— Kaisa Hernberg, Olli-Poika Parviainen

Miltä näyttää työelämä 2040-luvulla?

Olli-Poika Parviainen ja Kaisa Hernberg

Vihreät valmistelevat parhaillaan poliittista tavoiteohjelmaa, jossa esitetään ratkaisuja muun muassa moniin työhön, työmarkkinoihin ja työllisyyteen liittyviin kysymyksiin. Poliittisen tavoiteohjelman työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Olli-Poika Parviainen ja vs. puoluesihteeri, yrittäjä Kaisa Hernberg keskustelevat vihreästä työpolitiikasta.

Miltä työelämä näyttää parin vuosikymmenen kuluttua?

Kaisa: Kirjoitin muutama vuosi sitten kirjan asiantuntijatyöstä ja haastattelin sitä varten tulevaisuustutkijaa. Hän esitti mielestäni uskottavan vision työn tulevaisuudesta: Jatkossa yhä useammalla alalla toimitaan kuin elokuvatuotannossa – kutakin projektia varten kootaan ryhmä osaajia, jotka toteuttavat hankkeen ja jatkavat sitten omille tahoilleen. Tällainen toimintatapa näkyy jo hyvin erilaisilla aloilla: rakennuksilla, konsultoinnissa, media-alalla.

Olli-Poika: Työelämä on jo nyt polarisoitunut: keskipalkkaisten ammattien työllisyysosuus on pienentynyt ja matalapalkkaisten kasvanut. Teknologian arvellaan syrjäyttävän rutiininomaista ja matalasti koulutettua työtä ja toisaalta korkeaa osaamista ja keskittymistä vaativan ”syvätyön” merkitys tulee varmasti korostumaan. Digitalisaatio ja tekoäly ovat jatkumoa teolliselle vallankumoukselle. Vaikka jotkut uskovat sen lisäävän pysyvästi työttömyyttä, monet taloustieteilijät ajattelevat, että teknologinen kehitys johtaa uusien työpaikkojen ja ammattien syntymiseen, kuten on aiemminkin käynyt. Epätyypillisten työsuhteiden yleistymisestä  puhutaan paljon, mutta vakituinen kokoaikainen työ on edelleen yleisin työnteon muoto. Uskon, että työn projektimaisuus tulee kuitenkin kasvamaan edelleen, kuten esimerkissäsi kerrot.

Miten työn verotusta pitäisi kehittää?

Olli-Poika: Verotuksen painopistettä tulee kohdentaa uudelleen työn ja yrittämisen verottamisesta ympäristöä tuhoavan toiminnan verottamiseen. Veronkorotukset tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. Ns. keskiluokan verokuormitus on Suomessa jo nyt varsin korkea ja nuorten aikuisten tulokehitys on jäänyt jälkeen edellisestä sukupolvesta sekä etenkin suurista ikäluokista. Tämä tarkoittaa että keskiluokan veronmaksukyky tulee pienenemään jatkossa ja siksikin on tärkeää paitsi huolehtia ettei verokuormitus kasva liian suureksi, myös siirtää painopistettä pois työn ja yrittämisen verottamisesta.

Kaisa: Työtä verotetaan tällä hetkellä kuin se olisi harvinainen luonnonvara, ja samalla harvinaisten luonnonvarojen käyttöä verotetaan kuin ne riittäisivät loputtomiin. Talousjärjestelmän ja planeetan kannalta tällainen malli on kestämätön. Työn verotuksen kannustavuutta on tärkeää kehittää.

Mistä ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyteen?

Kaisa: Olennaista on mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyminen uusille aloille sekä uudenlaisten työn tekemisen tapojen kehittyminen. Esimerkiksi alustatalouden kautta voi löytyä uudenlaisia tapoja oman elantonsa ansaitsemiseen myös matalammin koulutetuille ja vaikeasti työllistyville. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että sääntely ja sosiaaliturva pysyvät kehityksen kelkassa. Itsensä työllistämisestä pitäisi myös tehdä paljon nykyistä houkuttavampaa ja turvallisempaa.

Olli-Poika: Juuri näin! Työtä ja tekemistä kyllä riittää, mutta järjestelmän tulee toimia niin, että kaikenlainen työnteko on aina kotiinpäin. Kaikkien mahdollisuudet kouluttautua elämän edetessä on turvattava paremmin ja erilaisia aktivoinnin keinoja ja välityömarkkinoiden tukemista tarvitaan jatkossakin, kunhan ne toteutetaan eettisesti ja ketään kyykyttämättä. Myös esimerkiksi osatyökykyisten mahdollisuuksiin päästä paremmin kiinni työmarkkinoihin on edistettävä.

Miten työmarkkinoista saadaan sekä joustavat että oikeudenmukaiset?

Kaisa: Yritysten toimintaympäristö on nykyisin täynnä epävarmuuksia ja muutoksen tahti on nopea. Muun muassa lisääntyvä freelancereiden käyttö ja työvoiman vuokraus ovat keinoja reagoida epävarmaan toimintaympäristöön ja on selvää, että erilaisia joustoja tarvitaan. Samalla on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että pelisäännöt ovat oikeudenmukaiset ja yhteiskunnan turvaverkko kantaa.

Olli-Poika: Vaikka paikallista sopimista kannattaa edistää, on tietty kestävä lähtötaso työehdoissa taattava jatkossakin valtakunnallisesti. Turvaverkko ei tosiaan saisi erotella ihmisiä sen mukaan, onko hän toiminut esimerkiksi itsensä työllistäjänä, palkollisena vai freelancerina. Koska monella alalla työmarkkinat ovat kansainväliset, on myös tarveharkintaa kevennettävä, kunhan reilut työehdot turvataan kaikille.

Olisiko aika rukata työhön liittyvää sosiaaliturvaa?

Olli-Poika: Vihreiden ratkaisu on perustulo. Sen pitää toimia kaikissa tilanteissa ja nyt käynnistettyä perustulokokeilua pitää laajentaa. Sosiaaliturvan uudistamisen ja perustulon edistämistyön vastuu pitäisi ottaa parlamentaarisesti yhdessä, koska työ ulottuu väkisin yli hallituskausien ja kestää vuosia.

Perustulon yhteydessä on muistettava kiinnittää huomiota syrjäytymisen ehkäisyyn. Samalla pitäisi poistaa tuloloukut niin, että jokainen työtunti lisää käteen jääviä tuloja. Onneksi saamme pian reaaliaikaisen tulorekisterin, joka toivottavasti mahdollista ajantasaisen tiedonsaannin omista tuloista ja sen seuraamisen, mitä vaikutuksia työtuloilla on etuuksiin. Yrittäjän kannalta tulorekisteri toivottavasti mahdollistaa sen että paikoin hankalat ennakkoverot voidaan korvata reaaliaikaisella veronmaksulla. Samalla pitäisi varmistaa etteivät työtulot koskaan lykkää sosiaaliturvan maksamista.

Kaisa: Nykyjärjestelmässä on aivan liikaa väliinputoajia. Esimerkiksi yrittäjät, itsensä työllistäjät ja nollatuntisopimuslaiset jäävät herkästi turvaverkkojen ulkopuolelle. Uudistuksia tarvitaan niin eläkejärjestelmään kuin toimeentuloon liittyvään turvaan. Järjestelmää pitää kehittää myös kaikkien niiden tarpeisiin, joille työelämä on jotakin muuta kuin 40 tuntia viikossa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.


Lähetys opintokeskus Vision seminaarista Työn muutos ja miten siihen varaudutaan