Oras Tynkkysen puhe puoluevaltuustossa 17.5.2025

Joskus puolueen maine istuu todella tiukassa. Moni on saattanut vaikkapa kuulla, mitä Suomen keskusta rp:n väitetään tekevän aina.

Osa näistä puolueisiin yhdistetyistä mielikuvista lienee ihan ainakin osittain ansaittuja. Osa taas voi olla hyvinkin kaukana tosiasioista. Ehkä eniten irrallaan todellisuudesta on myytti kokoomuksesta talousosaajana.

Kokoomusvetoinen hallitus täräytti puoliväliriihessä pöytään niin mojovat talouspäätökset, että niitä on ihmetelty nyt viikkojen ajan. Erityisesti on kummeksuttu hallituksen äkillistä täyskäännöstä talouspolitiikassa.

Ensin hallitus toitotti kaksi vuotta, miten on nyt vain ihan pakko leikata köyhiltä ja työttömiltä, opiskelijoilta ja pitkäaikaissairailta. Sitten yks kaks yllättäen hallitus kertookin, että rahaa on – nimittäin veronalennuksiin erityisesti suurituloisille ja suuryrityksille.

Paljon on puhuttu siitä, miten hallituksen roiskimat veronalennukset kasautuvat suurituloisille. Esimerkiksi Ylen laskurin mukaan jos ammattiliittoon kuuluva työntekijä tienaa kaksi tonnia kuukaudessa, hän nettoaa hallituksen keskeisistä veropäätöksistä 8 € vuodessa. Jos taas henkilö tienaa 16 tonnia kuukaudessa, on hyöty lähes 6 000 € vuodessa.

Ei tullutkaan kasvuriihtä. Tuli eriarvoisuusriihi.

Silti kansantalouden kannalta ehkä eriskummallisin on hallituksen päätös alentaa yhteisöveroa. Pääministeri Petteri Orpo väitti, että yhteisöveron alennuksella on ”todella merkittävä vaikutus” investointien vauhdittamisessa. Kokoomuksen markkinointipuheisiin pätee kuitenkin hyvin Madonnan lausahdus kappaleessa “Bedtime Story”: “Words are useless, especially sentences”.

Kokoomuksen sijaan kannattaakin ennemmin kuunnella asiantuntijoita. Heiltä ei ole kiitosta herunut.

Esimerkiksi Tampereen yliopiston professori Jarkko Harju: yhteisöveron lasku ei ole tehokas tapa lisätä investointeja ja talouskasvua. Aalto-yliopiston professori Timo Viherkenttä: ”joutuu kysymään, onko [yhteisöveron laskuun] varaa nyt, kun velkaantumisen vauhti on varsin reipasta”.

Start-up yhteisön pääekonomisti Youssef Zad: yhteisöveron alentamisella ”ei ole juurikaan vaikutusta yrityskannan uudistumiseen. Siis juuri siihen asiaan, jota Suomen talous kaikista eniten tarvitsee.” Ja LABOREn johtaja Mika Maliranta: ”Kyllähän tässä vähän sellaista elementtiä on, että syödään, jätetään lasku ja lähdetään pois. Sitten seuraava asiakas maksaa.”

Yhteisöveron alentamista vastaan puhui jopa valtiovarainministeriö itse vielä maaliskuussa. Silloin se totesi: ”Viimeaikaisessa kansainvälisessä tutkimuksessa yhteisöverokannan alentamisen selkeää yhteyttä kasvuun ei ole löydetty”. Aiemmat yhteisöveron alennukset Suomessa eivät ole myöskään tuottaneet haluttua tulosta.

Kokoomuksen talouspolitiikan näytöt riihestä ovat siis heikot. Kovin hyvä ei ole kokoomuksen saldo koko tähänastiselta hallituskaudeltakaan. Katsotaanpa vähän joitakin tilastoja.

Yritysten konkurssit nousivat viime vuonna korkeimmalle tasolle koko tällä vuosituhannella. Samoin korkeakoulutettujen työttömyys on nyt koko vuosituhannen korkeimmalla tasolla. Miesten työttömyys Suomessa on noussut kaikkien EU-maiden korkeimmaksi.

Tällä menolla Orpon hallitus on ottamassa myös velkaa ainakin yhtä paljon kuin edellinen hallitus. Vaikka se, Sixten Korkmanin sanoin, ”kikkailee” kirjanpidolla ja kaunistelee velkalukuja siirtämällä rahaa yhdestä taskusta toiseen, Valtion eläkerahastosta budjetin tilkkeeksi.

Ti tullutkaan kasvuriihtä. Tuli velkariihi.

Ehkä kokoomus on viime aikoina vain vähän menettänyt otettaan. Ehkä aiempana kulta-aikana kokoomuksen Midaan kosketus todella muutti kaiken kullaksi? Katsotaan siis vielä vähän pitempää kaarta.

Kokoomuslaiset itse muistuttavat mielellään, että Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. He eivät muista kuitenkaan yleensä sanoa, kenen johdolla talouspolitiikkaa on tuona aikana tässä maassa tehty.

Menneestä 17 vuodesta Suomella on ollut kokoomuslainen pääministeri 6 vuoden ajan ja kokoomuslainen valtiovarainministeri 7 vuoden ajan. On ihan totta, että 17 vuoden jaksoon mahtuu myös yksi kokoomukseton hallitus. Tuolloin Suomen talous kasvoi – pandemiasta, Ukrainan sodasta ja energiakriisistä huolimatta.

Yhdysvaltalainen Edwards Deming on kuuluisasti todennut: “In God we trust. All others must bring data.” Talousdata – se todella on kokoomukselle armotonta.

Varmaankaan moni meistä ei sinänsä suuremmin haikaile Juha Sipilän perään. Hänen edukseen on kuitenkin luettava, mitä hän lupasi suomalaisille. Sipilä nimittäin sanoi itseensä viitaten: ”Pannaan ukko vaihtoon, jos tulosta ei tule”.

Kokoomus ja Petteri Orpo, tulosta ei teiltä talouspolitiikassa todellakaan ole tullut. Siksi nyt on, Sipilän sanoin, aika panna ukko vaihtoon.

Suomella ei ole varaa jatkaa kokoomuslaista talouspolitiikkaa.