— Mirka Soinikoski

Askelmerkit ulos kriisistä

Mirka Soinikoski

Kirjoitin helmikuun lopussa vankasta luottamuksestani suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän suoriutumiseen koronaviruksen aiheuttamasta haasteesta. Luottamus ei ole kriisin edetessä horjunut, päinvastoin. Olen ilolla ja ylpeydellä seurannut terveydenhuollon ammattilaisten puurtamista eturintamassa, haastavissa ja alati muuttuvissa olosuhteissa.

Helmikuussa koronavirus julistettiin kansainväliseksi kansanterveysuhaksi ja pari viikkoa myöhemmin maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemiavarautuminen on terveydenhuollon puolella rutiinia, mutta koko yhteiskunnan kriisinkestävyys on koronan myötä tullut ponnistettua uusiksi. Voimme kuitenkin todeta, että maamme varautuminen poikkeusoloihin on kansainvälisesti vertaillen ollut hyvällä tasolla. Parantamisen varaa löytyy ja koronan antamat opit otetaan kyllä talteen, mutta jälkipuinnin aika ei ole vielä. Koronakriisi ei ole ohitse ja epidemiahuippu on vielä edessäpäin.

Tähän mennessä koronaepidemian rajoittamistoimet ovat onnistuneet Suomessa varsin hyvin. Tehohoitoon joutuneiden ja menehtyneiden lukumäärän osalta pärjäämme vertailuissa. Toimet on edelleen kohdistettava tiukasti koronaviruksen leviämisen hidastamiseen ja riittävän sairaalakapasiteetin turvaamiseen joka puolella Suomea. Siihen voimassa olevat rajoitukset tähtäävät - kaikkien suomalaisten suojelemiseen. 

Uudenmaan sulun päättyminen ei poistanut muita rajoituksia. Ohjeistus on edelleen sama kuin kaksi kuukautta sitten: pese kätesi, huolehdi hyvästä yskimishygieniasta, pidä turvaetäisyys toisiin ihmisiin ja noudata annettuja suosituksia. Tartuntojen todellinen määrä Suomessa on huomattavasti suurempi kuin viralliset, labroratoriossa vahvistetut luvut osoittavat. Tästä saatiin viitteitä THL:n aloittamasta vasta-ainetutkimuksesta.

Kaikki tartuntoja vähentävät toimet ovat siis edelleen erittäin tärkeitä. Jälkitaudeista meillä ei vielä ole riittävästi tietoa, myös siksi varovaisuus on tarpeen. Vastassamme on täysin uusi virus ja pelisäännöt muuttuvat sitä mukaa, kun luotettavaa tietoa kansainvälisistä tutkimusryhmistä kertyy. Malttia siis tarvitaan, ihan kaikilta. Tämän viruksen kanssa on opeteltava elämään siihen saakka, kunnes saamme toimivan ja turvallisen rokotteen markkinoille. 

On tärkeää muistaa, että olemassa olevat terveysongelmat eivät ole koronan myötä kadonneet mihinkään. Muiden sairauksien kiireellinen hoito sekä perustason sote-palvelut on turvattava myös epidemian aikana. Pitkäaikaissairauksien hoitoa, mielenterveys- ja päihdepalveluja tai lapsiperheiden palveluja ei voi ajaa alas nyt, kun niiden tarve korostuu. Nyt jos koskaan on saatava hyvät käytännöt jakoon ja hyödynnettävä muun muassa etäyhteyksiä palvelutarjonnassa. 

Apua kansainvälisestä yhteistyöstä ja mobiilisovelluksesta

Kansainvälisen yhteistyön merkitys ja kaikki toimialat läpäisevä kyky toimia äkillisessä kriisissä ovat korostuneet entisestään. Oli kyse sitten testauksesta, suojavarusteista, hoitokäytännöistä, tutkimuksesta tai lääkkeiden riittävyydestä, emme pärjää ilman tiivistä yhteistyötä Euroopan tautiviraston (ECDC) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa.

Maailman terveysjärjestöä tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Sen rooli koronan vastaisessa taistelussa ja jälkihoidossa on ratkaiseva. Trumpin päätös katkaista WHO:n rahoitus keskellä koronakriisiä oli vastuuton ja hengenvaarallinen. Suomi puolestaan kantaa vastuunsa ja hallitus lisää WHO:n rahoitusta tälle vuodelle.

Samalla kun poikkeusolojen lainsäädäntöä asetetaan täytäntöön ennätysvauhtia, on turvattava ihmisten perusoikeuksien riittävä toteutuminen. Suomen muu lainsäädäntö ja ihmisoikeussopimukset ovat voimassa myös valmiuslain aikana. Hallituksella ja valmiusryhmillä on oltava sekä henkinen että lainsäädännöllinen valmius peruuttaa rajoitusten purkamisessa, jos tartuntakäyrä lähtee uudelleen nousuun. Meillä pitäisi olla mahdollisuus siihen, että säätely vaihtelee alueittain.

Tartuntaketjujen jäljittämisessä mobiilisovellus olisi hyvä apu, vastaavanlainen otettiin käyttöön Norjassa viime viikolla. Toteutuessaan Suomessa sovelluksen on pohjauduttava käyttäjän vapaaehtoisuuteen ja sen edellytyksenä on oltava perusoikeuksien kunnioittaminen sekä tietosuojan turvaaminen. 

Ilmastonmuutosta yhä torjuttava

Vaikka hallituksen toimet kohdistuvat nyt tiukasti akuutin kriisin hoitamiseen, on keskustelu jälleenrakentamisesta jo alkanut. 

Meidän on kyettävä katsomaan tulevaisuuteen ja tehtävä päätöksiä siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme rakentaa koronan jälkeen. Vanhaan palaamisen sijaan meidän on rakennettava tulevaisuuden Suomea kestävälle pohjalle. On luotava uutta työtä, uutta hyvinvointia ja uutta vaurautta – reilusti. Ilmastonmuutosta ei ole peruttu, eivätkä lajikato tai luonnonvarojen ehtyminen ole kadonneet mihinkään.

Koronakriisi ja ilmastotavoitteet ovat samassa pöydässä, kun talouden elvytys toden teolla käynnistyy ja pahin epidemiavaihe on takanamme. Kunnianhimoisilla ja oikeansuuntaisilla ilmastotoimilla voimme samaan aikaan lisätä yhteiskuntamme omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä parantaa kriisinkestävyyttämme. Hyvänä esimerkkinä suuret raideinvestoinnit, jotka sekä luovat työpaikkoja että auttavat meitä pääsemään kohti ilmastotavoitteita. Lisäksi ne mahdollistavat ihmisten ja tavaroiden entistä sujuvamman liikkumisen. Suunniteltujen raideinvestointien toteutuminen koronakriisistä huolimatta on ehdottoman tärkeää. 

Tie koronan jälkeiseen aikaan ja yhteiskunnan kriisistä toipumiseen on valittava tarkasti, tutkimustietoon perustuen ja asiantuntijoita kuunnellen. Vaikka koko maailma on uuden edessä, arki jatkuu poikkeuksellisten aikojen keskelläkin. Luonto kulkee vakaasti kohti kesää muistuttaakseen meitä päivittäin, että elämä jatkuu ja me selviämme tästä yhdessä.