Talouden tiekartta

200 000 uutta työpaikkaa: mihin laskelmat perustuvat

Vihreät ovat asettaneet tavoitteeksi luoda Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kova, mutta Suomi on sellaisessa tilanteessa, että isoja tavoitteita täytyy asettaa.

Miten 200 000 uutta työpaikkaa voidaan luoda ja mihin vihreiden laskelmat perustuvat?

1. Uusiutuva energia: 50 000 työpaikkaa

2. Cleantech eli puhtaan teknologian alat: 20 000 uutta työpaikkaa

3. Biotalous: 20 000 uutta työpaikkaa

4. Digitalisaatio ja luova talous: 10 000 uutta työpaikkaa

5. Helpotetaan ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkausta yhden hengen yrityksiin: 40 000 uutta työpaikkaa

6. Työperäisen maahanmuuton edistäminen: 30 000 uutta työpaikkaa

7. Elvytetään investoimalla Suomen infrastruktuurin uudistamiseen ja kunnostamiseen: 20 000 uutta työpaikkaa

8. Osa-aikatyön tekeminen helpommaksi: 10 000 uutta työpaikkaa


50 000 uutta työpaikkaa uusiutuvan energian alalle

Mihin luku perustuu?

Taustalla on energia-alan professorien laskelma uusiutuvan energian työllistämispotentiaalista (Hukkinen, Lund, Wilenius, et al.), ja vertailu tärkeimpiin verrokkimaihin: Saksassa on laskettu syntyneen vastaavin keinoin jo 390 000 työpaikkaa, Tanskassa pelkästään tuulivoimateollisuuteen 20 000 työpaikkaa.

Tärkeimmät toimet tavoitteen saavuttamiseksi:

  • Perustetaan energiarahasto (esim 200 milj. euroa), jolla rahoitetaan ja vauhditetaan energiamurrosta, esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja sähkön varastointiin liittyviä hankkeita. Pääoma kootaan valtiolta, yksityisiltä ja institutionaalisilta sijoittajilta

  • Ajetaan alas nykyiset fossiilienergian tuet ja suunnataan ne uusiutuviin vaihtoehtoihin sekä energiatehokkuuteen, lopetetaan kivihiilen käyttö lailla vuoteen 2025 mennessä

  • Suunnataan kaikki julkiset energiainvestoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen

  • Lasketaan syöttötariffin alarajoja, jotka ovat olleet niin korkeat (syöttötariffi rajattu tietyn tehorajan ylittäville suurille laitoksille), että ne ovat estäneet esimerkiksi n. maatilakoon biokaasuvoimaloiden pääsyn tuen piiriin

  • Tehdään lailla mahdolliseksi nettolaskutus, jossa pientuottajan (esimerkiksi aurinkopaneelit tai pientuulivoimalan asentanut kuluttaja) on vaivatonta myydä yli oman tarpeen tuottamansa sähkö sähköyhtiölle ja maksaa vain kuluttamansa ja tuottamansa energian erotuksesta

  • Puretaan aurinko- ja tuulivoiman rakentamista hankaloittavat hallinnolliset esteet

  • Vauhditetaan energiatehokkuushankkeita energiarahaston ja Motivan avulla


20 000 uutta työpaikkaa cleantechiin eli puhtaan teknologian aloille

Mihin luku perustuu?

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltuun valtion Cleantech -strategiaan, jossa arvioitu mahdolliseksi saavuttaa 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä; tästä on jo vähennetty uusiutuvan energian työpaikkatavoitteeseen (yllä) jo lasketut työpaikat. Cleantech työllistää nyt jo 50 000 ihmistä, eli saman verran kuin saha- ja paperiteollisuus yhteensä.

Tärkeimmät toimet tavoitteen saavuttamiseksi:

  • Suunnataan yhteensä 10 % valtion ja kuntien julkisista hankinnoista (volyymi valtava, lähes 30 miljardia euroa) puhtaan teknologian ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankkimiseen ja laitetaan näin kotimarkkinat vetämään

  • Luodaan demo- ja pilotointiympäristöjä, joissa startup-yritykset voivat testata tuotteitaan ja saada referenssejä

  • Varmistetaan vientirahoitus myös pk-yrityksille, kohdennetaan Finnveran rahoitusta myös alle 5 miljoonan euron hankkeille

 


20 000 uutta työpaikkaa biotalouteen

Mihin luku perustuu?

Valtion Biotalousstrategiaan, jossa arvioitu mahdolliseksi luoda 100 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä; tästä vähennetty uusiutuvan energian ja cleantechin työpaikkatavoitteisiin (yllä) jo lasketut työpaikat.

Tärkeimmät toimet tavoitteen saavuttamiseksi:

  • edistetään puurakentamista esimerkiksi kaavoituksen tai rakennusmääräysten avulla sekä julkisissa rakennushankkeissa

  • edistetään ravinteiden kierrätystä (karjanlanta, elintarviketeollisuus, yhdyskunnat)

  • kohennetaan luontomatkailun edellytyksiä esimerkiksi parantamalla kansallispuistojen ja retkeilyalueiden palveluita

  • nostetaan metsäteollisuuden tuotteiden jalostusastetta (esim. uudet kuitupohjaiset materiaalit) tki-rahoitusta suuntaamalla

10 000 uutta työpaikkaa digitalisaation ja luovan talouden aloille

Mihin luku perustuu?

10 000 lisätyöpaikan arvio on varovainen. EU-komission e-SKILLS IN EUROPE –maaraportissa Suomen ICT-työvoiman kasvuennuste 2015-2020 on 11 000. Luvussa lienee kuitenkin päällekkäisyyksiä cleantechiin ja muihin kasvualoihin, maahanmuuton lisäämiseen ja yhden hengen yritysten työllistämiseen. Vihreiden arviossa 7 000 (päällekkäisyyksistä karsittua) työpaikkaa on arvioitu suoraan digitalisaatioon liittyviksi, 3 000 työpaikkaa muilta luovilta aloilta

Tärkeimmät toimet tavoitteen saavuttamiseksi:

  • edistetään avointa dataa: viranomaisten ja julkisten toimijoiden hallussa olevat tietovarannot ovat yhteistä omaisuutta – avataan ne kansalaisten ja yritysten hyödynnettäväksi uusien palvelujen ja tuotteiden raaka-aineeksi

  • siirrytään julkisissa tietojärjestelmätoteutuksissa edellyttämään avoimia rajapintoja ja avointa lähdekoodia

  • toteutetaan kansallinen palveluväylä, reaaliaikainen tulorekisteri ja yritysten reaaliaikainen taloudenseuranta; käydään läpi julkisen sektorin palvelut digitalisaation näkökulmasta ja siirretään ne digiaikaan

  • uudistetaan lainsäädäntöä ja hallintoa kohti nk. oman datan konseptia ja sen mahdollistamia uusia palveluja ja uutta liikentoimintaa (Oma data, My Data, tarkoittaa, että ihminen ”omistaa” häntä koskevat tiedot, joita eri viranomaiset ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat ja käyttävät - erotuksena nykytilanteesta, jossa eri tahoilla on paljon tietoa kansalaisesta ilman että hänellä on mahdollisuutta päästä käsiksi tähän tietoon tai edes tietää sen olemassaolosta)

  • vahvistetaan aineettomien oikeuksien kaupallista hyödyntämistä lainsäädännöllä ja neuvonnalla


40 000 uutta työpaikkaa helpottamalla ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkausta yhden hengen yrityksiin

Mihin luku perustuu?

Suomessa on noin 160 000 yhden hengen yritystä. Tavoitteena on, että joka neljäs pystyisi palkkaamaan ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän viiden vuoden sisällä.

Tärkeimmät toimet tavoitteen saavuttamiseksi:

  • arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nosto 30 000 euroon (vaatii EU:n hyväksynnän) ja ALV-huojennusrajan nosto 55 000 euroon, mikä helpottaisi pienimpien yritysten tilannetta

  • luodaan määräaikainen huojennus työnantajalle ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkan sivukuluihin

  • selvitetään mahdollisuus investointi- ja työllistämisvarauksen käyttöönottoon pk-yrityksissä: tietty osuus yrityksen voitosta voitaisiin jättää varauksena yritykseen ilman veroja, käytettäväksi työllistämiseen tai tuotannollisiin investointeihin tietyn ajan kuluessa.

  • tarjotaan pienyrittäjän tarvitsemat neuvonta- ja muut viranomaispalvelut yhdeltä luukulta, karsitaan erityisesti digitalisaation keinoin turhaa byrokratiaa: tiedot viranomaisille voi toimittaa sähköisesti ja samat tiedot tarvitsee toimittaa vain kerran

  • korjataan mikroyrittäjän ja itsensä työllistäjän sosiaaliturvaa: tehdään mahdolliseksi siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin ilman karensseja, kehitetään starttirahaa aloittavan yrittäjän tulotakuuksi/perustuloksi


30 000 uutta työpaikkaa työperäisen maahanmuuton lisäämisellä

Mihin luku perustuu?

Luku perustuu EVAn arvioon tarvittavasta maahanmuutosta; maahanmuuttajat työllistyvät esim. hoiva- sekä matkailu- ja ravintola-alalle, laitoshuoltoon, rakennuksille ja toisaalta huippuasiantuntijoiksi. Vertailu muihin pohjoismaihin osoittaa työperäisen maahanmuuton merkittävän potentiaalin työllisyyden lisäämisessä. Esimerkiksi Ruotsissa työllisyys vahvistuu joulukuun 2014 laskelman mukaan ajanjaksolla 2010–2015 yhteensä n. 300 000:lla henkilöllä, josta lähes puolet on ulkomailla syntyneiden lisätyöllisyyttä, kuten Borgin ja Vartiaisen raportissa todetaan.

Tärkeimmät toimet tavoitteen saavuttamiseksi:

  • Helpotetaan ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta

  • Tarjotaan tänne ulkomaalaisille opiskelijoille mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan valmistumisen jälkeen

  • Nopeutetaan työlupakäytäntöjä ja lisätän ulkomailla hankitun pätevyyden tunnustamista


20 000 uutta työpaikkaa investointielvytyksellä Suomen infrastruktuurin uudistamiseen ja kunnostamiseen (raiteet, homekoulut, asuntorakentaminen)

Mihin luku perustuu?

Kyseessä on arviopohjainen luku rakennushankkeiden työllistämisvaikutuksista. Suomella on huomattava korjausvelka (ks. esim. eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö), joka on joka tapauksessa hoidettava kuntoon. Se kannattaa tehdä nyt, kun Suomi saa lainaa käytännössä negatiivisella reaalikorolla ja rakennushankkeilla olisi merkittävä elvyttävä vaikutus.

Tärkeimmät kohteet:

  • vauhditetaan pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten asuntotuotantoa, jotta asuntopula saadaan kuriin ja asuntojen hinnat kohtuullisiksi, niin että kaikilla on varaa asua

  • toteutetaan nopeat raideyhteydet maakuntakeskuksiin ja suurten kaupunkiseutujen raidehankkeet, kuten Tampereen ja Turun ratikat, Pisara-rata ja, Raide-Jokeri; tehdään tarvittavat kunnossapitokorjaukset nykyisille raiteille

  • korjataan nopeutetussa aikataulussa homekoulut ja muut sisäilmaongelmakohteet kuntoon


10 000 uutta työpaikkaa osa-aikatyön tekemisellä helpommaksi

Mihin luku perustuu?

Kyseessä on varovainen arvio; työhaluisia ja -kykyisiä on työttöminä ja työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä 70 000, lisäksi perhevapaiden uudistus ja perustulo tekevät helpommaksi olla osa-aikatyössä sen sijaan että olisi kokonaan poissa työmarkkinoilta.

Tärkeimmät toimet tavoitteen saavuttamiseksi:

  • uudistetaan sosiaaliturva perustuloksi, niin että työ on aina kannattavaa ja pieniäkin työsuhteita voi ottaa vastaan ilman pelkoa tulojen putoamisesta tukien leikkautumisen myötä; perustulon turvin on helppo liikkua esim. palkkatyön, yrittäjyyden, apurahatyön, opiskelun ja perhe-elämän välillä

  • edistetään työn ja perheen yhteensovittamista jakamalla vanhempainvapaat 6+6+6-mallilla (kuusi kuukautta kummallekin vanhemmalle, kuusi kuukautta jaettavaksi näiden sopimalla tavalla), jossa vanhempainvapaasta on tehty joustava siten, että vapaan voi käyttää useammassa osassa tai olla pitemmän jakson osa-aikaisella vanhempainvapaalla sen sijaan että olisi 6 kk täysin poissa työstä

  • helpotetaan osatyökykyisten pääsyä työelämään STM:n osatyökykyiset -raportin keinoilla, esim. varmistamalla että voi olla osin töissä ilman että osatyökykyisen henkilön saamat tuet estävät sen

9. Esityksiä, joille ei laskettu työpaikka-arviota

Matkailu- ja ravintola-ala laskenut mahdolliseksi saada 30 000 uutta työpaikkaa alalle vuoteen 2025 mennessä. Matkailualan kasvu maailmalla jatkuu. Tälle ei kuitenkaan esitetä vielä työpaikkalukua vihreässä talouden tiekartassa, vaikka kyseessä on todennäköinen vahva uusien työpaikkojen lähde. Tiekartassa esitetään, että parannetaan ravintola- ja matkailualan toimintaedellytyksiä seuraavin toimin:

  • Alennetaan ravintolassa nautitun alkoholin arvonlisävero 14 prosenttiin (sama kuin ravintolaruoka)

  • Kehitetään määrätietoisesti matkailua: suomalaisesta luonnosta ja hiljaisuudesta matkailuvaltti

Sosiaaliturvan uudistus perustuloksi vahvistaisi työn tekemisen edellytyksiä. Se lisää työvoiman tarjontaa takaamalla, että työ on kaikissa tilanteissa tekijälle kannattavaa. Se toisi vakaan pohjan toimeentulolle ja eheän, eri elämäntilanteiden mukaan joustavan turvan, jonka varassa olisi helpompi liikkua esimerkiksi palkkatyön, apurahatyön, yrittäjyyden, opiskelun ja perhe-elämän välillä. Perustulon työtä lisääviä dynaamisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole laskettu mukaan vihreään talouden tiekarttaan kuin vähäisessä määrin osa-aikatyön lisäämisen alle.

  • Vihreiden perustulomalli on kaikille aikuisille maksettava nykyisen perusturvan (560 euroa) suuruinen etuus. Kustannuksiltaan vihreä perustulo ei ole nykyistä järjestelmää kalliimpi. Perustulo kerätään asteittain verotuksella niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.

  • Aloitetaan uudistus toteuttamalla ensin perustulokokeilu, jonka tulosten perusteella valmistellaan koko maassa käyttöön otettava perustulomalli

  • Jatketaan samalla nykyisen sosiaaliturvan kehittämistä kohti perustuloa: helpotetaan työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista esimerkiksi kehittämällä asumistukea ja korottamalla toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa

Nyt jos koskaan Vihreät de Gröna

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!