Reilut säännöt kestävälle yritystoiminnalle Reilut säännöt kestävälle yritystoiminnalle

Reilut säännöt kestävälle yritystoiminnalle - 

Vihreän eduskuntaryhmän elinkeinopoliittiset linjaukset 

Julkaistu kesäkuussa 2020

Suomi on kulkenut pitkän tien maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseksi informaatioyhteiskunnaksi, jossa palvelut työllistävät suurimman osan ihmisistä. Tänään yli 70 prosenttia suomalaisista saa elantonsa julkisista tai yksityisistä palveluista. Valtion tehtävä ei ole suosia yhtä toimialaa toisen kustannuksella, vaan sen pitää antaa elinkeinojen uudistua maailman mukana. Uusi voi olla yhtä hyvää - tai parempaakin - kuin vanha. 

Suomessa on edelleen myös perinteistä teollisuutta, joka kuluttaa runsaasti luonnonvaroja ja energiaa. On meidän tehtävämme huolehtia siitä, että suomalainen teollisuus vihertyy ensimmäisten joukossa ja pääsee sen ansiosta myymään kestäviä tuotteita myös globaaleilla markkinoilla. Sama koskee suomalaista maataloutta, jolla on hyvät edellytykset olla koko Euroopan eettisintä ja kestävintä, jos vain uskallamme uudistua. 

Elinkeinojen kehittyminen ei ole nollasummapeliä. Vihreä talous ja kunnianhimoinen ympäristö- ja ilmastopolitiikka synnyttävät enemmän työpaikkoja kuin hävittävät. On kuitenkin yksittäisiä aloja, joilla murrosvaihe olisi kivulias ilman tukea. Jotta muutos on reilu kaikille, meidän pitää vastuullisella elinkeinopolitiikalla varmistaa, että uusia mahdollisuuksia syntyy aivan jokaiselle.

Valtion tärkein elinkeinopoliittinen väline on osaaminen. Panostamalla osaamiseen olemme nousseet köyhyydestä tähän vaurauteen, josta nyt nautimme. Panostukset osaamiseen ovat myös paras mahdollinen sijoituksemme tulevaisuuteen. 

Meillä on vielä matkaa siihen, että osaisimme hyödyntää luonnonvaroja kestävällä tavalla, toimisimme ilmastonmuutoksen asettamissa rajoissa ja jokaisessa yhteydessä kunnioittaisimme ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Tässä ovat vihreät askeleet, joilla pääsemme oikeaan suuntaan.

 

Elinkeinopolitiikan reunaehdot, lähtökohdat ja tavoitetila

Valtio on elinkeinopolitiikassa paljon vartijana. Se luo - yhdessä EU:n kanssa - isolta osin toimintaympäristön, jossa yritykset syntyvät, toimivat, kasvavat ja kilpailevat. Vihreästä näkökulmasta elinkeinopolitiikan ohjauksessa tulee huolehtia erityisesti siitä, että seuraavat reunaehdot ja lähtökohdat täyttyvät: 

  • varmistetaan yritystoiminnan reunaehtojen kestävyys niin, että toiminta niin Suomessa kuin maailmalla tapahtuu ilmaston ja luonnon kantokyvyn rajoissa.
  • kaikissa oloissa turvataan ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen ja  samoin alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioitetaan niin Suomessa kuin maailmalla toimittaessa 
  • vaalitaan sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta niin, että meidän sukupolvemme ei vie seuraavilta mahdollisuutta harjoittaa kestävää taloutta.
  • pidetään huolta siitä, että talouden toimintaympäristö on erilaisille toimijoille reilu niin, että kaikenlaisilla yrityksillä on aidosti mahdollisuudet pärjätä yritysten keskinäisessä kilpailussa.
  • suhteessa toisiin maihin toimitaan reilun kilpailun hengessä, kilpaillaan globaaleilla markkinoilla tehokkuudella, osaamisella ja luovuudella - ei suojelemalla väärin perustein omaa tuotantoa.
  • varmistetaan että siirtymä kestävään elinkeinopolitiikkaan toteutuu reilun muutoksen periaatteita kunnioittaen  
  • elinkeinopolitiikka on toimialaneutraalia ellei ole avointa ja perusteltua syytä poiketa tästä periaatteesta

Valtio vaikuttaa elinkeinopolitiikan sisältöön mm. sääntelyn, verotuksen ja tukien kautta. Vihreiden mielestä tämän elinkeinopoliittisen ohjauksen tavoitteena tulisi olla: 

  • kestävää ja vastuullista yritystoimintaa, joka osaltaan auttaa maailmaa ratkomaan globaaleja ongelmia kuten ilmastonmuutosta tai eriarvoistumista.
  • vahvasti osaamiseen nojaava talous, joka pärjää kansainvälisessä kilpailussa nimenomaan korkealla osaamisella ja tuomalla markkinoille uusia innovaatioita.
  • tehokas, uudistuva ja muutoskykyinen talous, joka kykenee elämään ajassa ja suuntaamaan voimavaroja uudelleen sinne, missä niitä kulloinkin eniten tarvitaan. 
  • monipuolinen elinkeinorakenne, joka kestää hyvin erilaisia suhdanteita tai kriisejä ja tuo sitä kautta talouteen vakautta. 
  • toimintaa, joka tuottaa korkean työllisyyden ja joka tuottaa hyvinvointia laajasti koko yhteiskunnalle. 

 

Askeleita kestävään ja reiluun elinkeinopolitiikkaan  

Elinkeinopolitiikaksi ymmärretään tässä laajasti ne toimet, joilla vaikutetaan yritysten toimintaan joko suoraan tai epäsuorasti. Yhteiskunta vaikuttaa yrityksiin ja koko elinkeinorakenteen kehittymiseen suoraan verottamalla, tukemalla tai omistamalla yrityksiä tai epäsuoremmin esimerkiksi  kouluttamalla työvoimaa ja sääntelemällä työmarkkinoiden toimintaa ja luonnonvarojen käyttöä. Perusteiden pitäisi kuitenkin aina olla selvästi sanotut.

Vahvistetaan talouden perustaa panostamalla osaamiseen. Osaamisen vahvistaminen on paras tapa kasvattaa tuottavuutta ja huolehtia Suomen menestymisestä kansainvälisessä kilpailussa pitkällä aikavälillä. 

  • Turvataan osaavan työvoiman saaminen. Poistetaan työvoiman saatavuusharkinta. Pidennetään opintietä alusta ja lopusta: Tehdään esiopetuksesta kaksivuotista ja tavoitellaan siinä täyttä osallisuutta. Varmistetaan vähintään toisen asteen koulutus jokaiselle nuorelle.
  • Nostetaan koulutuksen keskeiseksi tavoitteeksi se, että ihmiset saavat valmiudet jatkuvaan oppimiseen. Jatkuvalla oppimisella taataan työvoiman osaamisen päivittyminen ja ihmisten pärjääminen muuttuvilla työmarkkinoilla.
  • Vahvistetaan talouden kykyä uudistua kasvattamalla tki-rahoituksen osuutta 4 %:iin bruttokansantuotteesta. 
  • Suunnataan julkista tki-rahaa sekä perustutkimuksen että soveltavaan tki-toimintaan ja erityisesti: 
    • ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävään yritystoimintaan
    • talouden uudistamiseen ilmaston kannalta kestävämmälle pohjalle 
    • myös pienille kasvuhakuisille yrityksille 
  • Arvioidaan tukien vaikuttavuutta säännöllisin väliajoin. 
  • Vauhditetaan uudistumista laatimalla mm. cleantech-strategia ja biotalousstrategia. 

Asetetaan ilmastopolitiikalle kunnianhimoiset pitkän aikavälin tavoitteet, jotta toimijat osaavat ennakoida tulevaa ja otetaan käyttöön riittävät keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

  • Globaalisti tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. 
  • Suomessa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.  
  • Asetetaan EU:n tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä. 

Elinkeinopolitiikkaan vaikuttavien ilmastotoimien kirjo on laaja, mutta lähtökohtana on asettaa päästöille riittävän korkea hinta, jotta päästöt vähenemään asetetussa aikataulussa. Alla on muutamia keskeisiä keinoja, jotka vaikuttavat yritysten toimintaan.

  • Vähennetään päästöjä mm. kiristämällä EU:n päästökauppaa ja asettamalla taakanjakosektorille päästövähennystavoitteet.
  • Otetaan tarvittaessa käyttöön hiilitulli, jolla kannustetaan myös muita maita osallistumaan kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. 
  • Luodaan ympäristön kannalta korkeatasoista sääntelyä ja tuotestandardeja, jotka kannustavat tuottamaan kestäviä ja korjattavia tuotteita, joilla on pieni hiilijalanjälki. Varmistetaan, että myös sisämarkkinoille tuotavat tuotteet ovat standardien mukaisia. 
  • Kannustetaan kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällisiä tuotteita palveluita mm. informaatio-ohjauksella ja taloudellisin kannustimin. Tavoitteena tulee olla, että ilmastoystävällinen valinta on aina taloudellisesti houkuttavampi. 
  • Käytetään julkisia hankintoja vauhdittamaan ilmastoystävällisiä ratkaisuja. 

Laaditaan verotukseen pitkän aikavälin tiekartta, joka kertoo toimijoille uudistusten suunnasta. Siirretään verotuksen painopistettä ansiotulojen verottamisesta mm. ympäristöhaittojen, varallisuuden ja kuluttamisen verottamiseen. Vahvistetaan myös verotuksen keinoin saastuttaja maksaa -periaattetta.   

  • Kiristetään pääomien ja varallisuuden verotusta (pääomatulot, kevyesti verotetut osingot, kiinteistöt) . 
  • Otetaan käyttöön kiertotaloutta tukevia veroja kuten louhintavero ja muovivero.   
  • Yhtenäistetään kulutuksen verotusta ja otetaan käyttöön haittaveroja kuten lentovero ja lihavero 
  • Korotetaan lämmityspolttoaineiden verotusta ja tuetaan samalla öljylämmityksestä luopujia. 
  • Sidotaan energiaverotus kuluttajahintaindeksiin, jotta sen säilyy myös inflaation noustessa.  

Leikataan ympäristölle haitallisia ja/tai tehottomia yritystukia. Suunnataan tukia osittain uudelleen vaikuttavampiin tukiin, erityisesti tutkimus- ja kehitystyöhön. 

  • Laaditaan suunnitelma fossiilisten polttoaineiden verotukien alasajolle 
    • laskennallisesti ao verotukien arvo on miljardin luokkaa 
    • verotukia saavat diesel, kevyt polttoöljy ja turve
    • dieselin verotuen pienentyessä myös ajoneuvoveroon sisältyvää käyttövoimaveroa tulee pienentää 
  • Lakkautetaan päästökauppakompensaatio vuonna 2021 (100 milj.) 
  • Palautetaan kaivokset takaisin korkeampaan sähköveroluokkaan  (n. 20 milj.)
  • Poistetaan öljyn osuus maatalouden energiaverojen palautuksista 
  • Kiristetään listaamattomien yritysten osinkojen verotusta (verotuotto vajaat 300 milj. jos kiristetään VM:n asiantuntijatyöryhmän ehdottamalla tavalla)
  • Leikataan viihdemerenkulun tukia (20 mil., vsi-työryhmä)
  • Lakkautetaan metsävähennys (n. 20 mlj.)
  • Rajataan yrittäjävähennystä (n. 20 milj., vsi-työryhmä)
  • Uudistetaan maatalouden ympäristölle haitalliset tuet kestävämmälle pohjalle (mm. Kemera) 

Pidetään huolta yhteisestä omaisuudestamme: varmistetaan mineraalien ja metsien kestävä hyödyntäminen

  • Korjataan kaivoslainsäädäntö: Säästetään arvokkaat luonnonsuojelualueet ja vesistöt kaivostoiminnalta, minimoidaan toiminnan riskit ympäristölle ja huolehditaan myös muiden elinkeinojen mahdollisuudesta menestyä. 
  • Otetaan käyttöön louhintavero, jolla varmistetaan että saamme reilun korvauksen yhteisen omaisuutemme myymisestä.​ 
  • Asetetaan valtion maille ja turvepohjaisille maille avohakkuukielto.
  • Kaikkia yksityisiä metsänomistajia kannustetaan jatkuvapeitteiseen kasvatukseen lisäämällä tietoisuutta eri hakkuumenetelmistä, niiden  hyödyistä ja haitoista sekä uudistamalla Kemera-tuet tukemaan jatkuvapeitteistä kasvatusta. 
  • Korjataan metsälaki niin, että sen lähtökohtana on ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen.
  • Minimoidaan teollisuuden vesistövaikutukset vaatimalla korkeaa ympäristönsuojelun tasoa  ja vähennetään metsä- ja maatalouden vesistöpäästöjä. 

Vauhditetaan kiertotaloutta ja vähennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Vahvistetaan saastuttaja maksaa -periaatetta. 

  • Siirretään tuotteiden valmistamisen ja hävittämisen ympäristövaikutuksia nykyistä suuremmassa määrin tuotteiden valmistajille.
  • Edistetään esimerkiksi kulutustavaroiden ja elektroniikkalaitteiden pidempiä takuuaikoja, korjattavuutta ja päivitettävyyttä.
  • Kaivosteollisuus ja louhinta ovat kansainvälisen luontopanelin mukaan neljänneski merkittävin syy luonnon monimuotoisuuden katoamiselle: Edistetään vaihtoehtoja lisääntyvälle louhinnalle ja kestävämpien raaka-aineiden käytön kehittämistä, kuten suola-akkuja  
  • Luonnonvarojen käytön kannalta keskeisille toimialoille laaditaan  kiertotalouden toimenpidesuunnitelmat. Niissä mm. selvitetään, millä toimialoilla voitaisiin edellyttää kierrätysraaka-aineiden käyttöä nykyistä enemmän ja asetetaan konkreettiset tavoitteet neitseellisen raaka-aineen käytölle. 
  • Vauhditetaan kiertotaloutta ottamalla käyttöön mm. louhintavero ja muovivero.

Valtion omistajaohjauksessa ja sijoittamisessa noudatetaan kestäviä ja eettisiä periaatteita ja keskitytään strategisesti tärkeisiin omistuksiin.

  • Kannustetaan valtion omistamia yhtiöitä toimimaan edelläkävijänä tasa-arvossa ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. Yhtiöiltä tulee odottaa konkreettisia tavoitteita ja selkeitä strategioita. 
  • Ohjataan valtion omistamia yrityksiä toimimaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja kohta valmistuvaa YK:n biodiversiteetti- ja mertensuojelusopimusta kunnioittaen. 
  • Edistetään ympäristölle erityisen haitallisen liiketoiminnan (esimerkiksi turve, lentäminen, öljynjalostus) rakenteellisia muutoksia kestävämmälle pohjalle, tarvittaessa koko liiketoiminnan luonnetta muuttaen. Tällaiset muutostarpeet voivat itsessään muodostaa strategisen intressin. 
  • Ei-strategisesta omaisuudesta voidaan perustelluista syistä myös luopua.

Vahvistetaan yritysten yhteiskunnallista vastuuta. 

  • Säädetään EU:n laajuinen yritysvastuulaki, joka ulottaa vastuun koko globaaliin tuotantoketjuun. Näytetään esimerkkiä säätämällä kansallinen yritysvastuulaki.

Harjoitetaan lähtökohdiltaan toimialaneutraalia elinkeinopolitiikkaa. Pidetään yritysten pelikenttä reiluna ja annetaan kaikille samat mahdollisuudet menestyä. Ei suosita olemassa olevia  yrityksiä syntyvien tai isoja yrityksiä pienten kustannuksella.  

  • Kitketään harmaata taloutta niin ettei verojen kiertämisestä ole mahdollisuutta saada kilpailuetua.  
  • Estetään kansainvälisten yritysten mahdollisuudet vältellä veroja konsernin sisäisin järjestelyin. 
  • Turvataan kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) riittävät resurssit ja vahvistetaan viraston mahdollisuuksia puuttua epäreiluun kilpailuun esimerkiksi antamalle virastolle otto-oikeus puuttua harkinnan mukaan yrityskauppoihin, jotka voivat haitata markkinoiden toimintaa. 
  • Mahdollistetaan myös pienempien yritysten osallistuminen julkisiin hankintoihin mm. pilkkomalla laajoja hankintoja pienempiin osiin. Vahvistetaan ostajien osaamista. 
  • Puretaan tarpeettomasti kilpailua rajoittavaa sääntelyä. Varmistetaan kilpailua avattaessa, että todelliset markkinat ovat olemassa eikä kansalaisten mahdollisuus saada palveluja vaarannu. 
  • Mahdollistetaan jakamistalouden kehittyminen lainsäädännöllä huomioiden työntekijöiden oikeudet ja yritysten reilun kilpailun pelisäännöt. 

Harjoitetaan reilua ja vastuullista kauppapolitiikkaa muiden maiden kanssa. 

  • Suojataan omaa toimintaa vain hyvin perustelluista syistä (puolustus, huoltovarmuus, strategisesti tärkeät toimialat)
  • Edistetään kunnianhimoista ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeuspolitiikkaa kauppasopimusten kautta.
  • Turvataan valtioiden mahdollisuudet harjoittaa kunnianhimoista ilmasto - ja ympäristöpolitiikkaa. Varmistetaan etteivät esimerkiksi kauppasopimuksten investointien suojalausekeet ole tätä estämässä.

Tuetaan kotimaisen teollisuuden vihertymistä. 

  • Tuetaan kehitystyötä, joka tähtää esimerkiksi kiertotalouden vahvistumiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, kestävämpien tuotteiden vamistukseen tai  jalostusarvon nostamiseen.
  • Pidetään kiinni ympäristön kannalta korkeista standardeista ja luodaan sitä kautta kannustimia tuottaa ja kehittää ympäristön kannalta parhaita tuotteita tai palveluita.
  • Samalla kun lakkautetaan teollisuuden energiaverojen palautukset, alennetaan teollisuuden sähkön verotusta ja tuetaan teollisuuden energiatehokkuutta parantavia hankkeita. 
  • Otetaan elinkeinoelämän vähähiilisyystiekartat osaksi ilmastopolitiikan toteutusta. Varmistetaan valtion ja elinkeinoelämän yhteistyönä, että tiekartoissa tunnistetut tavoitteet ja toimet toteutuvat.

Kehitetään suomalaisesta maataloudesta Euroopan eettisintä ja kestävintä. Pidetään huolta eläinten hyvinvoinnista.

  • Uudistetaan koko maatalouden tukijärjestelmä niin, että se ohjaa kohti  kestävämpää ja kannattavampaa maataloutta. Panostetaan tilojen kannattavuuteen ja vähennetään tukiriippuvuutta. 
  • Edistetään kotimaisen, kestävän ja kasvispohjaisen ruoan osuutta ruokavaliossa. 
  • Tuetaan ravinteiden kierrätyksessä uusia innovatiivisia keinoja ja biokaasun tuotantoa
  • Uudistetaan eläinsuojelulaki ja turvataan tuotantoeläinten hyvinvointi. 
  • Lakkautetaan investointituet, jotka  ovat ristiriidassa eläinten oikeuksien kanssa (esim. parsinavetat) 
  • Kielletään turkistarhaus siirtymäajalla ja edistetään tarhaajien siirtymistä muille aloille erillisellä muutostuella. 
Jaa sivu: