Vammaispoliittinen ohjelma

Vammaispoliittinen ohjelma

Sisällysluettelo

Johdanto

Vihreät on aina ollut ihmisoikeuspuolue, joka edistää jokaisen oikeutta yhdenvertaiseen ja ihmisarvoiseen elämään. Suomi on sitoutunut toteuttamaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä sopimusta. Vihreät haluaa varmistaa, että sopimuksen päämäärä toteutuu myös käytännössä ja ihmisoikeuksia edistetään entisestään. Yhdenvertaisuus, esteettömyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä periaatteita oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mahdollisuus elää täyttä ja itsenäistä elämää. Yleissopimuksen ja sitä käytäntöön vievän lainsäädännön täytääntöönpanoa on edistettävä ja valvottava aktiivisesti.

Vammaisten ihmisten kohtaamat esteet eivät johdu heidän toimintarajoitteistaan, vaan yhteiskunnan rakenteista ja asenteista. Vammaisuus on vain yksi ihmisen ominaisuus.

Vihreiden tavoitteena on Suomi, jossa palvelut, koulutus, työelämä ja osallistuminen ovat aidosti saavutettavissa kaikille. Lähtökohtana tulee olla vammaisten ihmisten täysimääräinen osallisuus yhteiskunnassa. Vammaiset eivät ole toiminnan kohteita, vaan aktiivisia toimijoita kaikilla elämän osa-alueilla. Haluamme purkaa esteitä, edistää vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että heidän oma äänensä kuuluu päätöksenteossa.

Vihreän vammaispolitiikan ydin on, että jokainen voi olla oma itsensä. Lähtökohtana on, että kaikki pystyisivät osallistumaan ilman erityisjärjestelyjä. Ympäristö ja palvelut tulee suunnitella kaikille sopiviksi. Tässä ohjelmassa käsitellään Vihreiden ratkaisuja vammaisten ihmisoikeuksien toteuttamiseksi.

Oikeus hyvään arkeen

Hyvä arki ei ole pelkästään välttämättömien tarpeiden täyttämistä – sen on mahdollistettava yhdenvertaiset elämisen ja osallistumisen edellytykset kaikille. Jokaisella on oikeus elämään, asumiseen, liikkumiseen ja turvalliseen arkeen omista lähtökohdistaan. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden ja tukitoimien on mahdollistettava vammaiselle täysipainoinen ja itsenäinen elämä, ei pelkkää hengissä pysymistä. Vammaisen tukeminen yksilön tarpeen mukaisesti tulee olla aina ensisijainen tavoite hyvän arjen mahdollistamisessa.

Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus, ja vammainen tietää lähtökohtaisesti parhaiten itse, millaista tukea tarvitsee. Tukimuotojen tulee olla moninaisia ja yksilöllisiä. Esimerkiksi työnantaja- tai palvelusetelimalli eivät sovi kaikille eikä palveluiden järjestämistä tule ohjata ensisijaisesti kustannustehokkuuden näkökulmasta.

Myös vammaisilla on oikeus perhe-elämään ja yksityisyyteen. Nykyinen järjestelmä vaatii kuitenkin usein yksilöä selvittämään yksityiskohtaisesti henkilötietojaan monille eri viranomaisille ja vaihtuville palveluntuottajille, kuten kuljetuspalveluiden tarjoajille.

Liikkuminen on ihmisoikeus, joka turvataan vammasta riippumatta jokaiselle kaupunkitilan suuunnittelulla, saavutettavalla joukkoliikenteellä ja kuljetuspalveluilla. Liikkumisen tuen ja palveluiden on vastattava erilaisten ihmisten todellisia tarpeita, jotta jokaisella on aito mahdollisuus elää omannäköistä elämäänsä.

Hyvän arjen edellytyksenä on, että vammaisten ihmisoikeudet toteutuvat kaikilla arjen osa-alueilla – ilman tarpeetonta byrokratiaa, rajoituksia tai joustamattomia palvelumalleja. Jokaisella on oikeus osallsitua yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä.

Konkreettiset toimenpiteet

  • Varmistetaan riittävä henkilökohtaisen avun määrä, jotta yksilöt voivat osallistua yhteiskuntaan myös kodin ulkopuolella.

  • Kiinnitetään huomiota vammaisten kohtaamaan väkivallan tunnistamiseen. Lisätään resursseja sen ennaltaehkäisyyn sekä vähentämiseen, myös sukupuolten ja vähemmistöjen näkökulmasta.

  • Varmistetaan vammaisten mahdollisuus itse määrätä henkilökohtaisen avun sisällöstä palvelumallista riippumatta niin, että palveluntarjoaja ei voi rajoittaa avun sisältöä tai sen laajuutta lain tarkoittamasta.

  • Järjestetään henkilökohtaisten avustajien työnantajana toimiville vammaisille tarvittavaa tukea ja koulutusta. Tuetaan vammaisten työnantajien järjestäytymistä korvaamalla työnantajaliiton jäsenyydestä aiheutuvia kustannuksia.

  • Perustetaan hyvinvointialueille avustajasijaispankki varmistamaan avun saatavuus esimerkiksi sairauspoissaolotapauksissa.

  • Tarjotaan apuvälineiden korjaus- ja lainapalveluita jokaisena päivänä.

  • Helpotetaan arjen sujuvuuteen liittyvien pienapuvälineiden saamista.

  • Vahvistetaan vammaisten ihmisten perustuslaillista itsemääräämisoikeutta asumispalveluiden käytössä, jotta vapaus valita oma asuinpaikka todella toteutuu YK-sopimuksen mukaisesti. Velvoitetaan hyvinvointialueet järjestämään asumispalvelua omalla alueellaan.

  • Järjestään asumispalveluita lähtökohtaisesti muutoin kuin laitosmuotoisesti, esimerkiksi perhekotipalveluilla tai kotiin tuotavilla palveluilla henkilön palveluntarve huomioiden.

  • Turvataan vaikeasti vammaisille tarvittavat muut palvelut asumisen yhteydessä asumispalvelun toteuttamistavasta riippumatta.

  • Huomioidaan turvallisuuskysymykset asunnossa ja asunnon lähiympäristössä sekä kaikissa julkisissa tiloissa.

  • Vahvistetaan laissa vammaisen subjektiivista oikeutta nykyistä laajempiin kuljetuspalveluihin. Lisätään vammaisten saamia kuljetuspalveluja ja laajennetaan kohteita, joihin kuljetuksia voi käyttää.

  • Huomioidaan kuljetuspalvelumaksuissa oikeus tavanomaisiin hinnanalennuksiin, kuten opiskelija-alennuksiin ja kausihintoihin.

  • Laajennetaan ns. vakiotaksioikeutta eli oikeutta käyttää lähökohtaisesti saman kuljettajan palveluita. Mahdollistetaan asiakkaan edun niin vaatiessa myös kimppakyydit ja eri tarkoitukseen tehtyjen matkojen yhdistäminen.

  • Asetetaan valtion ostoliikenteeseen esteettömän kaluston vaatimukset ja tuetaan yrityksiä sen hankinnassa.

  • Edistetään suunnitelmasesti saavutettavaa ja sujuvaa joukkoliikennettä sekä kaupunkiympäristön ja -tilojen esteettömyyttä. Mahdollistetaan vammaisille sujuvat siirtymät liikennevälineestä toiseen, esimerkiksi siirtymät junasta bussiin.

  • Parannetaan vammaisten henkilöiden yksityiselämän suojaa laajentamalla heidän arjessa mukana olevien ihmisten vaitiolovelvollisuutta lakisääteisesti.

  • Varmistetaan vammaisten oikeus sähköisen identiteetin käyttämiseen, tarvittaessa avustajan kanssa.

  • Tuetaan vammaisten henkilöiden oikeutta perheellistymiseen.

  • Edistetään Vihreiden sosiaaliturvaohjelman mukaista sosiaaliturvamallia, jossa huomioidaan riittävällä tavalla vammaisuus ja työkyvyttömyys sekä uudistetaan Kelan vammaistukia niin, että ne määräytyvät nykyistä yksilöllisemmin vammaisen tarpeiden mukaan.

  • Varmistetaan, että vammaiset pääsevät oikeiden etuuksien piiriin tarjoamalla hyvinvointialueella kattavia ohjauspalveluita vammaisten sosiaaliturvasta.

  • Tavoitellaan vammaisten ihmisten liikunnan harrastamisen lisäämistä hyvinvoinnin edistäjänä, kunkin omista lähtökohdista. Edistetään vammaisten kilpaurheilun kehittymistä Suomessa.

Oikeus esteettömään ympäristöön ja saavutettaviin palveluihin

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat perus- ja ihmisoikeuksia, jotka mahdollistavat itsenäisen elämän ja täysimääräisen osallistumisen yhteiskuntaan. Esteettömyys tarkoittaa fyysisen ympäristön, kuten rakennusten, liikennevälineiden ja urheilutilojen, suunnittelua siten, että ne ovat kaikkien käytettävissä. Saavutettavuus puolestaan kattaa muun muassa palveuiden, viestinnän, tietotekniikan ja tilojen hahmottamisen niin, että jokainen on saman tiedon äärellä ja pystyy käyttämään palveluita mahdollisimman pitkälti itse..

Esteettömyys on paljon enemmän kuin kynnysten poistamista. Se tarkoittaa, että tilat on suunniteltu niin, että kuka tahansa voi toimia niissä missä tahansa roolissa. Esimerkiksi konserttisalissa pitää päästä niin lavalle, kulisseihin kuin katsomoonkin. Urheiluhallien, julkisten tilojen ja kaupunkirakenteiden on oltava esteettömiä niin, että liikkumis- ja näkövammaisten lisäksi myös kuulovammaiset ja aistiyliherkät voivat käyttää niitä sujuvasti.

Esteettömyys ei ole erityisjärjestely, vaan kaikkia toimijoita – sekä julkisia että yksityisiä koskeva velvoite ja lähtökohta. Suomalaisen yhteiskunnan tulee tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma siitä, miten esteettömyyttä edistetään kaikkialla. Lisäksi tulee valmistella aktiivisesti uutta lainsäädäntöä, jossa esteettömyys huomioidaan kaikessa rakentamisessa ja korjaamisessa. Esteettömyys ei ole keneltäkään pois, vaan se hyödyttää koko yhteiskuntaa – esimerkiksi luiskat, selkeät opasteet ja esteettömät kulkureitit palvelevat myös ikääntyviä ihmisiä, lastenvaunujen kanssa liikkuvia ja muita käyttäjiä. Esteettömyys on nousussa oleva tarve, ja sen puute on myös yhteiskunnallinen riski.

Konkreettiset toimenpiteet

  • Edistetään esteettömyyden erillislakia. Säädetään sen yhteydessä riittävän ankarat sanktiot esteettömyyttä ja saavutettavuttaa koskevien säännösten laiminlyömisestä kaikissa tiloissa.

  • Sisällytetään rakennus- ja suunnittelualan koulutuksiin, kuten arkkitehti- ja rakennusinsinööriopintoihin, pakollinen osuus esteettömyydestä ja koulutetaan lisää vammaisia suunnittelu- ja rakennusaloille.

  • Laaditaan kaikissa kunnissa ja hyvinvointialueilla esteettömyys- ja saavutettavuussuunnnitelma, jossa huomioidaan myös aistiesteettömyys. Velvoitetaan suunnitelmien edistämistä tietyllä aikavälillä.

  • Edistetään julkisen tilan suunnittelussa esteettömyysnäkökulmia niin, että esimerkiksi jokainen leikkipuisto, yleinen uimaranta ja kirjasto ovat yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa.

  • Edellytetään jo kaavoituksessa alueellisia esteettömyyssunniteelmia ja hyödynnetään esteettömyyssuunnittelijoita ja kokemusasiantuntijoita järjestämällä esimerkiksi eri toimintakyvyt huomioon ottavia esteettömyyskävelyitä.

  • Edellytetään julkisessa tilassa ja tiedonvälityksessä, erityisesti opasteiden osalta, pistekirjoitettua ja tekstitettyä materiaalia. Kiinnitetään huomiota opasteiden korkeuteen, väreihin ja pintoihin sekä tekstien selkeyteen.

  • Kiinnitetään huomiota erityisesti hälytysjärjestelmien- ja tiedotteiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen huomioimalla erilaiset aistivammat.

  • Mahdollistetaan esteetön liikkuminen rakennusten eri kerroksissa huomioimalla hissien ja rullaportaiden esteettömyyteen esimerkiksi suunnittelemalla hissien ohjauspaneelit kaikille aistivammoille sopiviksi, lisäämällä kuulutuksia ja erottamalla rullaportaiden askelmat toisistaan esimerkiksi eri väreillä.

  • Tavoitellaan miljoonan esteettömän asunnon lisäystä vuoteen 2035 mennessä.

  • Suositaan sellaisia esteettömiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kaikkien käyttäjäryhmien kulkemisen samoista ovista.

  • Edistetään toimenpiteitä, joilla vammaiset voivat toimia erilaisissa rooleissa kaikissa julkisissa tiloissa ja työpaikoilla esimerkiksi turvaamalla riittävä määrä induktiosilmukoita eri tiloissa.

  • Kevennetään omaan asunnnon, julkisten tilojen ja työpaikkojen korjausrakentamiseen liittyvää hakemisprosessia ja vaatimuksia.

  • Turvataan esteettömyyskoordinaattorien ja -asiantuntijoiden riittävä määrä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Hyödynnetään eri vammaryhmien kokemusasiantuntijuutta osana suunnittelun kokonaisuutta.

  • Lisätään kaikkiin liikennevaloihin aina käytössä olevat ääni- ja värinätunnistimet.

  • Edistetään ja toteutetaan esteettömyysratkaisuja kaikissa kaupunki-infran projekteissa, kuten tietöissä ja väliaikaratkaisuissa.

  • Tehostetaan katujen kunnossapitoa ja auraamista sekä tarjotaan reaaliaikaista tietoa katujen auraustilanteesta talvisin.

Oikeus koulutukseen ja työelämään

Jokaisella on yhdenvertainen oikeus oppia, kouluttautua ja osallistua työelämään ilman syrjiviä esteitä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus kehittää itseään riippumatta tosiasiallisista työelämään siirtymisen mahdollisuuksista.

Kaiken koulutuksen tulee olla esteetöntä ja saavutettavaa, jolloin lähtökohtana on, että koko koulutusjärjestelmä suunnitellaan erilaiset toimintakyvyt huomioiden. Oppimateriaalin on oltava kaikkien saatavilla, ja opetuksessa tulee huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet mukautuksilla sekä riittävillä resursseilla. Erityisen tuen tarpeet tulee ensi sijassa huomioida kattavasti yleisopetuksessa, mutta samalla on turvattava riittävästi erityisluokkia ja tuen muotoja. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa tuki lähikoulussaan.

Koulutuksen ja työelämän on joustettava elämäntilanteiden ja tarpeen mukaan. Esimerkiksi kuntoutuksesta johtuvat poissaolot on huomioitava siten, etteivät ne vaikuta opinto-oikeuden jatkumiseen. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen tulee ohjata vammaisia työelämään ja tarjota realistisia työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi vammaisten yrittäjyyttä on tuettava erityisillä tukitoimilla.

Työelämän on oltava aidosti yhdenvertaista. Vammaisten työllistymisen edistäminen ei saa tarkoittaa halpatyövoiman hyväksikäyttöä, vaan tavoitteena on oltava täysimääräinen ja palkkatyöhön perustuva osallisuus. Ennakkoluulojen purkaminen, työnantajien asenteiden muuttaminen ja työympäristöjen saavutettavuuden parantaminen ovat olennaisia askelia kohti yhdenvertaista työelämää. Kohtuulliset mukautukset, kuten joustavat työajat ja työtehtävien räätälöinti, eivät ole erityiskohtelua, vaan reilun työelämän edellytys.

Konkreettiset toimenpiteet

  • Varmistetaan, että jokainen pääsee mukaan kaikkeen opetukseen edellyttämällä opetuksen järjestäjää hankkimaan riittävät apuvälineet ja tuki kaikissa oppiaineissa, taito- ja taideaineet mukaan lukien ja varmistetaan tälle riittävä rahoitus.

  • Laajennetaan monipuolisten oppimateriaalien saatavuutta huomioiden yksilölliset tarpeet, kuten selkokielisyys ja äänikirjat.

  • Turvataan vammaisille riittävä tuki omassa koulussa, jotta vammaiset pystyvät osallistumaan yleisopetukseen inklusiivisesti muiden kanssa. Tarvittaessa vammaisille mahdollistetaan myös opiskelu pienemmässä ryhmissä.

  • Taataan kaikille aistiesteetön ja saavutettava oppimisympäristö varaamalla kaikkiin kouluihin rauhoittumis- ja lepotiloja sekä kiinnittämällä huomiota kaikkien tilojen valaistukseen, värimaailmaan ja ääniympäristöön.

  • Laajennetaan vaativan erityisen tuen opetusta perustamalla uusia erityisammattioppilaitoksia ja mahdollistamalla vaativan erityisen tuen opetuksen tarjoaminen myös muille ammattioppilaitoksille. Varmistetaan, että opetusta järjestävillä oppilaitoksilla on siihen tarvittavat valmiudet ja osaaminen.

  • Säädetään oppivelvollisuuden keskeyttäminen viimesijaiseksi mahdollisuudeksi, jottei vaikeasti vammaisten oikeutta koulutukseen perusteettomasti evätä resurssien ja osaamisen puutteen vuoksi.

  • Varmistetaan, että jokaisella on oikeus saada tulkki omien tarpeiden ja toiveiden mukaan opintojen ja työelämän tarpeisiin.

  • Yhtenäistetään oppilaitosten ja työpaikkojen erityisjärjestely -ja mukautuskäytänteitä esimerkiksi sisällyttämällä EU:n vammaiskorttiin merkintä oikeudesta mukautuksiin ja erityisjärjestelyihin, jotta sen perusteella voi aina saada tietyt mukautukset kouluissa ja työpaikoilla.

  • Sisällytetään opettajankoulutukseen pakollinen osuus ja tarjotaan opettajille täydennyskoulutusta vammaisuudesta, sen kohtaamisesta sekä opetukseen liittyvistä erityisjärjestelyistä ja mukautuksista. Lisäksi koulutetaan opinto-ohjaajia tunnistamaan monipuolisia koulutusmahdollisuuksia.

  • Varmistetaan riittävä tuki ja tiedonsiirto koulunkäynnin nivelvaiheissa, kuten siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle.

  • Poistetaan perusteettomat terveydentilavaatimukset jatko-opinnoista ja mahdollistetaan koulutuksen tiettyjen osuuksien korvaaminen soveltuvilla opinnoilla.

  • Mahdollistetaan opiskeluvaihdot kaikille vammasta ja kuntoutustarpeesta riippumatta lisäämällä erilaisia tukimuotoja ja apurahoja vammaisten opiskelijoiden opiskeluvaihtoihin.

  • Mahdollistetaan joustavasti erimittaiset ja mukautetut työpäivät kaikille.

  • Laajennetaan kuntoutusrahaoikeutta niin, että kuntoutusrahaa voi saada myös lyhytkestoisempien kuntoutusten ajalla esimerkiksi tilanteessa, jossa kuntoutus on keskellä työpäivää.

  • Kehitetään joustavampaa mallia sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamiseen niin, ettei esimerkiksi eläkkeen maksun keskeydy yksittäisten kuukausien ansiorajan ylittymisen vuoksi.

  • Tarjotaan työ- ja harjoittelupaikoilla apuvälineistä syntyviin kustannuksiin valtiontukea. Huomioidaan tuessa myös avustajien ja tulkkien tarve työpaikoilla.

  • Kehitetään kuntien työllisyyspalvelujen valmiuksia ja asiantuntemusta vammaisten työllistymisestä ja sen tukemisesta. Ohjataan vammaisia ensisijaisesti työhön, ei eläkkeelle.

  • Tarjotaan yrittäjätoiminnan tueksi palveluita ja muokataan starttirahaa vastaamaan paremmin vammaisten yrittäjien erityistarpeisiin.

  • Säädetään lailla kaikki avotyötoiminta palkalliseksi. Palkan on oltava kohtuullinen ja katettava muutakin kuin toiminnasta aiheutuvat kulut. Työsuhde ja siihen perustuvat edut ja oikeudet, kuten työterveyshuolto kuuluvat kaikille, jotka tekevät töitä.

  • Säädetään vammaisten henkilöiden työllistämiskiintiö ja selvitetään erilaisten kannustimien käyttöönoton mahdollisuuksia.

  • Edistetään saavutettavan anonyymin rekrytoinnin käyttöönottoa työelämässä vammaisten työllistymisen tukemiseksi.

  • Velvoitetaan työpaikkoja laatimaan suunnitelma monimuotoisen työelämän edistämisestä niin, että työpaikoilla on valmiuksia työllistää vammaisia ja ottaa heidän tarpeensa huomioon.

  • Velvoitetaan työnantajia aktiivisesti valvomaan yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista ja puututaan syrjintään työmarkkinoilla.

Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kuntoutukseen

Vammaisten oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin on turvattava yhdenvertaisesti muun väestön kanssa. Palveluihin pääsyn tulee olla esteetöntä, saavutettavaa ja niihin tulee ohjata aktiivisesti ilman, että niitä täytyy osata erikseen vaatia. Henkilöstön koulutuksessa on varmistettava, että osaaminen kattaa erilaiset kommunikointimenetelmät, kuten viittomakielen, sekä ymmärryksen vähemmistöstressistä ja erilaisten elämäntilanteiden vaikutuksista hyvinvointiin.

Jokaisella on tarpeen perusteella oikeus toimintakykyä ylläpitävään ja elämänlaatua paranaavaan kuntoutukseen, eikä kuntoutuksen tavoitteena tule olla ainoastaan työelämään pääsy. Kuntoutuspalveluiden on oltava yksilöllisiä, oikea-aikaisia ja huomioitava elämänkaaren eri vaiheet, vähemmistöaseman mahdolliset haasteet sekä oikeus omannäköiseen elämään. Pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja käyttäville on taattava katkeamattomat ja toimivat hoitopolut, jotta heidän oikeutensa jatkuvuuteen ja laadukkaaseen hoitoon toteutuu.

Kotihoidon on tuettava itsenäistä elämää, eikä se saa rajoittaa itsemääräämisoikeutta tai korvata henkilökohtaista avustajaa. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on tunnistettava ihmisten erilaiset taustat, jotka vaikuttavat siihen, millaista tukea ihminen tarvitsee.

Konkreettiset toimenpiteet

  • Tarjotaan kattavaa ja riippumatonta ohjausta vammaisten palveluista ja oikeuksista sekä apua hakemusten ja muiden asiakirjojen laatimiseen, jotta jokainen pääsisi oikean palvelun piiriin. Tiedotetaan avoimesti ja saavutettavasti tarjolla olevista palveluista ja niiden myöntämisedellytyksistä.

  • Kevennetään palveluihin hakeutumiseen liittyvää byrokratiaa esimerkiksi mahdollistamalla asiakkaan tarpeen mukaisesti pidempikestoisten ja pysyvien kuntoutussuunnitelmien laatiminen.

  • Kevennetään Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä ja poistetaan 65 vuoden yläikäraja, jotta vammaisilla on iästä riippumatta oikeus saada kuntoutusta elämänlaatunsa parantamiseksi.

  • Laajennetaan neuropsykologisen kuntoutuksen saavutettavuutta poistamalla Kelan Oma väylä -kuntoutuksen 29 vuoden yläikäraja ja turvataan sille riittävä osuus Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahoituksesta.

  • Laajennetaan vammaisten mahdollisuuksia valita itse kuntoutuspalveluiden tuottaja, jotta palvelu vastaa vammaisen palvelutarvetta.

  • Panostetaan hyvinvointialueiden henkilöstön koulutukseen vammaisten kohtaamisesta ja oikeuksista sekä koulutetaan lisää vammaisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

  • Edellytetään sosiaali- ja terveyspalveluiden tutkimusvälineistön esteettömyyttä ja mahdollistetaan yhdenvertainen asioiminen kaikissa palveluissa.

  • Laajennetaan pitkäaikaissairauksiin liittyvien lääkkeiden korvattavuutta ja pienennetään ääkekorvausten alkuomavastuuta.

  • Huomioidaan palvelujen suunnittelussa, ettei kaikilla ole yhdenvertaista mahdollisuutta saada sosiaali- ja terveyspalveluita palvelupisteessä, jolloin palvelut on tuotava vammaisen arkiympäristöön.

  • Varmistetaan avunsaanti hätätilanteissa huoltamalla turvarannekkeita säännöllisesti ja tarjoamalla ne niitä tarvitseville ilmaiseksi.

  • Sujuvoitetaan vammaisten hoitopolkuja mahdollistamalla paljon terveyspalveluita käyttäville pitkäaikaissairaille ja vammaisille erikoissairaanhoidon palvelut joustavammin ja nopeammin tarpeen vaatiessa.

  • Tarjotaan vammaisille ja tämän vanhemmille akuuttia psykososiaalista tukea esimerkiksi tilanteissa, joissa todettu sairaus tai vamma johtaa merkittävästi lyhyempään elinajanodotteeseen. Kehitetään ensitiedon antamista sosiaali- ja terveysspalveluissa.

Oikeus osallistumiseen ja oikeusturvaan

Jokaisella on oikeus osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan. Vammaisten tulee voida osallistua itseään ja muita koskevaan päätöksentekoon yhdenvertaisesti. Vammaisten henkilöiden näkemys ja kokemusasiantuntijuus on huomioitava kaikissa päätöksenteon vaiheissa riittävällä edustuksella. Vammaisia ihmisiä tarvitaan poliittisen päätöksenteon kaikilla tasoilla. Vammaispalveluiden tulee mahdollistaa poliittinen osallistuminen ilman, että se vähentää muuta tarvittavaa tukea, kuten kuljetus- ja tulkkauspalveluita.

Oikeusturva on perusta yhdenvertaisuudelle – ilman sitä vammaisten henkilöiden palvelut ja oikeudet jäävät korulauseiksi. Ihmisoikeudet eivät toteudu ilman tehokasta oikeusturvaa ja valituskeinoja, jotka johtavat toimenpiteisiin. Tämä on osa demokraattista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa.

Konkreettiset toimenpiteet

  • Määritellään YK:n yleissopimuksen mukaisen kaikille sopivan suunnittelun sekä saavutettavuuden ja esteettömyyden laiminlyönnit yhdenvertaisuuslain kieltämäksi syrjinnäksi.

  • Varmistetaan politiikan kokouspaikkojen, mukaan lukien puheenjohtajien korokkeen, täysi esteettömyys.

  • Annetaan vammaisneuvoston jäsenille puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnallisiin ja alueellisiin päätöksentekoelimiin, kuten valtuustoihin ja lautakuntiin, sekä esitys- ja aloiteoikeus näissä itseään koskevissa asioissa.

  • Turvataan vammaisneuvostojen toimintaedellytykset ja säännöllinen kokoontuminen riittävällä taloudellisella resurssoinnilla ja huomioimalla jäsenten erityistarpeet toiminnan järjestämisessä esimerkiksi tulkki- ja kuljetuspalveluilla.

  • Lisätään vammaisneuvostojen ja muiden vakiintuneiden rakenteiden lisäksi uudenlaisia foorumeita, joilla voidaan kuulla vammaisia kaikissa päätöksenteon vaiheissa huomioiden erityisesti vammaisten kokemusasiantuntijuus.

  • Selvitetään keinoja edistää vammaisten positiivista erityiskohtelua vaalien ehdokasasettelussa ja pääsyssä poliittisiin luottamustehtäviin.

  • Turvataan vammaisjärjestöjen oikeusneuvonta riittävillä valtionavustuksilla.

  • Perustetaan vammaisasiavaltuutetun virka.

  • Varmistetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun rahoitus, asiantuntijuus ja riippumaton asema vammaisten syrjintätapausten tutkimisessa ja mahdollistetaan riittävän tehokkaiden sanktioiden määrääminen.

  • Selvitetään keinoja, miten ammattilaisten vaikeasti kehitysvammaisista tekemiä tarpeettomia rikosilmoituksia saadaan vähennettyä.

  • Asetetaan tiukemmat sanktiot lainvastaisesta toiminnasta vammaispalveluiden järjestämisessä ja toteuttamisessa.

  • Mahdollistetaan valittaminen syrjinnän kohteeksi joutuneiden puolesta ja yleisesti esteettömyysvelvoitteiden laiminlyönnistä.