Kysymyksen taustalla on Hämeenlinnan puoluekokouksessa käsittelyssä ollut aloite, jossa esitettiin puoluekokousten harventamista. Puoluekokous päätti, että muutoksen kannatus selvitetään jäsenyhdistyksille tehtävällä kyselyllä ja tarvittaessa tuodaan ensi vuoden puoluekokoukseen tarvittavat sääntömuutokset käsiteltäväksi. Tällä sivulla selostetaan asiaa.
Puolueen sääntöjen mukaan puoluekokouksessa käsiteltäviä asioita ovat henkilövalintojen lisäksi puolueen periaateohjelman, poliittisen ohjelman ja strategian hyväksyminen. Siten joka toinen vuosi pidettävässä kokouksessa olisi aina käsiteltävänä sekä henkilövalinnat – kuten vuonna 2025 – ja lisäksi jokin laaja asiakirja. Käytännössä kokousten pitäisi olla aina kolmipäivisiä (pe–su), jotta asiat ehdittäisiin käsitellä.
Kolmipäiväiset kokoukset
Kolmipäiväinen kokous voisi rakentua esimerkiksi tähän tapaan:
- Perjantai. Avauspuheet, puheenjohtajan valinta (jäsenäänestyksen pohjalta), käsiteltävän ohjelmapaperin tai strategian käsittely (muutosesitysten teko), poliittista yleiskeskustelua.
- Lauantai. Aloitteiden käsittely, henkilövalinnat (puoluesihteeri ja puheenjohtajistot), poliittista yleiskeskustelua. Kokouksen ulkopuolella ohjelmapaperin/strategian muutoskäsittelytyöryhmän työskentely.
- Sunnuntai. Käsiteltävän ohjelmapaperin hyväksyminen, puoluehallituksen ja valtuuston rivijäsenten vaali, poliittista yleiskeskustelua.
Puoluekokous on aiemmin pidetty kolmipäiväisenä kahdesti: Jämsässä 2014 ja Oulussa 2015. Tämän jälkeen kuitenkin puoluehallitus päätti palata kaksipäiväisiin kokouksiin. Jämsän kokous alkoi perjantaina klo 12, Oulun kokous perjantaina klo 14. Näin kokouksiin ehti jäsenistön valta-alueelta eli eteläisestä Suomesta vielä perjantaiaamuna liikkeelle lähtemällä.
Kolmipäiväisen kokouksen etuja:
- Ohjelmapaperin muutoskäsittelytyöryhmä pystyy työskentelemään lauantaina aamupäivästä lähtien. Esitys saadaan hyvissä ajoin kokousedustajien tutustuttavaksi.
- Poliittiselle yleiskeskustelulle jää enemmän aikaa. Nykyisin puheenvuorojen myöntäminen joudutaan katkaisemaan usein jo varhaisessa vaiheessa.
- Kokouksen oheistilaisuuksille on enemmän aikaa.
Kolmipäiväisen kokouksen haittoja:
- Työssäkäyvien voi olla mahdotonta vai vaikeaa saada perjantaita vapaaksi kokoukseen lähtemiseksi.
- Useimmille osallistujille tai yhdistyksille tulee maksettavaksi yhden majoitusyön sijasta kaksi yötä.
Ratkaistavaksi tulisi myös, olisiko joka toinen vuosi pidettävä puoluekokous parillisina vai parittomina vuosina. Parittomina vuosina pidetään kunta-, alue- ja eduskuntavaalit. Vaalien jälkeen istuva puoluejohto tyypillisesti harkitsee jatkohalujaan sen pohjalta, miten vaaleissa on menestytty. Siten puoluekokousten ajoittaminen vaalien jälkeen eli parittomiin vuosiin olisi luonteva ratkaisu. Ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestäminen saattaisi sekoittaa rytmin, mutta siihen on vaikea varautua ennalta. Jos sääntömuutos hyväksyttäisiin vuoden 2026 puoluekokouksessa, olisi seuraava puoluekokous 2027, mutta sen jälkeen vasta 2029.
Puoluekokouksettoman vuoden ohjelma
Puoluekokousaloitteessa esitettiin, että vuosina, jolloin ei pidetä puoluekokousta, voisi olla jokin valtakunnallinen tapahtuma, “väentapaaminen”, “puolueristeily”, “kesäpäivät” tai yhteistä poliittista ajattelua kutkuttava seminaari, jossa olisi tilaa poliittiselle keskustelulle, koulutuksille, verkostoitumiselle ja viihteellisemmälle ohjelmalle jne.
Kyselyssä toivomme, että otatte myös kantaa siihen, minkä tyyppinen tapahtuma palvelisi parhaiten yhdistystänne ja jäsenistöä. Millainen ohjelma innostaisi tulemaan paikalle?
Jotta muutos joka toisena vuonna pidettävään puoluekokousrytmiin ei lisää kustannuksia, olisi tämän “välivuoden” ohjelman kustannusten puolueelle pysyttävä noin 20 000 eurossa (vrt. puoluekokouksen kokoinen ja tasoinen tapahtuma maksaa noin 60 000 €). Lisärahoitusta voidaan toki kerätä asettamalla osallistumismaksu.
Jos tapahtuma olisi aina samassa paikassa, se vähentäisi puoluetoimiston työmäärää, koska paikkavaihtoehtojen selvittelyyn ja valitun paikan järjestelyjen yksityiskohtiin ei tarvitsisi käyttää aikaa. Olisiko vakiopaikka hyvä ratkaisu puoluekokouksettomien vuosien tapahtumalle?
Kustannusvaikukset
Jos puoluekokous olisi joka toinen vuosi kolmipäiväisenä, puolueen puoluekokouskustannukset kasvaisivat majoitusöiden, tilavuokrien yms. osalta. Samaten kasvaisivat jäsenyhdistysten edustajien kustannukset, maksoi ne sitten yhdistys tai edustaja itse (osin). Jos välivuosina järjestettäisiin väentapaaminen, puolueristeily tai muu vastaava tilaisuus, tämän kustannukset voisivat olla vastaavasti alhaisemmat. Kahden vuoden yhteissumma voisi silti olla samaa luokkaa kuin nykyisin.
Sääntömuutokset
Sääntöjen muutos vaatii puoluekokouksessa ¾ enemmistön. Jos nyt esitetty muutos saa jäsenyhdistysten piirissä merkittävää kannatusta, voi puoluehallitus tehdä vuoden 2026 puoluekokoukselle esityksen tarvittavista sääntömuutoksista, jotka ovat melko vähäisiä:
- Puoluekokouksen kokoontumisen määrittelyssä ”vuosittain” vaihtuu ”joka toinen vuosi” (§ 25).
- Puoluekokous päättää jäsenmaksun aina seuraavalle kahdelle vuodelle. (§ 10 ja 20).
On syytä huomata, että sääntöjen mukaan puoluehallitus, -valtuusto tai riittävä määrä jäsenyhdistyksiä voi aina tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen puoluekokouksen.
Muista puolueista PS ja RKP kokoontuvat vihreiden tavoin joka vuosi, kokoomus, keskusta ja KD joka toinen vuosi sekä SDP ja vasemmisto joka kolmas vuosi.
Pyydämme myös miettimään vastauksia näihin:
– Miten puoluekokouksia pitäisi kehittää (riippumatta siitä, pidetäänkö joka vuosi vai joka toinen)?
– Mitä sisältöä toivotte muihin valtakunnallisiin tapahtumiin (puolueristeily, kesäpäivät jne)?
Järjestämme asiasta etätilaisuuden torstaina 23. lokakuuta klo 17 – 18, jossa asiaa esittelevät hallintopäällikkö Risto Kankaanpää, puoluesihteeri Anna Moring ja järjestöpäällikkö Katja Hintikainen – tilaisuus on tarkoitettu kaikille jäsenille. Osallistumislinkki: meet.google.com/drr-zfpn-kgn.