Atte Harjanteen puhe Vihreiden puoluevaltuustolle 17.2.2024

Arvoisa puoluevaltuusto,

Minäkin haluan alkuun kiittää Pekkaa upeasta kampanjasta ja valtavan kansanliikkeen sytyttämisestä! Vaikka maalista jäätiin tiukalla erolla, on Pekan kampanjassa rakennettu ymmärrystä, luottamusta ja uskoa parempaan satojen vapaaehtoisten voimin ja tuhansien kohtaamisten kautta.

Vaikka Pekasta ei tullut presidenttiä, seuraa tällaisesta liikkeestä vielä varmasti paljon hyvää. Hyvää Suomelle, hyvää maailmalle, hyvää niille asioille, joita me vihreät ajamme.

Nimimerkki kokemusta on. Minä lähdin mukaan vihreisiin Pekan presidenttikampanjan innoittamana vuonna 2012. Ehkä vihreää eduskuntaryhmää johtaa vuonna 2036 joku, joka sai kipinän tästä yhteisen Suomen kampanjasta.

Pekka näytti myös, ettei Suomi ole mitenkään vääjäämättä blokkien ja jakautumisen tiellä. Meitä yhdistää useampi asia kuin erottaa, ja aidoilla kohtaamisilla, dialogilla ja rakentavalla otteella voi saavuttaa paljon. Monet vastakkainasettelut ovat lopulta keinotekoisia, ja eri mieltä voi olla tyylillä ja kunnioittavasti.

Tämä kaikki on hyvä uutinen vihreille. Analyyttiselle, avarakatseiselle ja ratkaisunhakuiselle poliittiselle liikkeelle.
Meille on tilausta myös uudessa kolmen pointin Suomessa, kaikkialla tässä maassa.

…

Eduskunta sai tällä viikolla kuulla pääministerin ilmoituksen vuoden 2024 politiikasta.
Petteri Orpo puhui viisitoista minuuttia, kertoi mitä hallitus tekee ja miksi, kuvasi Suomen ja maailman tilaa.
Viiteentoista minuuttiin ei mahtunut yhden yhtä mainintaa luonnosta tai ilmastosta.
Ei yhden yhtä. Ajattelin siinä kohtaa, että voiko tämä olla tottakaan.

Ymmärtääkö tämä hallitus lainkaan fysikaalisia, luonnontieteellisiä reunaehtoja taloudelle ja hyvinvoinnille?

Vuosi 2023 oli lämpimin tällä planeetalla reilulla mitalla. 1,5 asteen tavoite on käytännössä jo karannut. Samalla luonto on aivan liian ahtaalla ja jatkaa Suomessakin köyhtymistä ilman uusia toimia. Ja silti, nämä koko tulevaisuutta muokkaavat äärimmäiset uhat loistivat hallituspuolueiden puheenvuoroissa poissaolollaan.

Eipä siinä, ei hallitus juuri luonto- tai ilmastotoimia ole eduskuntaan tuomassa. Ei, vaikka tiedeyhteisön varoittavat viestit ovat kirkkaita ja selkeitä. Ei, vaikka tarjolla olisi kustannustehokkaita keinoja, jopa valtiontaloutta vahvistavia ja taloutta reilusti uudistavia keinoja. Näyttää enemmän siltä, että hallituksen kärki niin kansallisesti kuin EU:ssa on madaltaa rimaa ja kikkailla kirjanpidolla.

Suomen kansallinen etu olisi juuri päinvastainen ote.

Hallitus: Tuokaa pöytään luontolaki ja luontohaittamaksu. Rakentakaa maanomistajille aidot kannustimet hiilensidontaan. Perukaa pöljä bensa-ale. Suojelkaa vanhat metsät niiden kaikessa upeudessaan. Korjatkaa virheenne yritysvastuudirektiivin kanssa.

Joo Kaitsu, olet meidän lemppariministeri ja se pienydinvoiman vauhdittaminen ja teknisten nielujen edistäminen on hyviä juttuja – mutta eivät ne riitä ollenkaan, ja noiden nielujenkin osalta odotellaan vielä tietoa siitä, mitä hallitus oikeasti itse asiassa tekee. Siispä skarpatkaa!

Taloudesta Petteri puhui paljon. Hyvä niin. Suomen talous on tosiaan rapakunnossa liian monella mittarilla. Myös hallitus on herännyt siihen, ettei hallitusohjelma asiaa korjaa.

Vihreät ovat tuoneet vaaleista asti pöytään laajan kirjon konkreettisia ehdotuksia talouden vahvistamiseksi. Haittojen hinnoittelua, tehottomien ja haitallisten yritystukien karsimista, fiksumpaa verotusta ja verovinoumien purkua, menosäästöjä. Panostuksia ja kannustimia vihreään tuottavuuteen.

Olen tietysti vähäni jäävi, mutta seurattuani keskustelua eduskunnassa, vaihtoehtobudjetteja, hallituksen tekemisiä, ekonomistien ja asiantuntijatahojen lausuntoja, olen tullut tähän johtopäätökseen:
Vihreät on talouspolitiikassa selkeä edelläkävijä tämän maan puolueiden joukossa.
Niin se on. Vihreät on tämän maan johtava talouspuolue.
Haastan epäilijät tutustumaan vihreiden linjoihin.

Juuri nyt Suomen talouteen osuu työmarkkinakriisi, jonka hallitus on saanut aikaan konfliktinhaluisella ja runnovalla linjallaan. Tarkan harkinnan jälkeen lähdimme mukaan välikysymykseen – selvää on, ettei hallituksella ole meidän luottoamme työmarkkinapolitiikassa, mutta meille on tärkeää myös aito valmius tasapainoisiin uudistuksiin.

Osallistuin tällä viikolla Tampereella Tampere Conversations -tekoälytilaisuuteen. Yksi puhujista oli Daron Acemoğlu MITistä – yksi maailman tunnetuimmista taloustieteilijöistä. Acemoğlu puhui siitä, kuinka tekoäly muokkaa taloutta, ja kommentoi ohessa myös hieman työmarkkinoita.

Pohjoismainen, luottamukseen ja yhteistyöhön rakentuva malli sai kiitosta, ja työmarkkinoiden valtatasapainon merkitys vain korostuu teknologisen murroksen jyllätessä taloutta.

Ja kas, jälleen meidän linjamme on noudattelee johtavien ekonomistien ajatuksia. Sattumaa se ei toki ole.

Arvoisa puoluevaltuusto,
Talous linkittyy myös turvallisuuteen.
Venäjän laaja hyökkäyssota Ukrainan vapautta vastaan jatkunut pian kaksi vuotta. Venäjä on jo sotatalous. Se on kuitenkin Euroopan ja lännen rinnalla aivan ruputalous. Meidän pitää valjastaa teknistaloudelliset lihaksemme vihdoin kunnolla, ja auttaa Ukrainaa peittoamaan Venäjä. Tässä epäonnistuminen olisi aivan karmea ja kallis virhe.
Ei tehdä sitä virhettä.

Näillä sanoin toivotan eduskuntaryhmän puolesta tervetulleeksi jälleen tänne Pikkuparlamenttiin.

Antoisaa kokousta!