7 askelta kestävään tulevaisuuteen – nämä koronaelvytykset auttavat myös ilmastoa

VIHREÄ TIETOISKU — Korona pysäytti maailman hetkeksi, mutta nyt on palattu puhumaan jälleen myös siitä, miten jatkamme työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Koronakriisistä nouseminen tarjoaa mahdollisuuden entistä ripeämpään siirtymään kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Tärkeintä on valita sellaiset toimenpiteet, jotka auttavat ratkaisemaan myös ilmastokriisiä.

1. Satsaus uusiutuvaan energiaan

Näin suurta energiankulutuksen laskua ei olisi kukaan uskonut viime syksynä: kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että globaali energiantarve on laskenut koronan myötä 6 % eli seitsemän kertaa enemmän kuin talouskriisin jälkeen vuonna 2009.

Koronakriisillä on ollut vaikutuksensa myös käytettäviin energiamuotoihin. Tuulivoima on ollut nosteessa, koska fossiilienergian osuus on supistunut. Esimerkiksi Tanskassa auringolla ja tuulella on tuotettu jopa kaksi kolmasosaa maan sähköstä.

Sitran vanhempi asiantuntija Oras Tynkkynen sanoo, että tuulivoiman määrä kasvaa, kunhan suunnitteilla olevat investoinnit vain toteutuvat. Tässä voisivat valtiot olla tukena, niin taloudellisesti kuin vähentämällä alan sääntelyä.

Yleisesti uusiutuvien energiamuotojen suhteen ollaan hyvällä uralla sähköntuotannossa, jo ennen koronaa. Aurinko- ja tuulisähkön hinnat ovat laskeneet, ja niiden kilpailukyky paranee koko ajan. Tämä takaa sen, että täyttä takapakkia ei oteta.

”Fossiiliset energiamuodot nousevat kyllä kriisin hellittäessä, mutta emme palaa enää aiempiin osuuksiin. Olemme saaneet nyt postikortin tulevaisuudesta”, Tynkkynen sanoo.

Uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä voitaisiin nyt vauhdittaa myös lämmöntuotannossa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on vilautellut mahdollisuutta, että kivihiilestä luopumisen tukiohjelmaa voisi aikaistaa vuodella eli alkamaan jo vuonna 2021. Perusteena on kestävä kehitys, mutta myös huoltovarmuus.

”Hyvä keino tukea uusiutuvaa energiaa lämmöntuotannossa olisi myös se, että hallitus ottaisi jo päättämänsä sähköverouudistuksen nopeammin käyttöön. Se parantaisi esimerkiksi lämpöpumppujen kilpailukykyä ja nopeuttaisi siirtymää pois fossiilisesti tuotetusta lämmöstä”, Tynkkynen sanoo.

2. Panostus päästöttömään liikenteeseen

Kun kansainvälinen liikenne on pysähtynyt koko maailmassa, sen tuottamat päästötkin ovat laskeneet reippaasti. Samaan aikaan ihmiset pohtivat matkailutapojaan: mihin ja miten tulevaisuudessa ylipäätään reissataan?

Lento- ja laivayhtiöiden seisaukset ovat tuoneet ison taloudellisen kriisin niin yhtiöille kuin niitä kannatteleville valtioille, joten tukea tarvitaan. Mutta millaista?

Muutamissa Euroopan maissa lentoyhtiöitä on tuettu ehdollisesti. Esimerkiksi Ranskassa tukea on annettu edellyttäen, että yhteyksiä lakkautetaan lyhyiltä reiteiltä, jotka ovat kuljettavissa junalla.

Oras Tynkkysen mielestä kestävään kehitykseen liittyvät ehdot ovat suositeltavia, koska nyt olisi tuhannen taalan paikka nytkäyttää liikennettä ilmastoystävällisempään suuntaan. Yhtiöitä voisi velvoittaa lisäämään esimerkiksi nopeammin kestävien biopolttoaineiden käyttöä.

”Olennaista olisi ylipäätään noudattaa Do No Harm -periaatetta, eli että toimilla ei ainakaan pahennettaisi tilannetta, ja antaa elvytysrahoja ennemmin rata- ja joukkoliikennehankkeisiin kuin vaikkapa tiehankkeisiin”, Tynkkynen toteaa.

Ratahankkeet ovat usein pitkäkestoisia, ja niiden tulokset näkyvät hitaasti, mutta ensisijaisesti voisi tukea ja nopeuttaa jo käynnistettyjä projekteja. Myös muita joukkoliikenteen kehityshankkeita voisi suosia, vaikkapa bussikaistoja, bussien sähköistämistä tai matkakeskuksia.

”Kunnissa on tällaisia projekteja paljon, ja elvytystuki vauhdittaisi niitä”, Tynkkynen sanoo.

3. Uuden teknologian tukeminen

Monet läpimurtoaan odottavat innovaatiot voisivat olla ratkaisevia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta, testausta ja ennen kaikkea rahoitusta. Voisivatko koronakriisin jälkeiset elvytystoimet antaa uusille teknologioille lisävauhtia?

Oras Tynkkysen mielestä on selvää, että tietyt teknologiat ovat merkittävässä asemassa ilmastotoimissa. Energiasiirtymän kannalta esimerkiksi sähkön varastoiminen ja vedyn valmistaminen voisivat olla hyviä lisätuen saajia.

”Suomessa esimerkiksi geotermisen lämmön hyödyntämisen kaupallistamisessa ollaan vielä melko kaukana, ja se voisi olla kiinnostava investoinnin kohde”, Tynkkynen sanoo.

Teollisuudessa taas paukkuja voisi pistää esimerkiksi hiilettömän teräksen kehittämiseen, jossa SSAB on jo tehnytkin kiinnostavia avauksia. Myös synteettiset polttoaineet ja merituulivoima ovat kestävän kehityksen kannalta erittäin potentiaalisia investointikohteita.

4. Kiertotalous kiitoradalle

Ilmastonmuutoksen lisäksi kestävämpi tulevaisuus kaipaa ratkaisuja myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Kiertotaloutta kannattaa koronakriisin jälkeisissä toimissa pitää esillä, koska se tarjoaa ratkaisuja molempiin.

Kiertotalouden edistämistä varten perustettiin jo ennen poikkeusaikoja ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön alainen, työelämäprofessori Reijo Karhisen vetämä strateginen työryhmä. Kiertotalouden alle mahtuu monenlaisia toimia ja teemoja, niin kansalaisten kulutukseen kuin teollisuuden uusiin liiketoimintamuotoihin liittyviä. Molempia tarvitaan.

Jos kansalaisia halutaan koronan jälkeen kannustaa kuluttamaan kestävämmin, yksi keino on hyödyntää palveluseteleitä tai arvonlisäveroa. Ruotsissa on esimerkiksi alennettu korjauspalveluiden arvonlisäveroa. Se on rahallisesti pieni, mutta symbolisesti suuri toimi.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan teollisuuden ja eri sektoreiden välisistä siiloista pitäisi päästä uusiin ekosysteemeihin, joissa perinteiset toimialat yhdistyvät. Esimerkiksi metsäteollisuus voisi olla tiiviimmin kiertotaloustalkoissa, ja puuta pitäisi hyödyntää nykyistä kestävämmin.

”Samalla kun korvaamme fossiilisia raaka-aineita puupohjaisilla uusilla tuotteilla, pitäisi huomioida sekä luonnon monimuotoisuus että ilmastotavoitteet. Esimerkiksi biotaloudessa on vireillä kestävän tulevaisuuden kannalta potentiaalisia kiertotalousmahdollisuuksia”, Katajajuuri sanoo.

Tärkeintä Katajajuuren mukaan olisi saada tuotantoketjuja monipuolistettua ja uudistettua sekä lisätä uusia pelureita kentälle. Sellun, paperin, kartongin ja puurakentamisen lisäksi puupohjaisia raaka-aineita voidaan käyttää niin lääke-, kosmetiikka-, elintarvike- kuin vaateteollisuudessa.

”Olennaisinta olisi tukea niitä, jotka tuottavat korkeimman lisäarvon lähtöraaka-aineista mahdollisimman kestävästi. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi hemiselluloosan ja puun eri arvokomponenttien erottamista ja hyödyntämistä tuotantoprosessien alkuvaiheessa”, Katajajuuri sanoo.

5. Kotimainen ruoantuotanto entistä kestävämmäksi

Koronan jälkeisiä investointeja ja tukia voidaan ohjata myös ruoantuotantoon ja maatalouteen. Kriisin myötä on todennäköistä, että ruokaketjun huoltovarmuutta – ja siis kotimaisuusastetta – halutaan vahvistaa entisestään. Se tarkoittaa, että satsauksia tarvitaan.

Maataloudessa on käynnissä iso rakennekehitys, ja suunta on, että tilat vähenevät, suurenevat ja erikoistuvat. Olemme menossa kohti tehokkaampaa maataloutta, ja tämä tehokkuuden ja tuottavuuden parantuminen on kestävän maataloustuotannon edellytys. Se voi myös hyvin tarkoittaa esimerkiksi ilmastokilpailukykyä, jos maaperän kasvukunnosta ja ojituksista pidetään huolta sekä lisätään entisestään vaikkapa viljelykiertoja”, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

Maatalouden kestävässä kehityksessä puhutaan paljon myös maaperän hiilipäästöjen vähentämisestä ja hiilensidonnasta. Tähän olisi hyvä investoida, jotta siitä saadaan entistä enemmän tietoa ja kokemusta. Hiilen vapautumista olisi tärkeää saada vähennettyä turve- ja kivennäismailla ja käännettyä hiilipäästöt jopa nieluiksi.

Oras Tynkkysen mukaan maatiloilla voitaisiin myös parantaa energiatehokkuutta sekä korvata vielä paljon käytössä olevia fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla. Viljelyssä voisi painottaa kasviproteiineja entistä enemmän.

”Myös kotimaista rehuntuotantoa olisi tärkeä vauhdittaa, sillä varsinkin soijaa tuodaan edelleen paljon ulkomailta.”

6. Vauhditusta kotitalouksien energiaremontteihin

Kotitalouksien huomioiminen ilmastoelvytyksessä olisi arvokasta, koska koronan jälkeinen taloudellinen tilanne on erittäin vaikea.

”Olisi tärkeää, että osa tuista näkyisi suoraan kansalaisille. Jos tuetaan vain yrityksiä, se voi vähentää kansalaisten tukea harjoitetulle politiikalle ja heikentää luottamusta”, Oras Tynkkynen sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi energia-avustuksen laajentamista tai kotitalousvähennyksiä, joita voidaan kohdentaa eri tavoin. Keskeistä olisi kannustaa kotitalouksia siirtymään uusiutuvaan energiaan ja parantamaan kotien energiatehokkuutta eli vähentämään kotien päästöjä.

Olennaista on tehdä tukeminen fiksusti. Esimerkiksi haja-asutusalueella ja öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvat ikäihmiset eivät innostu kotitalousvähennyksestä, jos heillä ei ole ylipäätään juurikaan verotettavia tuloja.

”Kestävässä elvytyksessä on tärkeä miettiä reiluutta ja sitä, miten otetaan huomioon myös pienet, haavoittuvat ihmisryhmät”, Tynkkynen sanoo.

7. Verotuksen muokkaus kestävämmäksi

Koronakriisistä toipuminen on pitkä prosessi, jossa Sitra on tunnistanut neljä vaihetta.

Ensin tehdään välittömät toimenpiteet, ja toiseksi tulee siltavaihe, jossa kannatellaan yrityksiä pahimman sokin yli. Kolmas vaihe epidemian helpottuessa on toipumisvaihe, jossa otetaan uutta vauhtia talouteen ja työllisyyteen. Lopuksi neljäntenä koittaa uudistusvaihe, jossa haetaan kestävyyttä pidemmällä tähtäimellä.

Jos ilmastoelvytystä tehdään veroratkaisuilla, siinäkin tulee erilaisia vaiheita. Alkuun tehdään yksittäisiä veroratkaisuja, mutta myöhemmin voisi olla rakenteellisten uudistusten aika.

”Välittömiin toimenpiteisiin voisi kuulua työn verotuksen laskeminen, ja kun pahin on ohi, paikattaisiin aukkoja korottamalla vaiheistettuina esimerkiksi ympäristö-, energia- ja kulutusveroja”, Oras Tynkkynen sanoo.

Teksti: Heidi Kalmari

Vihreä tietoisku -jutuissa pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja kuullaan asiantuntijoiden ratkaisuehdotuksia. Sisällöt eivät välttämättä vastaa Vihreiden poliittisia linjauksia.