yhteinen ja perusteltu. On merkityksellistä, että puolueet kykenevät tällaisena aikana istumaan yhteisen pöydän ääreen sopimaan talouden tervehdyttämisestä.
Samaan aikaan Suomen tulevaisuus on monin paikoin sumuinen. Edessä voi olla monenlaisia kriisejä ja poikkeuksellisia tilanteita, joihin on pystyttävä vastaamaan. Meille on ollut ensisijaisen tärkeää huolehtia, että Suomella on jatkossakin valmius ja mahdollisuus vastata kaikenlaisiin tilanteisiin. Tätä tavoitetta tukee sekä velkaantumisen hallinnan myötä syntyvä taloudellinen liikkumavara että lainsäädännön joustot, joiden puolesta olemme viime kuukausien ajan sitkeästi neuvotelleet.
Neuvottelujen myötä hallituksen alunperin esittelemä jäykkää ja ylikireää velkajarrua on muutettu merkittävästi. Meille ensisijainen vaihtoehto olisi ollut viedä EU:sta tulevat velvoitteet sellaisenaan lakiin ilman kansallista lisäsääntelyä. Kun kävi selväksi, että tällainen vaihtoehto ei suurten puolueiden vastustuksen takia etene, pyrimme vaikuttamaan loppuun asti mahdollisimman tolkullisen mallin rakentamiseksi niillä muskeleilla, mitä 13 kansanedustajan puolueella on.
Malli ei siis ole mielestämme täydellinen. Jos olisimme yksin saaneet päättää, olisimme rakentaneet kokonaisuudesta toisenlaisen. Olemme mukana sovussa, koska työmme ansiosta malli on olennaisesti parempi kuin se olisi ilman meitä ja koska yhteisellä sovulla on itsessään arvoa Suomelle.
Varsinainen työ talouden tervehdyttämiseksi alkaa nyt. Ja Suomessa talouspoliittinen järjenkäyttö on jatkossakin sallittua ja jopa suotavaa.
Mistä on kyse?
Nyt on neuvoteltu siitä, miten EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt toimeenpannaan Suomessa. Tämä on tehtävä vuodenvaihteeseen mennessä. EU-säännöt on siis vietävä lakiin joka tapauksessa ja tämän prosessin päätavoite on ollut sopia siitä, miten se tehdään.
Hallitus käynnisti parlamentaarisen prosessin tavanomaisesta poikkeavalla tavalla tuomalla pöytään oman esityksensä, jossa EU-sääntöjen rinnalle oli rakennettu varsin kireää kansallista lisäsääntelyä hillitsemään Suomen nopeaa velkaantumiskehitystä. Hallituksesta johtuen osana prosessia on neuvoteltu myös kansallisesta lisäsääntelystä.
Suomessa sääntöjen toimeenpanon olennaisimmat elementit ovat neljäksi ja kahdeksaksi vuodeksi asetettavat rahoitusasematavoitteet, joiden ympärille rakennetaan parlamentaarinen prosessi. Malli ei siis sisällä suoraa sääntelyä vuotuisesta velkatasosta tai leikkauksista, vaan velkaantumista pyritään hallitsemaan asettamalla poliittisesti sitovia tavoitteita, joita kukin hallitus parhaaksi katsomallaan tavalla toteuttaa.
Niin EU:n kuin kansallisiinkin sääntöihin pätee ns. ”noudata tai selitä”-periaate (comply or explain) eli mikäli hallitus päätyy poikkeamaan sovitusta, on vaihtoehtona joko toteuttaa tarvittavat muutokset tai toimittaa riittävät selvitykset poikkeaman syistä.
Miksi sopu on parempi, kuin hallituksen alkuperäinen ylikireä esitys?
Tähän on kolme keskeistä syytä:
- Malli on olennaisesti vähemmän kireä ja lähempänä EU:n minimisääntöjä kuin hallituksen alkuperäinen esitys. Kaikkiin hallituksen ajamiin kansallisiin kiristyksiin on tuotu väljyyttä ja poliittista liikkumavaraa.
- Malli on olennaisesti joustavampi kuin hallituksen alkuperäinen esitys. Vihreiden ansiosta malliin on lisätty poikkeuslauseke eli ns. joustopykälä, joka takaa lainsäädännön tasolla sen, että poikkeuksellisissa kriisitilanteissa säännöistä voidaan poiketa.
- Malli turvaa parlamentaarisen yhteistyön ja demokraattisesti valitun hallituksen toimintamahdollisuudet. Työtä velkaantumisen hallintaan saamiseksi jatketaan parlamentaarisessa työryhmässä, jossa kaikki puolueet ovat mukana. Jokainen hallitus laatii silti oman suunnitelmansa tavoitteen saavuttamiseksi. Kukin hallitus siis määrittelee keinot itse. Valtiovarainministeriön roolia sopeutustoimien portinvartijana kehitetään tasapainoisempaan suuntaan.
Jokaisella hallituksella on jatkossakin siis velvollisuus ja mahdollisuus tehdä järkevää, vastuullista ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, joka huolehtii ympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista. Malli ei takaa järkeviä päätöksiä, mutta ei se myöskään niitä estä.
Julkisuudessa olleiden väärinkäsitysten välttämiseksi: Parlamentaarinen työryhmä, finanssipoliittinen valvoja tai valtiovarainministeriö eivät jatkossakaan päättää toimista talouden sopeuttamiseksi tai kriiseihin vastaamisesta ohi hallituksen.
Finanssipolitiikan valvojalla on kuitenkin EU-sääntöjen myötä jatkossa merkittävä rooli talouspoliitiikassa. Meille oli siksi tärkeää, että sovussa sitoudutaan esityksestämme varmistamaan finanssipolitiikan valvojan riippumattomuus, resursointi ja riittävä mandaatti. Tähän myös monet asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota.
Myös valtiovarainministeriön roolin kasvamisesta on esitetty huolia. Jaan nämä huolet. Valtiovarainministeriö ei ole erehtymätön eikä se aina ole pystynyt huomioimaan erilaisten päätösten moninaisia vaikutuksia. Tästä syystä pidimme tärkeänä, että esityksemme mukaisesti sovussa sitoudutaan vahvistamaan ja kehittämään valtiovarainministeriön kykyä tuottaa laaja-alaisia vaikutusarvioita.
Työ talouden tervehdyttämiseksi alkaa tämän sovun myötä perustettavassa uudessa parlamentaarisessa työryhmässä. Meille oli tärkeää varmistaa, että kaikki puolueet – riippumatta ratkaisustaan tässä hetkessä – ovat jatkossa mukana keskustelemassa ja sopimassa talouteen liittyvistä ylivaalikautisista tavoitteista. Sovun myötä parlamentaarisen työryhmän tulee huomioida myös muun lainsäädännön, kuten esimerkiksi ilmastolain, asettamien velvoitteiden vaikutus julkiseen talouden kehitykseen.
Lopuksi
Yksi Vihreiden pitkäaikainen tavoite toteutuu uuden finanssipolitiikan sääntelyn myötä: Jatkossa hallitukset eivät voi tuijottaa pelkkiä menokehyksiä, vaan tulojen merkitys tunnistetaan talouden tasapainotuksessa. Esimerkiksi nykyhallituksen päättämiä höveleitä ja tehottomia veroalennuksia tämä kehikko olisi vaikeuttanut. Parlamentaarisessa sovussa myös suitsitaan talouspoliittista kikkailua, kuten esimerkiksi tämän hallituksen pikavippiä eläkerahastosta, joka on kallis tapa kaunistella lukuja.
Politiikassa on harvoin kyse pikavoitoista. Pikemminkin tulosten saaminen vaatii pitkää pinnaa ja sitkeyttä. Sovussa mukana oleminen ei muuta Vihreiden talouspoliittista linjaa. Tulemme jatkossakin esittämään oman talouspoliittisen vaihtoehtomme, joka vahvistaa luonnon ja ihmisten hyvinvointia.