— Holopainen Mari

Pikavippien sääntely tiukentuu

Talousvaliokunta esittää pikavippien sääntelyn tiukentamista ja merkittävää muutosta maksuhäiriörekisteriä koskevaan lainsäädäntöön. Maksuhäiriömerkintöjen on poistuttava, kun maksuhäiriömerkinnän perusteena olevat maksut on hoidettu asianmukaisesti.

Hyväksyimme talousvaliokunnassa mietinnön hallituksen esityksestä kuluttajaluottoja koskevien säännösten muuttamisesta väliaikaisesti COVID-19 -epidemiaan liittyvän poikkeustilan vuoksi. Käytännössä lakiesityksessä kuluttajaluotoille, eli kansankielisemmin pikavipeille, asetetaan tilapäinen 10 prosentin korkokatto ja samalla niiden suoramarkkinointi kielletään.

Lakimuutos on voimassa 31.12.2020 asti. Tämä on hyvä alku. Mielestäni pikavippejä suitsivaa lainsäädäntöä tulisi tehdä pysyväksi. Esitämmekin pitkäaikaisempia ratkaisuja kuluttajaluottojen alentamiseen ja sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamista, maksuhäiriömerkintöjen poistamista ja mainonnan hillitsemistä pysyvästi.

Koronapandemia on ajanut Suomen ja maailmantalouden taantumaan. Lomautettujen ja työttömien määrä on jo nyt kohonnut merkittävästi. Taloustilanteen heikentyessä ihmiset voivat joutua tarttumaan helposti saatavilla oleviin rahanlähteisiin kuten pikavippeihin.

Velkaongelmia on ollut jo ennen koronavirusta. Maksuhäiriöt ovat yleistyneet, ja maaliskuussa 2019 niitä oli noin 8 prosentilla suomalaisista aikuisista. Erityisesti ulkomaisten luottolaitosten myöntämien lainojen määrät ovat kasvaneet merkittävästi.

Tilapäisen lakimuutoksen tarkoituksena on ehkäistä pikavippien kasaantumista jo valmiiksi talousahdingossa oleville ihmisille. Vakuudettomia kuluttajaluottoja myönnetään usein maksuvaikeuksissa oleville ihmisille massiivilla koroilla, mikä voi johtaa velkakierteeseen. Pikavippifirmojen on helppo hyödyntää pandemiasta aiheutunutta talousahdinkoa, mistä syystä myös aggressiivisen mainontaan halutaan puuttua. 

Hallituksen esitystä kritisoineet ovat esittäneet, että isolle osalle ihmisistä ei olisi enää saatavilla ollenkaan korkeakorkoisia kuluttajaluottoja, mikä voisi edelleen heikentää hetkellisesti notkahtanutta taloudellista asemaa. Lakimuutos mahdollistaa lainojen myöntämistä korkokattoa alentamalla sellaisille kotitalouksille, joiden maksukyvyn uskotaan kestävän.

Tärkeintä on tarttua nimenomaan haavoittuvimmissa asemassa olevien velkakierteen katkaisemiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta pidempiaikaisilta sosiaalisilta ja terveydellisiltä ongelmilta voidaan välttyä. Samalla kotitalouksille on oltava tarjolla kestävämpiä keinoja taloudellisten vaikeuksien helpottamiseksi esimerkiksi laajentamalla sosiaalista luototusta kaikkiin kuntiin. 

Ihmisten taloudellinen tilanne ei ole muusta elämästä irrallinen kehikko. Edellytämmekin talousvaliokunnassa, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin kuluttajaluotoista ja ylivelkaantumisesta kattavan tietopohjan keräämiseksi, jonka perusteella pystytään tekemään analyysi ylivelkaantumisen juurisyistä ja tunnistamaan tarvittavat korjaustoimet. Ennen kaikkea on syytä systemaattisesti poistaa kansalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan esteitä, jotta kasaantuvia talousongelmia voidaan ennaltaehkäistä sekä kriisin aikana että sen jälkeen.

 

Kuva: Martiina Woodson