— Heidi Hautala, Pekka Haavisto, Satu Hassi

Kolme puheenvuoroa Euroopasta

Kuva Heidi Hautalasta, Pekka Haavistosta ja Satu Hassista

Tammikuun ensimmäinen vuonna 1995 Suomesta tuli virallisesti osa Euroopan unionia. Suomen EU-jäsenyyden 25 vuoden aikana on tapahtunut paljon. Millaisen jäljen EU on jättänyt maailmaan ja mitä tulevaisuudelta voi odottaa? Kolme jo tuolloin politiikassa mukana ollutta vihreää konkaripoliitikkoa kertovat.

Heidi Hautala

europarlamentaarikko

Kevään 2019 EU-vaaleissa kansalaiset äänestivät aiempaa aktiivisemmin ja Brexit on nostanut EU:n suosiota. Erityisesti nuorten osallistuminen vahvistaa luottamusta siihen, että unioni pystyy ratkaisemaan ilmastonmuutoksen kaltaisia viheliäisiä ongelmia.

EU:n pehmeäksi voimaksi kutsuttu vaikutusvalta perustuu paljolti siihen, että EU on luonut maailman suurimmat sisämarkkinat. Niiden vetovoima merkitsee, että kun EU ryhtyy toimiin, vaikutukset näkyvät paljon laajemmalla alueella, jopa globaalisti. Autojen tiukat pakokaasunormit tai kansalaisten yksityisyyttä suojaava tietosuoja-asetus ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Tehtävä vaikeutuu koko ajan. Nyt on luotava talousmalli, joka mahtuu planeetan asettamiin rajoihin ja on oikeudenmukainen. Kiertotalouden mahdollisuudet ovat valtavat, liikenteen ohjaamisessa kestäville raiteille otetaan lupaavia askeleita ja vaatimukset kansainvälisen kaupan sopeuttamisesta kestävään kehitykseen kasvavat. Näissäkin asioissa EU voi toimia suunnannäyttäjänä koko maailmalle.

Pekka Haavisto

ulkoministeri

EU on ollut aito rauhan projekti, joka on rakentanut kahden maailmansodan jälkeiseen Eurooppaan yli puolen vuosisadan rauhan ajan. EU:n merkitystä maailmanpolitiikalle ei pidä vähätellä. EU on mahdollistanut rakentavan dialogin ja keskusteluyhteyden säilyttämisen niin Iranin kanssa kuin Kosovon ja Serbian välillä. Lisäksi EU on maailman suurin kehitysyhteistyön tekijä ja humanitaarisen avun antaja.

EU:n laajenemisen suunta on nyt Länsi-Balkanin kuusikkoon. Albanian, Bosnia-Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian liittyminen on olennaista eurooppalaisen yhtenäisyyden projektille. Samalla kun EU kääntää katseensa uusiin jäsenmaihin, on eroprosessi lähtevän jäsenmaan eli Ison-Britannian kanssa hoidettava asiallisesti loppuun. Uusilla kauppasopimuksilla varmistetaan EU:n ja Ison-Britannian välinen toimintavarmuus myös tulevaisuudessa.

Satu Hassi

kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja

Ilman Euroopan unionia kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ei olisi tapahtunut mitään: ei olisi Kioton sopimusta, ei Pariisin sopimusta. Vuonna 2005 EU aloitti voimalaitosten ja niin kutsutun savupiipputeollisuuden kannustamisen päästövähennyksiin päästökaupalla. Tämä malli on kopioitu eri puolilla maailmaa. EU loi markkinat uusille energiateknologioille ja mahdollisti näin sen huiman kehityksen, joka on tehnyt tuuli- tai aurinkovoimasta edullisimman vaihtoehdon uutta sähköntuotantoa rakentaessa lähes kaikissa maailman maissa.

Ei saa kuitenkaan tuudittautua tyytyväisyyden tunteeseen. EU on useimmissa ilmastopolitiikan asioissa maailman paras, muttei silti tarpeeksi hyvä. Jotta ilmastonmuutosta saadaan aidosti hillittyä, kaikkien maiden pitää tiukentaa päästötavoitteitaan merkittävästi.