Varjovälikysymys suurtyöttömyydestä

Sofia Virta vihr ym.

Eduskunnalle

Keskusta jätti hallitukselle välikysymyksen suurtyöttömyydestä. Välikysymyksen aihe on myös Vihreiden näkökulmasta perusteltu ja Vihreät on pitkälti samaa mieltä välikysymyksen sisällön kanssa: työttömyystilanne on vakava ja hallituksen toimet näyttävät pahentavan sitä asian ratkaisemisen sijasta. Vihreät haluaa tukea välikysymystä omalla varjovälikysymyksellään.

Suomen työttömyystilanne on nyt EU-maiden toiseksi heikoin ja edellä on enää Espanja. Euroopan talous kasvaa kohtalaisesti ja EU-tasolla työttömyys on keskimäärin noin puolet Suomesta. Pelkät ulkoiset olosuhteet eivät selitä heikkoa työllisyystilannetta, sillä hallitus on omilla toimillaan tehnyt siitä pahemman.

Hallitus lupasi maahan 100 000 uutta työpaikkaa, mutta nyt ollaan menty täysin päinvastaiseen suuntaan. Elokuussa työttömiä oli Suomessa 267 000, mikä on 53 000 enemmän kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi on noin kymmenen prosenttia. Tämä on huonoin lukema sitten 1990-luvun lamavuosien. Edes korona- tai finanssikriisin aikaan ei ollut näin huono tilanne.

Vaikea työllisyystilanne koskee suomalaisia ympäri maan ja eri aloilla. Vihreät haluaa nostaa omassa varjovälikysymyksessään erityisesti esiin kolme ryhmää, joiden vaikeaa tilannetta hallitus ei ole ottanut kyllin vakavasti: nuoret, naiset ja pk-yrittäjät. Myös korkeakoulutettujen työttömyys on uusi ilmiö, johon Vihreät haluaa ratkaisuja.

Nuorten työttömyys on erityisen vaarallinen työttömyyden laji. Pitkään jatkuessaan se voi pahimmillaan johtaa nuoren syrjäytymiseen, jonka inhimillinen ja yhteiskunnallinen hinta on valtava. Yhteiskunnalle yksi syrjäytynyt nuori voi maksaa jopa miljoona euroa. Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on lisääntynyt huolestuttavalla tavalla viime vuosina. Nyt olisi oikea hetki panostaa mielenterveyspalveluihin ja laajentaa terapiatakuu koskemaan kaikkia alle 29-vuotiaita. Myös hallituksen lyhytnäköiset leikkaukset nuorten kuntoutukseen pitäisi mitä pikimmin perua. Samoin hallituksen leikkaukset opintotukeen ja opiskelijoiden asumiseen tulee perua ja opiskelijoiden toimeentuloa parantaa määrätietoisesti, sillä hyvinvoivista opiskelijoista saadaan hyvinvoivia työntekijöitä.

Korkeakoulutettujen työttömyys on huolestuttava uusi trendi. Kaikkiaan noin viidennes työttömistä on korkeakoulutettuja. Uutena ilmiönä korkeakoulutettujen määrä kasvaa vauhdilla myös pitkäaikaistyöttömien joukossa. Tilannetta pahentaa vielä se, että korkeakoulut ovat joutuneet järjestämään koulutusta aiempaa niukemmilla resursseilla suhteessa opiskelijoiden määrään. Suomi menee tässä asiassa vastavirtaan, sillä viime vuosina muut OECD maat ovat panostaneet korkeakoulutukseen opiskelijoiden määrään verrattuna aiempaa enemmän. Ensi vuoden talousarviossa hallitus leikkaa korkeakouluilta vielä lisää. Herää vakava huoli siitä, millainen vaikutus korkeakoululeikkauksilla on koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden mahdollisuuteen hankkia työelämässä tarvittuja taitoja.

Hallituksen leikkaukset ovat osuneet erityisesti naisiin. Naisten työllisyys on myös heikentynyt miesten työllisyyttä enemmän. Hallituksen päätöksillä heikentää irtisanomisen suojaa ja määräaikaisten työsuhteiden perusteita on mahdollisesti myös sukupuolten tasa-arvoa heikentävä vaikutus. Tasa-arvoisen perhevapaamallin säätämisen jälkeenkin naiset käyttävät suuremman osan perhevapaista. Sen lisäksi kulttuuri voi ohjata myös siihen, että naiset jäävät miehiä herkemmin kotiin hoitamaan kipeää lasta. Tämä asettaa naiset alttiimmiksi mielivaltaisille irtisanomisille, jos työnantaja arvioi heidät miehiä suuremmaksi taloudelliseksi riskiksi. 

Erityisesti pientä yritystoimintaa pyörittävien tilanne on vaikea, sillä puskuria huonoille ajoille ei välttämättä ole. Yrittäjä joutuu herkästi tilanteeseen, jossa hän joutuu ajamaan alas yritystoimintaansa eikä sen käynnistäminen uudelleen ole helppoa. Vihreät nostaisi arvonlisäverosta vapaan vähäisen liiketoiminnan alarajan 30 000 euroon, joka parantaisi erityisesti pienten yrittäjien tilannetta. Yhteiskunnan turvaverkkojen parantaminen laajemmin auttaisi myös yrittäjien asemaa. Mitä perustulomaisempi sosiaaliturva on, sitä paremmin se poistaa kohtuuttomia riskejä ja kannustaa yritystoimintaan myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Myös maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseksi tarvitaan toimia. Maahanmuuttajien työttömyys on tänä vuonna noussut pahimmillaan 20 prosenttiin. Hallituksen tekemät leikkaukset kotouttamisesta ja kielikoulutuksesta ovat nurinkurinen toimi tässä tilanteessa.

Isossa kuvassa on huolestuttavaa, millainen vaikutus hallituksen politiikalla on laajemminkin tulevaisuususkoon, joka vaikuttaa ihmisten toimeliaisuuteen ja esimerkiksi uusien yritysten perustamiseen. Sopeutustoimet tulee tehdä harkiten niin, että taantuma ei pitkity, köyhyys ei syvene ja suomalaisten ostovoima ei kärsi. Lääke ei saa olla pahempi kuin sairaus. Taloutta voidaan ja tulee sopeuttaa niin, että lapsilta, vähävaraisilta, luonnolta ja ilmastotoimista ei leikata. Tilanteessa, jossa talous on laskusuhdanteessa tulisi valtion toimillaan kyetä vahvistamaan kansakunnan osaamista, luoda otollista maaperää yrittämiselle sekä parantaa ihmisten työllistymismahdollisuuksia. Kurjuuden ja niukkuuden sijasta nyt pitäisi kyetä rakentamaan toivoa.

Edellä olevan perusteella esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

1. Miten hallitus aikoo muuttaa epäonnistuneen työllisyyspolitiikkansa suuntaa, jotta Suomeen saadaan aikaan kestävää kasvua ja työpaikkoja?
2. Mitä toimia hallitus aikoo tehdä nuorten työttömyystilanteen ratkaisemiseksi?
3. Aikooko hallitus perua nuoriin kohdistuvat kohtuuttomat leikkaukset?
4. Turvaako hallitus nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden, joilla varmistetaan työkyvyn ylläpitäminen?
5. Millä toimilla hallitus varmistaa, että työelämän tasa-arvo ei heikenny ja irtisanomiset eivät kohdistu perusteettomista syistä naisiin? 
6. Millaisilla toimilla hallitus vahvistaa pk-yrittäjien turvaverkkoa ja tekee yrittämisen riskeistä nykyistä hallittavampia?
7. Miten hallitus vastaa osaajapulaan, joka on edelleen monella pk-yrityksellä kasvun esteenä?
8. Miten hallitus varmistaa korkeakoulutukselle riittävät resurssit, jotka takaavat laadukkaan opetuksen ja riittävien työelämävalmiuksien saamisen?
9. Millaisia toimia hallitus tekee korkeakoulutettujen työttömyyteen vastatakseen?
10. Mitä toimia hallitus tekee maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseksi ja kotoutumisen sekä kielten oppimisen edistämiseksi?