Suomi lähijunaan! 

19.01.2021

Vihreät esittää Suomen suurille kaupunkiseuduille uutta lähijunien pilottikokeilua, jolla tuodaan miljoona suomalaista säännöllinen lähijunaliikenteen pariin ja vanhojen “lättähattujen” seisakkeet takaisin isoille kaupunkiseuduille.

Vihreiden puoluehallituksen hyväksymä 16.1.2021.

Lähijunaliikenteellä on Suomessa pitkät perinteet. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla Suomen kaupunkiseuduilla kuljettiin kaupungin sisäisiä matkoja lättähattujunilla. Kun kaupungit täyttyivät autoista, monet vanhat lähijunapysäkit ja seisakkeet purettiin, mutta valmiit paikat seisakkeille jäivät jäljelle. Nyt on hyvä aika palauttaa kattava lähijunaliikenne Suomeen. Vihreät esittää lähijunaliikenteen pilottikokeiluja ja seisakkeiden palauttamista isoille kaupunkiseuduille. 

Lähijunaliikenteen pilottikokeilulla tuodaan miljoona suomalaista lähijunaliikenteen pariin eri puolilla Suomea. Säännöllinen lähijunaliikenne tulee aloittaa vuoteen 2023 mennessä Turun, Tampereen, Oulun, Lappeenrannan, Lahden ja Kouvolan kaupunkiseuduilla. Seisakeverkoston palauttaminen tulee aloittaa kyseisillä kaupunkiseuduilla tällä hallituskaudella ja saattaa loppuun vuoteen 2030 mennessä. 

Hyödyt

Lähijunapilotit on toteutettava siten, että lähijunien maksaminen on mahdollista alueellisella joukkoliikennelipuilla. 

Lähijunaliikenne on tehokkain tapa siirtää kaupunkiseuduillla ihmisiä yksityisautoilusta nopean ja vähäpäästöisen joukkoliikenteen pariin. Suomen hallitus on linjannut, että kotimaan liikenteen päästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Lisäämällä lähijunayhteyksiä päästään lähemmäksi tavoitteen toteutumista. Lähijunien päästöt ovat jopa 98 prosenttia pienemmät kuin henkilöautoliikenteen päästöt. 

Vuonna 2020 toteutettiin lähijunapilotti muun muassa Tampereen ja Nokian välillä. Pilotti osoitti, että jopa koronavuonna lähijunien käyttäjämäärä kasvoi jopa 47 prosenttia. Myös muilla alueilla tehdyissä pienemmissä piloteissa on ollut menestystä. Vihreät tähtää suurten kaupunkiseutujen systeemiseen muutokseen, jossa lähijunaliikenteestä tehdään joukkoliikenteen kivijalka. 

Lähijunapilotit on käynnistettävä VR:n tai alueellisen joukkoliikenteen kuntayhtymän johdolla siten, että lähijunat saadaan vuoteen 2023 mennessä liikkeelle. Lähijunien laajemman kehittämisen puolesta Suomessa on perustettava Väyläviraston, liikenne- ja viestintäministeriön, isojen kaupunkiseutujen ja VR:n yhteistyöelin edistämään lähijunaliikenteen pilotointia. Samalla on varmistettava, että lähijuna-asemien yhteydessä on riittävästi liityntäpysäköintipaikkoja ja joukkoliikenteen liityntäliikenne asemille toimii. 

Ehdotetut lähijunareitit ja käyttäjäpotentiaali

Turun seutu

Turun seudulla lähijunaliikenteen seisakkeet rakennetaan seuraavasti: 

Turun lähijunat

Lähijunaliikenteen reitin varrella oleva väestöpohja: 386 692, reittien varrella olevat työpaikat: noin 210 000 ja työmatkaliikkumisen potentiaali noin 120 000–125 000 henkilöä (2,5 km säteellä asemista). 

Jatkossa tarkasteltava myös Uudenkaupungin lähijunaliikenneyhteys. 

Tampereen seutu

Tampereen seudulla lähijunaliikenteen seisakkeet rakennetaan seuraavasti: 

tampere lähijunat

Lähijunaliikenteen Nokia–Tampere–Lempäälä–Toijala-reitin varrella oleva väestöpohja: 182 089, reittien varrella olevat työpaikat: 101 658 ja työmatkaliikkumisen potentiaali 33 980 henkilöä (2,5 km säteellä asemista). 

Lähijunaliikenteen Orivesi–Kangasala–Tampere–Ylöjärvi reitin varrella oleva väestöpohja: arviolta 125 000–130 000, reittien varrella olevat työpaikat: arviolta 80 000 ja työmatkaliikkumisen potentiaali 30 000 henkilöä (2,5 km säteellä asemista). 

Oulun seutu (Raahe–Haaparanta)

Oulun seudulla lähijunaliikenteen seisakkeet rakennetaan seuraavasti: 

Oulun lähijunat

Lähijunaliikenteen reitin varrella oleva väestöpohja: 185 746, reittien varrella olevat työpaikat: 100 394 ja työmatkaliikkumisen potentiaali 51 608 henkilöä (2,5 km säteellä asemista). 

Lappeenranta–Imatra

Lappeenrannan seudulla lähijunaliikenteen seisakkeet rakennetaan seuraavasti: 

Lappeenrannan lähijuna

Lähijunaliikenteen reitin varrella oleva väestöpohja: 69 691, reittien varrella olevat työpaikat: 33 496 ja työmatkaliikkumisen potentiaali 17 191 henkilöä (2,5 km säteellä asemista). 

Lahti–Kouvola

Lahti–Kouvolan seudulla lähijunaliikenteen seisakkeet seuraavasti: 

lahti-kouvola lähijuna

Lähijunaliikenteen reitin varrella oleva väestöpohja: noin 125 000, reittien varrella olevat työpaikat: noin 50 000 ja työmatkaliikkumisen potentiaali arviolta 30 000 henkilöä (2,5 km säteellä asemista). 

Myöhemmin on syytä tarkastella mahdollisia lähijunapilotteja myös seuraavasti: 

  • Muurame–Jyväskylä–Äänekoski-linja
  • Kuopion kaupunkiseutu ja duo-raide
  • Vaasa–Seinäjoki ja duo-raide
  • Porin kaupunkiseutu
  • Kotka–Kouvola-linja

Kustannukset

Seisakeverkoston kustannukset ovat arviolta 20–40 miljoonaa euroa. Seisakkeiden rahoittamiseen voidaan käyttää EU:n elvytysrahaa esimerkiksi Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta ja valtion infra-budjettia. Kaikkia seisakkeita ei tarvitse rakentaa valmiiksi heti, vaan pilotit voidaan käynnistää jo aiemmin, ja seisakkeita voidaan rakentaa pilottien ollessa käynnissä. 

Tarvittavia radankunnostustöitä pilottien mahdollistamiseksi on käynnistettävä: 

  • Raisio–Naantali sähköistäminen 1,85M€ (6 km) ja perusparannuksia
  • Keminmaa–Haaparanta sähköistäminen 7M€ (22 km) (asiasta on jo päätös ja rahoitus)
  • Raisio–Uusikaupunki välillä tarvitaan radan perusparannustöitä nopeuden nostamiseksi
  • Imatra–Imatrankoski lähijunareitin aloitus vaatii osaltaan kaksoisraiteen jatkamisen

Lähteet: 

Asemanseutujen alue- ja yhdyskuntarakenteellinen käyttäjäpotentiaali, Väyläviraston raportti 34/2020: https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-34_vaylanpitaja_alueellisen_web.pdf

EDIT 21.1.2021: Tarkennettu rahoituksen lähdettä.