— Ville-Veikko Mastomäki

Ville Niinistön puhe puoluekokouksessa

Rakkaat vihreät ystävät, 

Maailmassa on vääryyksiä, joiden korjaaminen ei maksa mitään. Maailmassa on ongelmia, joiden korjaaminen on välttämätöntä, tai muuten emme voi selvitä. Niiden korjaaminen on meistä, ihmisistä, kiinni.

Vihreät lähti tähän hallitukseen korjaamaan näitä vääryyksiä ja ongelmia.

Asetimme hallitusneuvotteluissa kolme ennakkoehtoa: ympäristönsuojelun tason nostaminen ja ilmastolaki, perusturvan nosto 100 eurolla sekä se, ettei hallitus myönnä yhtään periaatelupia uusille ydinvoimaloille.

Kaikki kolme saimme hallitusohjelmaan. Perusturvan nosto toteutettiin heti vuoden 2012 alusta. Ydinvoimaloita emme tule hyväksymään. Ja eilen valtioneuvosto antoi eduskunnalle valmistelemani hallituksen esityksen ilmastolaiksi!

Ilmastolailla Suomi tavoittelee asemaa vähähiilisen yhteiskunnan edelläkävijänä ja menestyjänä. Se yhdistää kunnianhimoisen ilmastopolitiikan talouden menestykseen ja ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Lain keskeisin sisältö on siinä, että se nostaa vuoden 2050 tavoitteen vähintään 80 prosentin päästövähennyksistä lain tasolle.

Hallitusten on toteutettava fiksuja päästövähennyksiä yli sektorirajojen, jotta tätä tavoitetta kohti edetään joka hallituskaudella. Se auttaa elinkeinoelämän uudistajia uusien puhtaiden ratkaisujen käyttöönotossa ja luo tulevaisuudenuskoa Suomeen.

Ilmastolailla Suomi on valinnut sen puolen keskustelussa, että kunnianhimoinen päästöjen vähentäminen tuo työtä ja menestystä. Olemme osa niitä maita, jotka tekevät työtä kunnianhimoisen ilmastosopimuksen puolesta. Myös Yhdysvaltain ja Kiinan viimeaikaiset ilmoitukset antavat toivoa vahvasta ilmastosopimuksesta ensi vuonna Pariisissa.

 

Vihreät ovat ajaneet tämän linjan läpi hallituksessa. Työllämme on ollut suuri merkitys.

Hallituskumppanimme kuittailevat, että vihreät painivat kokoaan paljon suuremmassa sarjassa – että olemme saaneet ympäristöpolitiikassa kaiken läpi, mitä voisimme kuvitella. Se on melkein totta, vaikka lisää töitä on edessä. 

Siitä olen onnellinen, että taloudellisessakin taantumassa Suomi on ollut vihreiden työn tuloksena maa, joka parantaa ympäristön tilaa. Arvokkaita soita on pelastettu suojeluun ja turvetuotannon ympäristöongelmiin on puututtu, kaksi kansallispuistoa ollaan perustamassa, metsiä on suojeltu, vaelluskalakantoja alettu elvyttämään.

Eilen hyväksytty Teijon kansallispuisto oli käytännössä viimeinen mahdollisuus saada suuri, yhtenäinen luonnonsuojelualue eteläiselle rannikolla – lastemme ja luonnon iloksi. Me teimme sen.

Yhteensä hallituskauden aikana linjataan arvokkaiden soiden ja metsien osalta yli 150 000 hehtaarin ottamisesta suojeluun. Se on kova saavutus. Suomalaiseen kansalliseen perintöön kuuluvat hiljaisuutta huokuvat erämaat ja rannikon jylhät rantakalliot ja salomaat.

Me ihmiset olemme vain luontomme palvelijoita.

 

Rakkaat vihreät ystävät,

Luonnonsuojelusta se kaikki lähti.

Koijärvestä on kulunut tänä vuonna 35 vuotta. Huhtikuun lopussa sain kunnian osallistua seminaariin, jossa Koijärven konkarit ja nuoret luontoaktiivit yhdessä keskustelivat aktivismista silloin, nyt ja tulevaisuudessa.

Oli koskettavaa kuulla, kuinka eri taustoista tulevat ihmiset yhdistivät voimansa Koijärven puolustamiseen. Mukana oli paljon tavallisia luonnon tilasta huolestuneita suomalaisia: maanviljelijän tytär tuli traktorilla, ihmisiä virtasi paikalle vaihtoehtoliikkeistä, yliopistoilta ja luonnonsuojelujärjestöistä. Toiset tulivat lasten kanssa.

Ihmiset tulivat eri suunnista, yhteen. Tämä on meidän vihreiden juttu.

Me olemme muuttamassa maailmaa, korjaamassa vääryyksiä, osoittamassa ratkaisuja, yhdessä eri suunnista tulevien ihmisten kanssa. Meidän on luotava enemmistöjä hyvän muutoksen puolesta.

Tänä keväänä olen miettinyt uudestaan sitä, miksi itse oikeastaan tulin mukaan politiikkaan. Palon takia. Sen takia, että en voinut jäädä pois, koska maailmassa on niin paljon korjattavaa.

Kaikki muistui mieleeni, kun olin eurovaalien alla Peter Gabrielin konsertissa Hartwal Arenalla.

 

Muistan, kun 12-vuotiaana katsoin Peter Gabrielin ja kumppanien Amnestyn kanssa järjestämää Human Rights Now -kiertuetta. Ikuisesti mieleeni on painunut se kun Gabriel lauloi Bikon – Etelä-Afrikan apartheid-sorrossa kuolleen ihmisoikeusaktiivin Stephen Bikon kunniaksi tekemänsä kappaleen. 

Gabriel oli nyrkki pystyssä, ANC:n solidaarisuusmerkin hengessä, ja vaati Etelä-Afrikan rotusortohallitusta vapauttamaan vangit ja toteuttamaan tasa-arvon.

Minäkin olin nyrkki pystyssä. Toukokuussa olin taas Hartwall Arenalla nyrkki pystyssä, kun Gabriel sanoi:

”Meillä on nykyaikana uuden teknologian ansiosta paremmat edellytykset kuin koskaan korjata ja paljastaa maailman vääryydet. Loppu on meistä itsestämme kiinni."

 

Se pysähdytti. Mietin, mitä meille vihreille on tapahtunut? 

Eurovaaleissa saimme kannatusta, mutta emme tarpeeksi. Maailman muuttamisessa on kiire. Vihreiden on oltava liike, joka muuttaa maailmaa ja Suomea. Paremmaksi. Liike, joka antaa ihmisille toivoa.

Liike, josta yhä isompi suomalaisia ajattelee, ”toi on mun juttu”. ”Tohon mä uskon”. ”Nämä ihmiset tekevät duunia sydämestään paremman Suomen puolesta.”

Maailmaa voi muuttaa myös hallituksessa – emme ole puolue, joka tavoittelee pikavoittoja. Tavoittelemme tekoja ja päätöksiä, joilla asiat oikeasti paranevat. Meidän on joka päivä ansaittava teoillamme suomalaisten tuki vihreälle muutokselle.

Mutta, ennen kaikkea, meidän on antava palon näkyä – palo, jolla luodaan enemmistöjä paremman Suomen puolesta. Meidän viestimme on oltava kristallinkirkas. Me ratkaisemme nämä ongelmat, joista puhumme.

 

Rakkaat ystävät, 

Suomessakin on tänä päivänä ongelmia, joissa on kysymys pohjimmiltaan yksinkertaisista asioista.

Vääryyksistä, jotka on korjattava. Vääryyksistä, joiden korjaaminen ei edes maksa mitään, vaan joissa on kyse arvovalinnasta.

Tasa-arvoisesta avioliittolaista käydyn keskustelun perusteella jotkut tuntuvat elävän sellaisessa käsityksessä, ettei esimerkiksi yksinhuoltajaperheitä tai sateenkaariperheitä ole lainkaan olemassa.

Samalla kun he hurskastelevat lapsen oikeudella isään ja äitiin, he haluavat kieltää lapsen oikeuden toiseen vanhempaan.

Hallitus ei ole antanut Päivi Räsäselle veto-oikeutta määritellä, mikä on oikea perhe.

Parhaillaan valmisteilla olevan isyyslain uudistamisen yhteydessä on korjattava myös samaa sukupuolta olevien parien sosiaalisen vanhemman asema.

Eri puolilla Suomea elää naisparien perheitä, joilta on joko evätty oikeus perheen sisäiseen adoptioon tai sen käsittelyssä on kestänyt liian kauan. Lain tulkinta on vaihdellut tuomioistuimesta ja käsittelijästä riippuen.

Tämä asettaa perheet keskenään eriarvoiseen asemaan. On myös täysin kestämätöntä, että lapsen oikeusturva kärsii, jos hänen biologiselle vanhemmalleen tapahtuu jotakin ennen kuin perheen sisäinen adoptioprosessi on valmis.

Kyseessä on ihmisoikeuskysymys, joka on korjattava tällä hallituskaudella.

Vihreät eivät suostu antamaan tässä asiassa periksi.

Toinen asia, jossa vääryyksien korjaaminen ei maksa mitään on tasa-arvoinen avioliittolaki. Suomalaisten selvä enemmistö kannattaa kaikkien parien yhtäläistä oikeutta rakkauden tunnustamiseen lain edessä.

Nyt eduskunnalla on velvollisuus säätää tasa-arvoinen avioliittolaki laajan tuen saaneen kansalaisaloitteen pohjalta. Tämäkin asia on saatava valmiiksi tällä vaalikaudella.

Rakkaus on kärsivällinen, mutta meidän mielestämme sen ei tarvitse jäädä odottamaan sitä, että viimeinenkin konservatiivi näkee valon.

Hyväksytään tasa-arvoinen avioliittolaki, ja osoitetaan, että Suomi on maa, jossa kaikilla on tilaa olla omanlaisensa. Tällaista toivoa Suomi nyt tarvitsee.

 

Rakkaat vihreät ystävät,

Vääryyksiä on korjattava myös sosiaaliturvassamme.

Toinen ennakkoehtomme, 100 euron korotus perusturvaan päätettiin aivan hallituskauden alussa. Tällä hallituskaudella on lisäksi päätetty asumistuen ja työttömyysturvan 300 euron suojaosista. Keikkatyö on nyt aina kannattavaa, ja työelämään pääsy helpompaa.

Toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirto Kelaan taas vähentää luukulta toiselle juoksemista ja edistää yhdenvertaisuutta. Sosiaaliturvassa vihreillä on ollut muista puolueista poikkeava linja jo pitkään. Me luotamme ihmisiin. Jatkamme työtä inhimillisemmän työelämän puolesta.

Suomi on nyt lähempänä perustuloa kuin koskaan.

 

Rakkaat ystävät, 

Tässä puheessani haluan kuitenkin ennen kaikkea tuoda esille yhden asian, jossa koen, että emme ole tässä hallituksessa onnistuneet.

Olen rehellisesti miettinyt, mitä me vihreät voisimme tehdä paremmin, missä suomalaiset ansaitsevat enemmän. Tämä hallitus ei ole onnistunut koulutuksen puolustamisessa. Joidenkin himo säästää on mennyt liian pitkälle ja se alkaa tuntua jo lastemme peruspalveluissa.

Sanon asian hyvin yksinkertaisesti: ”Maailman parasta koulua ei tehdä säästämällä”.

Ja silti maailman parhaan koulun pitää olla tavoitteemme. Suomi menestyy, kun jokaisella lapsella on tasa-arvoinen mahdollisuus hyvään koulutukseen.

Me vihreät haluamme koulun, jossa ketään ei kiusata, jossa oppilaat voivat hyvin, jossa oppimistulokset ovat maailman huippua. Oppimiserot ovat kasvaneet kouluissa sellaisiksi, että lupaus yhdenvertaisuudesta kärsii, lasten luokkayhteiskuntaa uhkaa.

Vihreiden mielestä on aika lopettaa valtion säästöt koulutuksesta ja aloittaa panostukset laatuun. Nyt on aika kehittää koulutuksen laatua ja puolustaa lastemme mahdollisuuksia oppimiseen. Kunnat ovat jo liian tiukoilla tehtyjen päätösten kanssa.

Koulujamme voi kehittää paremmiksi myös muuttamalla totuttuja toimintatapoja.

Ysiluokkalaisillamme on kansainvälisten vertailujen valossa parhaat yhteiskunnalliset tiedot mutta samalla heikoin usko omiin kykyihin vaikuttaa yhteiskuntaan tai omaan kouluympäristöön.

Meidän täytyy ottaa jokainen oppilas mukaan koulua koskevaan päätöksentekoon, kuten perusopetuslaki edellyttää. Oppilaskuntavaalien ohessa kouluissa voitaisiin järjestää suoria äänestyksiä kouluruuasta, luokkaretkien kohteista ja jopa valinnaisaineiden tarjonnasta.

Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen ehkäisyyn tarkoitettu KiVa Koulu -hanke on hieno esimerkki sosiaalisesta innovaatiosta, joka on saavuttanut myös konkreettisia tuloksia. Kiusaaminen on sen ansiosta monessa koulussa vähentynyt.

Meille on tärkeää, että jokainen lapsi saa laadukkaan peruskoulutuksen perheensä sosiaalisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Kouluviihtyvyys, oppimistulokset ja tasa-arvo eivät sulje toisiaan pois, maailman parhaassa koulussa ne yhdistyvät kaikki.

Suomalaisen peruskoulun menestystarinasta saamme osaltaan kiittää opettajankoulutustamme. Yliopistot ovat myös peruskoulutuksemme sivistyksellinen perusta.

Vihreille Suomessa on 14 yliopistoa, ei vain yhtä. Myös ammattikorkeakouluja on kehitettävä. Siksi kaikilla yliopistoillamme tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet saada valtion rahoitusta, eikä rahoitusta tule sitoa yksityisen rahoituksen keräämiseen yhtä vahvasti kuin nyt.

Yliopistoille annetut lupaukset perusrahoituksen ja perustutkimuksen puolesta on pidettävä. Sivistys on meille itseisarvo, eikä sitä tule määrittää pelkästään talouden ja teknologian ehdoilla. Sivistys kuuluu kaikille. Korkeakoulutuksen maksuttomuus on yhteiskuntamme tasa-arvon symboli.

Kokoomus ja SDP haluavat molemmat tuoda lukukausimaksut pysyväksi osaksi suomalaista korkeakoulutusta. Tätä perustellaan hieman omituisesti korkeakoulujen kansainvälistämisellä.

Tanskan ja Ruotsin lukukausimaksukokeilujen seurauksena ulkomaisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Ei ole mitään syytä, miksi näin ei kävisi myös Suomessa.

Me haluamme Suomesta entistä kansainvälisemmän ja elinvoimaisemman paikan kaikille suomalaisille ja tänne muuttaville. Ja se ei tapahdu romuttamalla korkeakoulutuksemme tasa-arvoa.

 

Rakkaat vihreät ystävät,

Palaan lopuksi kolmanteen vihreiden ennakkoehtoon hallitusneuvotteluille. Ydinvoimaan.

Vihreiden suuri saavutus hallitusneuvotteluissa oli, että Suomi vihdoinkin katsoo tulevaisuuteen ja jättää ydinvoiman lisärakentamisen haikailun menneeseen. Ensimmäistä kertaa linjattiin selvästi, että hallitus ei hyväksy päätöksiä lisäydinvoiman rakentamisesta.

Työpaikkoja ja kasvua haetaan laittamalla kaikki kotimaiset pääomat kotimaisiin uusiutuviin ja energiatehokkuuteen.

Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla yksi ydinvoimala ja suunnitteilla kaksi. Jokainen näistä hankkeista on vakavissa ongelmissa. Ensimmäisen omistaja ja toimittaja ovat keskittyneet riitelemään pahasti myöhästyneen ja hankkeen paisuneista kustannuksista.

Olkiluodon kolmas reaktori ei ole ikinä ollut niin kaukana valmistumisesta kuin tänään. Mahdollinen valmistuminen vuonna 2020 tarkoittaisi sitä, että hanke on kestänyt 18 vuotta. Kaikki tämä pois kotimaiseen energiaan panostamisesta!

Olkiluodon neljättä TVO:lla ei ole mitään mahdollisuuksia aloittaa, koska yhtiön luottoluokitus on laskenut kolmannen reaktorin vaikeuksien myötä.

Fennovoiman hankkeesta on poistunut lähes koko yksityinen sektori. Markkinat ovat äänestäneet jaloillaan. Se on ylikallis kunnallisten energiayhtiöiden riskihanke, jota johtaa venäläinen osapuoli Rosatom.

Veronmaksajien rahoja ei saa sijoittaa tällaiseen riskihankkeeseen, jossa piikki on auki seuraavat 40 vuotta. Jos joku on edelleen sitä mieltä, että ydinvoima on edullinen ja helppo tapa tuottaa energiaa, hän elää menneellä vuosikymmenellä.

Kovaan ääneen kuulutettu ydinvoimarenessanssi on muuttunut ydinvoimafarssiksi.

Jos suomalaisten uusien ydinvoimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen käytetyt miljardit oltaisiin käytetty kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin, Suomi olisi energiapolitiikan edelläkävijä.

Siinä sivussa olisimme luoneet lukuisia pysyviä työpaikkoja suomalaisille. Tähän on vielä kaikki mahdollisuudet. Tätä me vihreät ajamme.

Vihreiden ydinvoimalinja on ollut johdonmukainen. Me emme ole hyväksyneet yhtään periaatelupaa ydinvoimaloille. Olemme myös tehneet selväksi, että uusia ydinvoimalupia tämä hallitus ei voi myöntää, vaan pääomat on laitettava kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin.

Selitysvelvollisuus on niillä, jotka ovat luvanneet kuuta taivaalta ydinvoimalla, mutta joiden kaikki lupaukset ovat pettäneet.

Me vihreät pidämme hallitusohjelmasta – ja sen suuntautumisesta tulevaisuuteen – tiukasti kiinni.

 

Rakkaat vihreät ystävät,

Aivan lopuksi. Minulla on sellainen tunne, että suomalaiset, jotka arvostavat meitä vihreitä, odottavat meiltä paljon. He odottavat meiltä toivoa paremmasta huomisesta.

Meidän vihreiden on nostettava suoritustamme. Suomalaiset ansaitsevat meiltä enemmän. Olemme tehneet paljon, mutta voimme tehdä vielä enemmän.

Mennään ulos ihmisten luo, tehdään muutosta yhdessä ihmisten kanssa.

Tehdään parempaa Suomea!

Jaa sivu: