Perustulo 2011

Perustulo - enemmän kuin yhden hallituskauden urakka

Esitimme keväällä 2007, että verotusta ja sosiaaliturvaa voidaan uudistaa työnteon kannattavuuden ja perusturvan parantamiseksi siirtymällä perustuloon.

Uusi avauksemme otettiin suomalaisessa poliittisessa keskustelussa vastaan epäillen. Kevään 2007 eduskuntavaaleissa vain Vihreät puolueena kannatti perustulon käyttöönottoa - puolueet niin vasemmalla kuin oikealla suhtautuivat malliimme hämmästellen.

Mallin ensiesityksestä on nyt kulunut neljä vuotta. Vaikka perustuloa ei vielä Suomessa ole käytössä, ajan henki on hieman muuttunut. Vaikka edelleen puolueet poliittisen kentän eri laidoilla ovat valitettavan epäileviä perustuloa kohtaan, olemme iloksemme huomanneet, että yksittäiset poliitikot niin oikealla kuin vasemmalla ovat todenneet perustulon järkeväksi, kannattavaksi ja kannustavaksi malliksi. Emme ole enää aivan yksin.

Perustulo on edennyt Vihreiden hallituskaudella. Haluamme sen etenevän edelleen. On aika ottaa seuraavat askeleet kohti perustuloa. Alla kerromme, mitkä askeleet ovat ja miksi ne pitää uskaltaa ottaa. Askeleet perustuvat perustulolinjapaperiimme. Voit lukea koko paperin täältä (pdf).

Perustulo - mikä ja miksi?

Suomen sosiaaliturvajärjestelmää on kehitetty vuosikymmenten työllä lukemattomin pienin ja suurin uudistuksin. Arvostamme sen arvopohjaa ja saavutuksia.

Järjestelmämme ei kuitenkaan enää toimi. Se on vuosien saatossa koottu tilkkutäkki, jossa on noin sata erilaista etuusnimikettä, ja joka on täynnä reikiä ja epäloogisuuksia. Samoin sosiaaliturva kohtelee ihmisiä eriarvoisesti riippuen heidän statuksestaan työelämässä. Lisäksi nykyjärjestelmä ei kannusta työntekoon, vaan päinvastoin tekee työllistymisen hyvin vaikeaksi ja muodostaa suuria kannustinloukkuja.

Vastauksemme sosiaaliturvan ongelmiin on perustulo. Sillä korvataan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet, opintotuki ja minimivanhempainpäivärahat.

Perustulon avulla sosiaaliturvasta saataisiin paljon nykyistä yhtenäisempi ja yksinkertaisempi. Työ- ja sosiaalihallinnossa voitaisiin keskittyä etuuspäätösten tekemisen sijasta ihmisten henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja työkyvyn edistämiseen. Samalla kaikki pienetkin lisäansiot kannattaisi ottaa vastaan eikä työnteosta enää rankaistaisi. Lisäksi kaikki saisivat paremmin heille kuuluvat etuudet myös tilanteissa, joissa omat voimavarat eivät riitä edunvalvontaan.

Siirtyminen nykyisestä sosiaaliturvasta perustuloon on sekä järjestelmän muutoksena että taloudellisesti itse asiassa melko pieni askel. Henkisesti perustulo kuitenkin vapauttaisi järjestelmäämme ja antaisi kansalaisille oikeuden itse määritellä identiteettinsä joustamattomien luokittelujen sijaan.

Perustulomallimme - mallia 2007

Kertaa tästä vuoden 2007 perustulomallimme >

Vuoden 2007 perustulomallimme laskettiin Kelan mikrosimulaatiomallinnuksen avulla kustannusneutraaliksi ja toteuttamiskelpoiseksi malliksi siitä, miten suomalainen sosiaaliturva voitaisiin järjestää aivan uudella tavalla oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Malliin ja sen laajoihin perusteluihin voi tutustua täältä.

Mallissamme perustulo on verovapaa etuus, joka maksetaan kuukausittain jokaiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle. Vuoden 2007 mallissa kustannusneutraali etuustaso oli 440 euroa kuukaudessa. Perustulon myötä tuloverotus muutettaisiin kaksiportaiseksi: alle 5000 euron kuukausituloista veroa maksettaisiin 39 prosenttia ja sen ylittävistä ansioista 49 prosenttia. Käytännössä lähes kaikkien verotus kuitenkin kevenisi, koska kaikille maksettaisiin työtulojen lisäksi perustulo. Summiin sisältyy sekä valtion- että kunnallisvero.

Koska jokaiselle maksettaisiin verovapaa perustulo, pienituloisten ja useimpien keskituloisten veroprosentti laskisi nykyisestä. Kaksiportaisen verotuksen ja perustulon yhdistelmä säilyttää oikeudenmukaisen tulonjaon kannalta tärkeän tuloverotuksen tosiasiallisen progressiivisuuden.

Esitimme myös, että eläkeläisillä perustuloon liitettäisiin 600 euron veroton vähimmäiseläke. Yli 600 euron eläkettä nauttivien osalta perustulo, kansaneläke, ansioeläke ja verotus sovitettaisiin niin, että eläkkeestä jäisi käteen yhtä paljon kuin nykyisin.

2007 laskettu malli oli julkisen talouden kannalta kustannusneutraali. Sen jälkeen on tehty erilaisia etuisuuskorotuksia ja veronkevennyksiä. Tämä vaikuttaa siihen, mikä veroprosentti nykyisin olisi kustannusneutraali, mutta merkittävää muutosta ei ole. Julkisen talouden tasapaino on ongelma riippumatta perustuloon siirtymisestä.

Vuonna 2007 esitimme otettavaksi neljä askelta kohti perustuloa.

1. Alle 1000 euron kuukausitulot verovapaiksi. Pieni askel tätä kohti on otettu, kun kunnallisveron perusvähennystä on korotettu 2250 euroon. Samalla verotuksen painopistettä on siirretty työn verotuksesta ympäristöverotukseen. Toisin sanoen: pienistä kuukausituloista jää aiempaa enemmän käteen.

2. Sosiaaliturvajärjestelmää pitää yhtenäistää. Tätäkin kohti on asteltu. Vähimmäissairauspäiväraha sekä äitiys- ja vanhempainpäiväraha on korotettu työmarkkinatuen tasolle. Nyt opintotukea lukuun ottamatta kaikki vähimmäistoimeentuloa turvaavat etuudet ovat yhtä suuria. Opintorahaa korotettiin 15 %:lla, seuraavaksi se pitää saada sidottua indeksiin.

3. Sosiaaliturvan ja työn yhdistämistä on helpotettava ja tuloloukkuja vähennettävä. SATA-komitea esitti, että työmarkkinatuessa luevutaan asteittain tarveharkinnasta. Tämä tarkoittaisi, että puolison tai vanhempien tulot eivät enää vaikuta tuen määrään.

4. Yrittäjien ja apurahaa nauttivien sosiaaliturvaa on vahvistettava samalle tasolle kuin palkkatyötä tehneillä. Tässäkin on edistytty: taiteilijoiden ja apurahaa saavien sosiaaliturva uudistettiin oikeudenmukaiseksi.

Nämä askeleet ovat kuitenkin vasta alkua. Seuraavassa esitämme, mitä seuraavaksi on tehtävä.

Vuoden 2007 jälkeen taloudellinen tilanne sekä maailmassa että Suomessa on muuttunut. Valtio ja kunnat velkaantuvat, ja julkisen talouden saattaminen uudelleen tasapainoon on haastava tehtävä. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii, että työttömyys saadaan vähenemään, työllisten määrää lisätään ja saadaan varsinkin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret kiinni työhön ja elämän hallintaan.

Päivitimme perustulomallimme vastaamaan vuoden 2011 tilannetta - sekä toisaalta niitä saavutuksia, joita hallituskaudella 2007-2011 olemme saaneet aikaan. Malli rakentuu vuoden 2007 perustulomallin pohjalle - if it ain't broken, don't fix it.

Vihreä perustulomalli vm. 2011:

Perustuloa maksettaisiin kuukausittain jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle. Perustulon suuruus on n. 500 euroa kuukaudessa. Se vastaisi verovapaana tulona suurin piirtein nykyisiä minimietuuksia.
Verotus muuttuisi kaksiportaiseksi, jossa alle 60 000 euron vuosituloansioista (5000 € / kk) maksettaisiin 39 % veroa ja sen ylittävistä ansioista 49 % (summa sisältää valtion- ja kunnallisverotuksen). Käytännössä lähes kaikkien verotus kuitenkin kevenisi, koska kaikille maksettaisiin työtulojen lisäksi perustulo.
Perustulo olisi nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää oikeudenmukaisempi tapa tasata tuloja. Useimpien ihmisten käteen jäävät ansiot eivät oleellisesti muuttuisi. Perustulosta hyötyisivät erityisesti pieni- ja keskituloiset, pätkätyötä tekevät, pienyrittäjät ja opiskelijat.
Nykyinen sosiaaliturva pakottaa kannustinloukkujen takia sosiaaliturvan varassa olevat joutilaisuuteen, perustulo tekee työn tekemisestä aina kannattavaa. Se parantaa myös työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä ehtoihin.
Perustulo korvaisi sellaisenaan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet lukuun ottamatta kansaneläkettä. Toimeentulotuki ja asumistuki säilyisivät perustulon lisänä tarpeen mukaan. Lapsilisää myönnettäisiin myös 17-vuotiaille, muuten lapsilisä säilyisi nykyisellä tasolla.
Eläkeläisillä perustuloon liitettäisiin 600 euron verovapaa vähimmäiseläketurva. Yli 600 euron eläkkeitä nauttivien osalta perustulo sovitettaisiin kansan- ja ansioeläkkeeseen sekä verotukseen siten, että eläkkeestä jäisi käteen yhtä paljon kuin nykyisin.
Ansiosidonnaiset etuudet sovitettaisiin perustulojärjestelmään siten, että käteen jäävät tulot säilyvät nykyisellään.
Perustulo kaventaisi työn ja pääomatulojen verotuksen välistä eroa. Yksityishenkilön pääomatuloverotukseksi tulisi 32 %. Ympäristöverotusta korotetaan miljardilla eurolla. Näillä muutoksilla mahdollistetaan se, että työn todellinen verotus laskee useimmilla ihmisillä.
Perustulo on valtiolle ja kunnille kustannusneutraali. Se rahoitetaan nykyisiä tulonsiirtoja korvaamalla, verotuksen rakenteen muutoksella ja hallinnon säästöillä. Perustulo on itse asiassa nykyistä järjestelmää kustannustehokkaampi: hallinnon säästöjen ansiosta ihmisten keskimääräiset nettoansiot kasvavat. Raha kiertää vain toisella tavalla kuin nykyään, mutta tehokkaammin.

Seuraavat askeleet kohti perustuloa

Haluamme ottaa seuraavalla hallituskaudella seitsemän askelta kohti perustuloa.

1. Perusturvan parantaminen

Tällä hetkellä ansiosidonnaiset etuudet ja perusturva on kytketty toisiinsa niin, että parannukset perusturvaan edellyttävät lisäystä ansiosidonnaisiin etuuksiin. Tämän johdosta perusturvan parantaminen on suhteettoman kallista. Tämä epäoikeudenmukainen kytkös pitää viipymättä purkaa. Vähävaraisten perusturvan parantaminen ei ole pois niiltä, jotka ovat vakituisessa työssä.

2. Toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelalle

SATA-komitean enemmistö kannatti toimeentulotuen maksatuksen siirtämistä kuntien sosiaalitoimistoilta Kelalle. Tämä on edelleen tavoitteemme. Kysymys on kaikille lain mukaan kuuluvasta viimesijaisesta perusturvasta, joten on oikein ja järkevää, että siitä vastaa kkunnan sijasta valtio. Uudistus vähentää merkittävästi byrokratiaa ja kuittien käsittelyä, kun suuri osa tarvittavista tiedoista saadaan suoraan Kelan tietojärjestelmistä. Samalla kuntien sosiaalitoimistot voivat keskittyä varsinaiseen sosiaalityöhön.

3. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen

Työmarkkinatuen puolison ja vanhempien tulojen mukaan tehtävästä tarveharkinnasta tulee luopua SATA-komitean ehdotuksen mukaisesti (kts. edellä).

4. Kunnallisverojen vähennysten nostaminen

Vaikka vähennystä on nostettu viime hallituskaudella, on työ kesken. Nyt verovähennys on 2250 euroa vuodessa, ja vähennystä on syytä korottaa reilusti.

5. Aktiivinen ote työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn

Samalla kun oikeutta perustoimeentuloon pitää parantaa, on lisättävä aktiivisia toimia niiden käytettäväksi, joiden ongelmia pelkkä raha ei ratkaise. Kun toimeentulon saamisen byrokratiaa vähennetään, jää viranomaisille aikaa ihmisten aktiiviseen auttamiseen. Suomessa on käytössä ja ehdotettu monia erilaisia aktiivisia työllistämistoimia. Niitä tulee kehittää jatkossa entistä vaikuttavammiksi. Perustulon käyttöönotto ei poista tarvetta aktiiviselle sosiaalityölle ja työllistämistoimille eikä myöskään tee sitä mahdottomaksi. Tarvitaan erilaisia aktivointilisiä, etenkin jotta tavoitettaisiin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret niiden ohjausresurssien piiriin, jotka etuuskäsittelystä vapautuisivat.

6. Työn ja työttömyysturvan parempi yhteensovittaminen

Sata-komiteassa edettiin heikoimmin pienituloisten työn kannattavuuden parantamisessa. Nykyisin työttömältä jää keskimäärin vain 37 % käteen lyhytaikaisesta työstä työttömyysturvan leikkautuessa. 15 % työttömistä on sellaisessa kannustinloukussa, että palkasta jää alle 20 % käteen. Kannustinloukut johtavat pitkittyvään työttömyyteen. Edistämme erilaisia ratkaisuja, joilla tätä yhteensovitusta parannetaan. Esimerkkeinä tällaisista ratkaisuista on työmarkkinatuen ja ansiotulojen yhteensovitusprosentin laskeminen tai erillisen työllistymislisän maksaminen lyhytaikaisesta työstä.

7. Perustulokokeilu

Suomessa perustulon vaikutuksia on laskettu lähinnä mikrosimulaatiomallien avulla. Niiden avulla ei kuitenkaan pystytä laskemaan perustulon dynaamisia vaikutuksia, eli sitä, miten ihmisten käyttäytyminen muuttuisi, jos nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä korvattaisiin perustulolla. Luotettava tapa saada selvyyttä perustulon vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on kokeilla sitä. Mielestämme meillä ei ole varaa olla kokeilematta perustuloa.

Perustulolinjapaperi

Perustulosta syvemmin kiinnostuneiden kannattaa tutustua perustulolinjapaperiimme, jossa selvitetään perustulon taustoja hieman pintaa syvemmältä. Linjapaperin löydät mm. täältä (pdf).