Vihreä Perustulo

Vihreät ovat koko puolueen olemassaolon ajan vaatineet suomalaisen sosiaaliturvan uudistamista perustulon avulla.

Sosiaaliturvan uudistus perustulon avulla on vihreiden pitkäaikainen tavoite. Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä. Se muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmän nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Työn vastaanottaminen – myös pätkätöiden ja osa-aikaisten töiden – olisi kannattavaa kaikissa tilanteissa.

Vihreille perustulo merkitsee kaikille suomalaisille maksettavaa nykyisen perusturvan suuruista rahasummaa. Verottomana etuutena perustulon taso olisi noin 560 euroa (2014). Sillä korvataan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet ja minimivanhempainpäivärahat. Verotuksella perustulo kerättäisiin asteittain pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.

Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa eikä tuloloukkuja syntyisi. Perustulon päälle maksettaisiin vielä tarvittavat syyperusteiset tuet, kuten esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyystuki. 

Vihreiden perustulomalli on eduskunnan tietopalvelun tuottaman mikrosimulaatiomallinnusten (vuosina 2007 ja 2014) avulla osoitettu realistiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Nyt tarvitaan enää poliittista tahtoa uudistuksen toteuttamiseen. Perustuloon siirtyminen tulisi aloittaa perustulokokeilulla.

Perustulomallin ABC

Perustulon usein kysytyt kysymykset


Miksi perustulo?

  1. Suomen sosiaaliturvajärjestelmää on kehitetty vuosikymmenten työllä lukemattomin pienin ja suurin uudistuksin. Järjestelmämme ei kuitenkaan enää toimi kuten sen pitäisi. Vuosien saatossa koostettu monimutkainen tilkkutäkki koostuu sadasta erilaisesta etuusnimikkeestä, eikä kohtele kaikkia tasavertaisesti.
     
  2. Nykyjärjestelmä ei aina kannusta työntekoon, vaan tekee työllistymisen vaikeaksi ja muodostaa kannustinloukkuja. Vastauksemme näihin ongelmiin on perustulo.
     
  3. Perustulon avulla sosiaaliturvasta saataisiin paljon nykyistä oikeudenmukaisempi, yhtenäisempi ja yksinkertaisempi.
     
  4. Perustulon maailmassa työnteosta ei rangaistaisi, vaan pieniäkin lisätienestejä olisi helppoa ja kannattavaa tienata.
     
  5. Työ- ja sosiaalihallinnon ammattilaiset voisivat keskittyä etuuspäätösten tekemisen sijasta henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja työkyvyn edistämiseen.
     
  6. Kaikki saisivat paremmin heille kuuluvat etuudet myös tilanteissa, joissa omat voimavarat eivät riitä hakemiseen ja omaan edunvalvontaan.
     
  7. Vihreiden teettämä perustulomallien mikrosimulaatio osoittaa, että perustulo voidaan toteuttaa kustannusneutraalisti. Siirtyminen nykyisestä sosiaaliturvasta perustuloon on sekä järjestelmän muutoksena että taloudellisesti melko pieni askel.

Vihreä perustulomalli

  • Pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyä perustulomalliin, jossa perustulo on nykyisen perusturvan suuruinen eli tällä hetkellä 560 euroa.
  • Perustulon päälle maksettaisiin vielä tarvittavat syyperusteiset tuet, kuten esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyystuki.
  • Perustuloa on kokeiltava ja eri ryhmiin liittyvät erityiskysymykset ratkaistava sen perusteella.
  • On jatkettava määrätietoisia askeleita kohti perustuloa ja kohti yksinkertaisempaa ja kannustavampaa perusturvaa.

Perustulomalli pähkinänkuoressa

Perustulo: 560 euroa

Ansiotuloveroasteet:


  • 41 % alle 50 000 euron vuosituloista (vuositulot 6720 asti verovapaita eli perustulosta ei makseta veroa, mutta se lasketaan verolliseksi eli osaksi vuosituloja)

  • 49 % yli 50 000 euron vuosituloista

Pääomatuloveroasteet:

  • 
33 % alle 40 000 euron vuosituloista
  • 
35 % yli 40 000 euron vuosituloista

 

Perustulomallin rahoituksen tasapainottamiseksi tehdään seuraavat muutokset välilliseen verotukseen:



- Kiinteistöveroa nostetaan 120 miljoonaa euroa. Vihreiden linjauksen mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta omistamisen verottamiseen.

- Ympäristölle haitallisia verotukia vähennetään 600 miljoonaa euroa vihreiden verolinjausten mukaisesti. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ympäristölle haitallisia verotukia on yhteensä 2,7 miljardia euroa.

Muuten mallin taustaoletukset ovat eduskunnan tietopalvelun laskeman perustuloanalyysin mukaiset. Suuri osa verovähennyksistä poistuisi. Perustuloa suuremmat etuudet säilyisivät, mutta ne nettoutettaisiin siten, että perustulon kanssa ne olivat nykyisen suuruisia.

Perustuloon liitetään perusvähennys, joka pienentää pienten tulojen veroprosenttia ja kannustaa työn vastaanottamiseen. Nykyjärjestelmään vihreiden vaatimuksesta lisätyt suojaosat ovat parantaneet kannustimia merkittävästi, eikä perustulomallin tule vähentää pientenkään keikkatöiden kannustavuutta nykyisestä. Perusvähennystä ei ole laskettu malliin vielä mukaan, koska sen suuruus, vaikuttavuus ja rahoitus vaativat vielä lisälaskelmia. Perusvähennys voidaan kuitenkin rahoittaa välillisten verojen tuloilla.


Perustulomallin vaikutuksia eri ihmisryhmiin

Perustulo olisi suuri muutos. Koska nyt sosiaaliturva on hyvin erilaista eri ryhmillä, vaikuttaa perustuloon siirtyminen eri ryhmiin eri lailla. 

Eläkeläiset

Eläkeläiset ovat perustulon ulkopuolella. Heille perustulon korvaa nykyinen takuueläke, joka on 743 euroa/kk.

Opiskelijat

Opiskelijoiden tuet ovat nykyään täysin erilaisia kuin muu sosiaaliturva. Siksi perustulon aiheuttamia muutoksia opiskelijoiden kohdalla on syytä tarkastella erityisen huolella. Tietopalvelun analyysissä on pyritty siihen, että ryhmien välinen tulonjako muuttuisi mahdollisimman vähän. Koska perustulo jo itsessään nostaa opiskelijoiden keskimääräistä toimeentulon tasoa sen korvatessa opintorahan ja asumislisän, laskelmassa opiskelijoille ei lisätty oikeutta yleiseen asumistukeen. Perustulomalli kuitenkin mahdollistaa toteuttaa vihreiden pitkäaikainen tavoite siitä, että opiskelijoiden sosiaaliturva nostetaan samalle tasolle kuin muilla, eli opiskelijat olisivat jatkossa oikeutettuja yleiseen asumistukeen.

Vihreässä mallissa mahdollisuus opintolainaan säilyy, kuten myös opiskelijoiden ateriatuki.

Perustulomalli vähentää opiskelijoiden tarvetta koulutustaan vastaamattomaan työntekoon ja antaa heille hyvät edellytykset keskittyä opintoihinsa. Tämä edistää yhteiskunnan sosiaalista tasa-arvoisuutta ja koulutuksen avoimuutta kaikille, perhetaustasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta. 



Nuoret

Perustulo vaikuttaisi voimakkaasti monen nuoren sosiaaliturvaan. Jatkoselvityksissä ja perustulokokeiluissa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten valintoihin perustulojärjestelmässä. Nuorten syrjäytymisriskin pienentämiseksi aktiiviset tukitoimenpiteet ovat perustulomallissakin tarpeellisia.

Perustuloon on mahdollista liittää nykymallin kaltainen vaatimus siitä, että alle 25-vuotias on oikeutettu perustuloon vain, mikäli tämä opiskelee tai käy töissä. Niille nuorille, jotka ovat työelämän ja opintojen ulkopuolella, olisi käytössä aktiiviset työllistämis- ja kouluttamistoimenpiteet, joiden aikana perustuloa maksettaisiin kuten muillekin. Tämä edellyttää, että tarjolla on riittävä määrä opiskelupaikkoja.


Kotivanhemmat

Vihreät ajavat lastenhoitoon joustavaa, perheiden tarpeista lähtevää ratkaisua, joka ei jättäisi naisia yksin kantamaan taloudellista vastuuta lasten kotona hoitamisesta. Perustulomallin analyysi osoittaa, että perustulomallissa kotihoidontukea nostavien työllistymisen kannustimet jäävät nykyistä heikommaksi. Perustulo ei kuitenkaan ole itsestään selvä askel kohti kotiäitiyhteiskuntaa, sillä se on monella tapaa nykyistä kotihoidontukimallia joustavampi.

Kotihoidontuki on yksi harvoista perhekohtaisista etuuksista. Vihreiden mielestä etuuksien tulisi olla henkilökohtaisia ja tasoltaan sellaisia, etteivät ne synnyttäisi taloudellista riippuvuutta aikuisten perheenjäsenten välille.

Henkilökohtainen, tasoltaan kotihoidontukea korkeampi perustulo lisää myös kannustinta isille hoitaa lapsia kotona. Nykymallissa tämä jää usein toteutumatta, koska perheissä lasketaan että naisten pienempien palkkojen vuoksi äitien on kannattavampaa jäädä kotiin.

Järjestelmänä perustulo on nykyistä etuusjärjestelmää yksinkertaisempi ja mahdollistaa siksi perheille uudenlaisia ratkaisuja lasten hoidossa. Lastenhoitoon liittyviin valintoihin vaikuttaa moni muu asia pelkkien taloudellisten kannustimien lisäksi, eikä siihen ole yhtä kaikille sopivaa ratkaisua. Perustulon vaikutus lastenhoitoratkaisuihin on yksi merkittävimmistä asioista, joita voidaan tutkia oikeastaan pelkästään perustulokokeilun avulla.

 

Lisää lukemista: 

Puolluehallituksen hyväksymä perustulolinjapaperi (1.11.2014)

Vihreiden perustulolinjapaperi "Sosiaaliturva kohti perustuloa 2010-luvulla" (20.8.2010)

 

Jaa sivu: