— Iiris Suomela

Yhtäkään elvytyseuroa ei saa mennä saastuttamisen tukemiseen

Elämme ratkaisevia hetkiä Suomen tulevaisuuden kannalta. Jos koronakriisin jälkiä korjatessa ei toimita oikein, nuorille ja tuleville sukupolville jää kohtuuton taakka kannettavaksi. Jo ennen koronaa nuorilla oli kova paine laittaa talous kuntoon, ratkaista ilmastokriisi ja hoitaa yhä kasvava ikääntyneiden joukko.

 

Selvää on, että nuoret eivät tästä selviä, jos heidät jätetään tyhjän päälle keskellä tällaista kriisiä. Siksi hallituksessa tuemme lapsia ja nuoria yhteensä satojen miljoonien eurojen edestä. Oikeisto-oppositio näkee tämänkin ilmeisesti lähinnä lisävelkana. Me sen sijaan näemme nämä toimet päinvastoin panostuksena Suomen tulevaisuuteen.

Nuoret ikäluokat ovat edeltäjiään pienempiä. Nuoret eivät pysty ratkomaan tulevaisuuden suuria haasteita, jos he eivät pärjää työelämässä poikkeuksellisen hyvin. Tämä ei onnistu ilman kunnon panostuksia hyvinvointiin – ennen kaikkea mielenterveyteen, jonka häiriöt ovat nousseet yleisimmäksi syyksi työkyvyttömyydelle.

Tehokkaimmat panostukset työkykyyn ja tuottavuuteen tehdään siis tämän maan päiväkodeissa ja kouluissa. Näitä panostuksia meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää tekemättä. Ilman lisätoimia minun vanhempieni sukupolvi on jäämässä historian koulutetuimmaksi sukupolveksi, kun samaan aikaan työelämän vaatimukset kasvavat yhä kiristyvään tahtiin.

Me emme voi jättää lapsia ja nuoria pulaan. Nuorten osaamistaso on nostettava korkeammalle kuin ikinä aikaisemmin. Siksi tämä hallitus panostaa koulutukseen kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulujen perusrahoituksen ja aloituspaikkojen nostamiseen asti. Kaikille tarjotaan maksuton toisen asteen koulutus, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan ja yli 10 000 lasta pääsee kokeilemaan kaksivuotista esikoulua. Päiväkodeissa lisäämme tukea lasten oppimiseen ja kasvuun, jotta jokainen lapsi saa hyvän alun koulupolulle.

Kaikista tärkeintä nuorten tulevaisuuden turvaamisen kannalta on kuitenkin onnistua pitämään maapallon lämpeneminen alle 1,5 asteessa. Siksi ensi vuonna teemme ilmastotoimia miljardien eurojen edestä. Turpeenpolton verotus miltei tuplaantuu ja yritystukirahoja siirretään saastuttamisen tuista kestävän toiminnan tukiin yhteensä satojen miljoonien edestä. Puolet EU:n elpymisrahastosta käytetään Suomessa ilmastotoimiin.

Vähintään yhtä olennaisia ovat kuitenkin tulevat päätökset. Hallitus on nimittäin vasta vähän yli puolivälissä tarvittavien päästövähennysten suhteen. Päätöksiä tarvitaan vielä miltei 15 megatonnin edestä. Se on lähes yhtä suuri urakka kuin mistä tähän mennessä on päätetty.

Lisää ilmastopäätöksiä onkin tulossa yhä kiihtyvään tahtiin. Meidän on sovittava tarkat käyttötavat kestävän elvytyksen rahoitukselle, jotta tuet vähentävät päästöjä mahdollisimman tehokkaasti. Yhtäkään elvytyseuroa ei saa mennä saastuttamisen tukemiseen.

Yksi isoimmista tulevista ilmastotoimista on tänä syksynä tehtävä liikenteen verouudistus. Liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen päästöistä, eli kyse on yhdestä maamme merkittävimmistä päästölähteistä. Tieliikenne tuottaa tällä hetkellä 94 % liikenteen päästöistä, ja yli puolet tästä johtuu yksityisautoilusta.

Ilmaston kannalta on siis keskeistä, että joukkoliikenteestä ja pyöräilystä tehdään selkeästi autoilua houkuttelevampi vaihtoehto. Etenkään kaupungeissa tämän ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä. Merkittävä osa automatkoista on verrattain lyhyitä, taajama-alueella ajettuja matkoja. Monesti näille matkoille on tarjolla kestävämpi vaihtoehto jo nyt. Se vaihtoehto saattaa vain olla epämukavampi, hitaampi tai kalliimpi kuin autoilu. 

On politiikan tehtävä korjata tämä epäkohta. Siksi tämä hallitus tekee miljardiluokan panostukset kestävään liikenteeseen. Liikenteen työsuhde-edut päivitetään tälle vuosituhannelle. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tehdään historiallisen suuria panostuksia. Kuntien joukkoliikennettä tuetaan, nopeita junayhteyksiä kehitetään ja ratikoita rakennetaan niin rakkaaseen kotikaupunkiini Tampereelle kuin muualle Suomeen.

Maapallon lämpeneminen on täysin mahdollista pitää 1,5 asteessa – tarvitaan vain poliittista tahtoa. Sitä pitäisi kyllä löytyä, sillä valtaosa suomalaisista pitää ilmastonmuutoksen hillintää yhtenä hallituksen tärkeimmistä tehtävistä. Nyt tämä tahto on vain käännettävä konkreettiseksi muutokseksi. Se on tämän hallituksen kärkitavoite. Näin emme jätä nuorille kohtuutonta ilmastotaakkaa kannettavaksi.