15 keinoa parantaa kulttuurin tekijöiden toimeentuloa

Ilman kulttuurin tekijöitä ei ole myöskään kulttuuria.

Kulttuurialalle tyypillistä on se, että kulttuurialan ammattilaisten toimeentulo on usein vaikeasti ennakoitavissa ja se, että työn tekemisen rakenteet eivät ole suoraviivaisia. Suuri osa kulttuuri- ja taidealojen työntekijöistä työskentelee freelancereina tai yrittäjinä, ilman vakituista työnantajaa tai työsuhdetta. Siksi he joutuvat usein luovimaan palkkatyön, yrittäjyyden ja apurahojen välillä. Jos pidämme suomalaista kulttuuria tärkeänä ja puolustamisen arvoisena, meidän tulee turvata kulttuurin tekijöiden mahdollisuudet tehdä työtään ja tulla sillä toimeen.

Vihreät esittää 15 keinoa parantaa kulttuurin tekijöiden toimeentuloa.

Kulttuurin rahoitus kuntoon

1. Perutaan kulttuurileikkaukset ja nostetaan pysyvästi kulttuurin rahoitusta. Orpon hallitus leikkaa surutta kulttuurin rahoitusta, ja tulevan vuoden talousarviossa taiteen ja kulttuurin edistämisen avustuksiin kohdistetaan leikkauksia. Summat ovat valtion budjetin mittakaavassa hyvin pieniä, mutta jatkuvat leikkaukset osuvat suoraan monen kulttuurin tekijän toimeentuloon ja rapauttavat kulttuurialan toimintaedellytyksiä. Vihreiden pitkän aikavälin tavoitteena on kulttuurin rahoituksen kasvattaminen pysyvästi yli prosenttiin valtion budjetista.
2. Varmistetaan maakuntien kultturilaitosten toimintaedellytykset. Laadukkaan ja ammattimaisen kulttuurin tulee säilyä myös maakunnissa. Hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ja tiukka kuntalaitos laittavat maakuntien orkesterit, teatterit ja museot erittäin haastavaan tilanteeseen. Kulttuurista pitää voida nauttia ympäri Suomen, ja kulttuurin tekijöillä on oltava mahdollisuuksia työntekoon ympäri maata. Kulttuuritoiminnan järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä ja sille on varattava riittävä rahoitus.
3. Lisätään valtion taiteilija-apurahoja. Valtion taiteilija-apurahoilla työskentelee vuodessa yli 600 eri alojen taiteilijaa, ja se on valtion tärkeimpiä tapoja tukea taidetta on mahdollistaa taiteilijoiden kokopäiväinen taiteellinen työskentely. Apurahojen arvo on kuitenkin jäänyt jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä. Nostetaan valtion taiteilija-apurahojen tasoa, jotta apuraha mahdollistaa paremmin taiteellisen työn täysipainoisen tekemisen, ja kasvatetaan taiteilija-apurahojen määrää.
4. Laajennetaan kuvataiteen näyttelypalkkiojärjestelmä taidegallerioihin. Visuaalisten alojen taiteilijoiden ansiotaso on kaikista ammattitaiteilijoista kehnoin. Alan työllistävät rakenteet ovat muihin taiteenaloihin verrattuna heikot, ja taiteilijat tekevät paljon ilmaista työtä. Vihreiden eteenpäin puskema näyttelypalkkiomalli on parantanut taiteilijoiden edellytyksiä saada korvaus työstään. Museoiden näyttelypalkkiojärjestelmän rahoitusta pitää vahvistaa ja laajentaa myös ei-kaupallisiin gallerioihin ja näyttelytiloihin.

Työttömyys- ja sosiaaliturva kuntoon

1. Palautetaan työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat. Suojaosa mahdollisti sen, että palkkaa pystyi ansaitsemaan 300 euroa ilman, että työttömyysturvan tai asumistuen taso laski. Siksi ne kannustivat työntekoon ja toimeliaisuuteen. Työnteon pitää aina olla kannattavaa. Vihreät vaatii suojaosan palauttamista. 
2. Otetaan käyttöön perustulo. Pitkällä tähtäimellä perustulo olisi paras keino paikata tilkkutäkkimäisen sosiaaliturvan aukkoja ja mahdollistaa joustavat siirtymät palkkatyön, yrittäjyyden, apurahalla tehtävän työn ja työttömyyskausien välillä. Ensimmäisenä askeleena oikeaan suuntaan hallitus on kuullut kulttuurialan ja Vihreiden vaatimuksen ja valmistelee esitystä yhdistelmävakuutukseksi, joka mahdollistaisi työttömyysturvan kehittämisen samanaikaisesti palkansaajana ja yrittäjänä.
3. Parannetaan apurahansaajan sosiaaliturvaa. Tuodaan työskentelyapurahat kokonaisuudessaan ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamaksujen piiriin sekä kerryttämään työssäoloehtoa. Alle neljän kuukauden mittaiset apurahat eivät edelleenkään kerrytä ansiosidonnaista työttömyys- tai sosiaaliturvaa.
4. Huomioidaan kulttuurin tekijöiden tilanteen TE-palveluissa. Tuodaan TE-palveluihin kattava ohjeistus, ettei taiteellinen aktiivisuus – eli oman ammattitaidon ylläpitäminen – estä työttömyysetuuden saamista. Tulkitaan apurahan hakeminen työnhakuvelvoitteen tarkoittamaksi työhakemukseksi.

Tukea verotuksesta

1. Tuetaan kulttuurialan pienyrittäjiä. Hallituksen veronkorotukset osuvat kohtuuttomasti pieniin yrityksiin, joita kulttuurialalla on paljon. Tästä syystä pienten yritysten arkea tulee helpottaa nostamalla arvonlisäverosta vapaan vähäisen liiketoiminnan alarajaa nykyisestä 20 000 eurosta 30 000 euroon. Alarajan nostaminen vähentäisi yritystoiminnan aloittamisen esteitä sekä keventäisi pienten yritysten hallinnollista taakkaa.
2. Poistetaan kirjojen arvonlisävero. Kirjojen arvonlisäveron laskeminen nollaan edistäisi paitsi lukutaitoa, myös kirjailijoiden ja kääntäjien toimeentuloa. Hallitus kuitenkin toimii täysin päinvastoin ja korotti kirjojen arvonlisäveroa 40 prosentilla vuoden 2025 alusta, ja nykytilanteessa valtio saa myydystä kirjasta kirjailijaa enemmän tuloja.
3. Perutaan kulttuurin ja taiteen alennetun arvonlisäverokannan korotus. Alemman arvonlisäverokannan nousun myötä taiteen, kulttuurin ja tapahtumien tekijät joutuvat joko nostamaan lippujen hintoja kohtuuttomasti tai maksamaan korotuksesta aiheutuvat tappiot omasta taskustaan. Samalla yhä useamman lapsen, nuoren ja heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevan pääsy kulttuuripalveluiden pääsyyn vaikeutuu kohtuuttomasti.

Reilut työskentelyedellytykset muuttuvassa maailmassa

1. Uudistetaan yksityisen kopioinnin hyvityksen malli. Yksityisen kopioinnin hyvitys on luovan työn tekijöille maksettava korvaus siitä, että kansalaiset tallentavat teoksia yksityiseen käyttöön omalle laitteelle. Tällä hetkellä korvausten taso ei vastaa luovan alan tekijöiden todellisia menetyksiä. Järjestelmä tulee muuttaa budjettirahoitteisesta tallennuspohjaiseksi järjestelmäksi, joka on käytössä kaikissa muissa EU-maissa. Tämä toisi säästöjä valtiolle, kun hyvitys kerättäisiin tallentavien laitteiden (matkapuhelimet, tabletit, tietokoneet) maahantuojilta. Laitteiden hintaan korvaus lisää vain muutaman euron.
2. Otetaan oppia koronavuosista ja luodaan tuki, joka auttaa kriisitilanteiden yli. Kehitetään nopean ja tehokkaan tulonmenetyksen kompensaatiomallia huomioimaan kaikki luovilla aloilla toimivat ammattilaiset. Yritystoiminnan tukia tulee ohjata riittävän monipuolisesti kattamaan myös kulttuurialan pienempiä toimijoita, ja tukiin tulee luoda järjestelmä, joka sisältää korvaukset sellaisen ansainnan menetyksestä, joka johtuu valtioneuvoston päätöksestä, kuten koronapandemian aikana on tapahtunut.
3. Taiteellisesta työstä on tehtävä reiluja sopimuksia ja maksettava kohtuullinen korvaus. Kulttuurialan itsensätyöllistäjien neuvotteluasema on usein heikko suhteessa tilaajaan. Siksi Vihreät kannattaa mallia, jossa tekijöitä edustavat järjestöt ja liitot neuvottelevat aloille minimikorvaukset ja -ehdot tekijöiden puolesta. Otetaan käyttöön luovan työn tekijöiden alakohtaiset vähimmäiskorvaukset oikeudenmukaisen korvauksen varmistamiseksi.
4. Laaditaan tekoälylle pelisäännöt. Jo olemassa olevia taiteellisia teoksia ei pitäisi voida käyttää tekoälyn kouluttamiseen ilman, että siitä maksetaan alkuperäisille tekijöille asianmukaiset korvaukset. Tekoälysovellusten kehittäjillä tulee olla velvollisuus rekisteröidä ja raportoida, mitä aineistoja tekoälysovellusten kouluttamiseen on käytetty ja miten. Näin turvataan tekijöiden mahdollisuudet valvoa teostensa käyttöä ja huolehtia siitä, että he saavat käytöstä asianmukaisen korvauksen.