Ilmastonmuutos ei odota! - Suomi irti fossiilisista

Kulunut hellekesä metsäpaloineen ja sinilevälauttoineen on herättänyt ihmisiä ilmastonmuutoksen todellisuuteen. Meillä on edessämme valinta: joko muutamme tapamme tuottaa energiaa, liikkua, asua ja kuluttaa - tai sitten romutamme perustan, jolle hyvinvointimme ja yhteiskuntamme on rakennettu. Seuraavilla sukupolvilla ei ole enää mahdollisuutta valita. Ilmastokriisi on torjuttava nyt.

Seuraavista eduskuntavaaleista on tehtävä ilmastovaalit. Suomalaiset ansaitsevat tietää, kuinka kunnianhimoisiin ilmastotoimiin puolueet todella sitoutuvat. Ihmisten huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä kasvaa, ja samalla kasvavat vaatimukset konkreettisista poliittisista päätöksistä kauniiden puheiden sijaan.

Vihreät haastaa muut puolueet esittämään keinonsa, joilla ilmastonmuutosta hillitään heti seuraavalla hallituskaudella. Ilmastonsuojelun on oltava asia numero yksi. Kaikki muut yhteiskunnalliset tavoitteet menettävät merkityksensä, jollei siinä onnistuta.

Suomen on oltava edelläkulkija, joka ratkaisee ilmastokriisin ja kääntää ratkaisut kilpailukyvyksi, uusiksi innovaatioiksi ja työpaikoiksi. Ilmastoystävällisille vaihtoehdoille on  kysyntää joka puolella maailmaa. Meillä ei ole varaa herätä viimeisessä aallossa.

Tavoitteena on oltava Pariisin sopimuksen mukaisesti lämpenemisen pysäyttäminen selvästi alle kahteen asteeseen, mieluummin 1,5 asteeseen. On arvioitu, että nykymenolla jo 2020-luvulla olemme päästäneet ilmaan niin paljon hiilidioksidia, että 1,5 asteen lämpeneminen on vääjäämätöntä. Tuntuva ja jyrkkä suunnanmuutos on välttämättömänä.

Seuraavan hallituksen on otettava ilmastonmuutoksen torjunta tosissaan. Nykyinen hallitus on lisännyt metsähakkuita metsien hiilinielusta välittämättä, jatkanut rahan pumppaamista fossiilisen energian tukiin ja tukenut turpeenpolttoa päästöistä piittaamatta. Suunta on käännettävä ja se on tehtävä pian.

On kiristettävä tavoitteita ja asetettava fossiilisille polttoaineille eräpäivä. On otettava käyttöön uutta ajattelua ja uusia keinoja, on uskallettava uudistaa ja luopua. On toimittava nyt ja turvattava tulevaisuus.

Lataa pdf-muodossa tästä ->

Fossiilisille eräpäivä!

Irti fossiilisista

On aika asettaa eräpäivä fossiilisille polttoaineille. Vihreät esittää kesäkokouksessaan joukon kotimaassa tehtäviä toimia, jolla pääsemme eroon fossiilisista polttoaineista ennen kuin on liian myöhäistä.

Tarvitsemme aikataulun fossiilisista polttoaineista luopumiselle 2020- ja 2030-luvun aikana, sillä turpeen, kivihiilen, bensiinin, dieselin, polttoöljyn ja lopuksi myös maakaasun käytön on loputtava nopealla aikataululla. Tuleva vuosikymmen on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta erittäin kriittinen.

Suomi pitää itseään ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä, mutta maamme nojaa edelleen voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin niin energiantuotannossa, liikenteessä kuin lämmityksessä. On luotava uskottava suunnitelma siitä, kuinka tämä riippuvuus katkaistaan ja mitä rakennetaan tilalle. Se on seuraavan hallituksen tärkein tehtävä. Tarvittava teknologia on jo olemassa ja kehittyy edelleen huimaa vauhtia - tarvitaan tahtoa toimia ja tehdä investointeja tulevaisuuteen.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on myös parasta elinkeinopolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen torjunta on aikamme teollinen vallankumous. Suomella on korkeasti koulutettujen osaajien maana edellytykset kehittää ja myydä puhtaita ratkaisuja maailmalle. Suomalainen ympäristöteknologia on jo nyt merkittävä vientiala, ja voimme tehdä siitä vielä suuremman. Kannattaa kulkea edellä ja olla kehittämässä seuraavien vuosikymmenten rakennukset, kulkuneuvot, polttoaineet, tavat liikkua, kuluttaa ja tuottaa energiaa. Ilmastonmuutoksen torjuminen on suuri bisnesmahdollisuus suomalaisille.

Alla on tärkeimpiä tavoitteita ja askelmerkkejä

Fossiilinen energiantuotanto historiaan 2020- ja 2030-luvuilla

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttava asteittain sekä lämmön- että sähköntuotannossa. Tähtäimessä on, että kivihiilen, polttoturpeen ja polttoöljyn käyttö loppuisi 2020-luvun aikana ja maakaasun 2030-luvulla.

Tätä varten on alettava rajoittaa sitä, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä saa syntyä tuotettua energiamäärää kohden. Rajaa on tiukennettava asteittain. Tämä kiristyvä päästönormi pudottaa ensimmäisenä pois turpeen ja kivihiilen, seuraavaksi öljyn ja lopulta myös maakaasun.

Öljylämmitys voidaan kieltää uusissa rakennuksissa heti. Öljyllä lämmittäminen jo olemassa olevissa julkisissa rakennuksissa on lopetettava vuoteen 2025 mennessä. Useimmissa tapauksissa parasta on muuttaa rakennukset maalämmölle, mutta myös pellettikattiloihin siirtyminen on mahdollista. Yksityisten omistamien rakennusten siirtymistä pois fossiilisen polttoöljyn käytöstä on tuettava siten, että tavoitteena on öljylämmityksen loppuminen Suomesta kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Kohti puhdasta liikennettä

Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon myös liikenteessä. Henkilöliikenne on sähköistettävä ja biopohjaiset polttoaineet on ensisijaisesti varattava rekkojen, työkoneiden ja lentokoneiden käyttöön, jotta kestävästi tuotetut raaka-aineet saadaan riittämään.

Polttomoottorikäyttöisten uusien henkilöautojen myynti on lopetettava vuoteen 2030 mennessä. Sähköautojen yleistymistä on tuettava myöntämällä niille vapautus sekä auto- että ajoneuvoverosta ja tukemalla latauspaikkojen rakentamista. Tavoitteena on, että 2030-luvun puolivälissä sähköautoja olisi 90% osuus koko henkilöautokannasta.

Sähköpolkupyörä madaltaa pyöräilyn kynnystä. Sähköpyörät voivat myös korvata lyhyitä, alle viiden kilometrin automatkoja, joita matkoista on valtaosa. On otettava käyttöön Ruotsin mallin mukainen hankintatuki sähköpyörille, esimerkiksi 30% hankintahinnasta. Sähköfillareita voidaan tukea myös henkilöauton romutuspalkkiosta.

Suomen raideliikenne tarvitsee voimakkaita panostuksia. Suurten kaupunkien väliset nopeat yhteydet tekevät junista kilpailukykyisen matkustusmuodon sekä henkilöautoihin että lentoliikenteeseen verrattuna.

Kaupunkialueiden joukkoliikenteestä on tehtävä päästötöntä asettamalla asteittain tiukentuva vaatimus nollapäästöisen liikenteen osuudelle. Puhdas kaupunkiliikenne voi toimia esimerkiksi sähkö- tai biokaasubusseilla ja raitioteillä.

Lentoliikenteen polttoaineet ovat verottomia, minkä johdosta lentäminen saa tuntuvaa kilpailuetua. Suomessakin on otettava käyttöön päästöperusteinen lentovero.

Suunnitelma ilmastolle haitallisten tukien alasajolle 10 vuodessa

Tuemme ilmastonmuutosta kiihdyttävien fossiilisten polttoaineiden käyttöä joka vuosi noin miljardin euron verotuilla. Se on kolminkertaisesti sen, mitä osoitamme uusiutuvalle energialle. Myös ensi vuoden alustava budjettiesitys sisältää verotuet dieselille, työkoneiden kevyelle polttoöljylle ja turpeelle, vaikka irtioton pitäisi jo olla hyvässä vauhdissa.

Tukien alasajon tulisi käynnistyä jo ensi viikon budjettiriihessä. Dieselin, työkoneiden kevyen polttoöljyn ja turpeen verotuet tulee ajaa asteittain alas kymmenessä vuodessa. Se on tarpeeksi pitkä aika sopeutua verojen korotuksen aiheuttamiin muutoksiin: sinä aikana ehditään saada vauhtiin tarvittavat muutokset eli turpeenkäytöstä luopuminen, sähköisen henkilöliikenteen lisääminen ja biopolttoaineiden laajempi käyttö raskaassa liikenteessä ja työkoneissa.

Teollisuuden ilmastolle haitalliset tuet eli energiaverojen palautus ja päästökauppakompensaatio tulee lakkauttaa. Kuten VATTin tutkimukset osoittavat, suomalaisen teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ei ole kiinni energiaverojen palautuksista. Päästökauppakompensaatio puolestaan on päästökaupan ajatuksen vesittämistä. Molemmista tuista voidaan hyvin luopua vuonna 2019.

Saman tien voidaan käynnistää myös työmatkaliikenteen tukien päivittäminen ilmastoaikaan. Tällä hetkellä kilometrikorvaukset ohjaavat käyttämään omaa autoa silloinkin kun vaihtoehtoja olisi, ja työmatkavähennykset ohjautuvat voittopuolisesti yksityisautoiluun. Työmatkoja tulee tukea, mutta tavalla, joka ohjaa voimakkaammin kestävään liikkumiseen: julkisen liikenteen käyttöön, kimppakyytien suosimiseen ja pyöräilyyn.

tiekartta hiilineutraaliuteen 

Fossiilisista polttoaineista luopuminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, mutta yksinään se ei riitä. Suomen on välttämätöntä laatia tiekartta siitä, miten täyteen hiilineutraaliuteen päästään vuoteen 2040 mennessä. Tiekartan avulla voidaan hahmottaa tarvittavien toimien määrää ja aikatauluja lähivuosikymmenten aikana.

Ilmasto ei odota!

LiiteKoko
PDF icon ilmastoavaus2018.pdf949.32 KB
Jaa sivu: