Atte Harjanteen ryhmäpuhe eduskunnan keskustelussa 9.11. välikysymyksestä EU:n ennallistamisasetuksesta

09.11.2022

Arvoisa puhemies,

Aloitan puheenvuoroni muutamalla lainauksella.

“Päätöksenteossa paikallistasolta valtakunnalliselle, eurooppalaiselle ja kansainväliselle tasolle saakka on tehtävä johdonmukaisesti valintoja, jotka turvaavat ja edistävät ympäristön puhtautta ja luonnon monimuotoisuutta, lajien säilymistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämän vastuun kantaminen on se mitta, jolla tekojemme arvo kaikkein eniten määräytyy tulevien sukupolvien silmissä.”  

Mistä nämä viisaat sanat ovat peräisin? Kokoomuksen periaateohjelmasta. Entäpä tämä?

“Maamme tulee jättää uusille sukupolville sosiaalisesti, taloudellisesti, sivistyksellisesti ja ekologisesti sekä moraaliselta tasoltaan paremmassa kunnossa kuin se on tänä päivänä.” 

Nämä jykevyydet löytyvät perussuomalaisten periaateohjelmasta. Otetaan vielä yksi:

“Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen estämisen, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen puolesta on tehtävä kaikki mahdollinen.

Tämä puolestaan oli otos kristillisdemokraattien periaateohjelmasta.

Vaikuttavia eurooppalaisia toimia, Suomen ekologisen tilan parantamista, kaiken mahdollisen tekemistä luontokadon torjumiseksi.

Sellaisia asioita oppositiopuoleet ohjelmissaan paaluttavat. Onkin hämmentävää, että oppositio on nyt tehnyt välikysymyksen, jossa se syyttää hallitusta omien periaatteidensa mukaisista toimista. 

Vihreille luonnon puolustaminen ei ole tällaista sanahelinää.

Arvoisa puhemies,

Keskeinen syytös välikysymyksessä on, että hallitus on laiminlyönyt Suomen kansallisen edun. Mutta mikä on kansallinen etu?

Ainakaan kansallinen etu ei ole neliraajajarrutus ympäristön suojelua kohtaan. Aikoinaan väitettiin, että Suomen teollisuus joutuu muuttamaan muualle, jos tehtaiden jätevesiä pitää ryhtyä puhdistamaan. Näin ei käynyt. Sen sijaan saatiin puhtaammat vedet ja maailmanluokan osaamista jätevesien hallinnasta.

2000-luvun alussa EU:n komissio ehdotti hinnan asettamista hiilidioksidipäästöille päästökaupalla. Sitäkin moitittiin tuolloin Suomelle erittäin epäreiluksi ja teollisuudelle tuhoisaksi. Tänään Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet alle puoleen tuosta ajasta, ja teollisuuden etujärjestötkin kiittelevät päästökauppaa fiksuna ja kustannustehokkaana tapana ohjata hiilipäästöjä.

Kymmenen vuotta sitten peloteltiin, että rikkidirektiivi tekisi laivakuljetuksista niin kalliita, että Suomesta kuolee vientiteollisuus. Näin ei käynyt. Sen sijaan ilma puhdistui ja suomalaiset merenkulkuteknologian osaajafirmat saivat töitä ja tilauksia.

Toimivat markkinat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet jarruttajien ja pelottelijoiden maalaamat uhat ja hintalaput liioitelluksi. Suomen kansallinen etu onkin reilu ja tieteelliseen tilannekuvaan pohjaava, luonnon tilaa vahvistava ja kestävän talouden edellytykset turvaava sääntely myös EU-tasolla. Juuri sellaisen edistämiseen hallitus on kannassaan sitoutunut.

Arvoisa puhemies,

Arvojensa lisäksi oppositiolta on hukassa se, miten EU:ssa vaikutetaan. Perustellun sääntelyn totaalinen vastustaminen ei suinkaan lisää, vaan vähentää, vaikutusmahdollisuuksia lopputulokseen. Ennallistamisasetus pohjaa EU:n biodiversiteettistrategiaan ja tavoitteisiin, joihin Suomi on jo sitoutunut. Jos ja kun haluamme parhaan mahdollisen ennallistamisasetuksen, suhtaudumme valmisteluun rakentavasti ja analyyttisesti, aiheellista kritiikkiä unohtamatta.

Suomessa pruukataan toistella, että metsäpolitiikka pitää pitää kansallisissa käsissä. Tämä on perusteltua läheisyysperiaatteen ja EU:n vallan rajojen kunnioittamisen kannalta, mutta samalla on jo ihan fysiikan puitteissa selvää, että metsien käyttöä ohjaa osaltaan myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joissa EU-tason sääntely on täysin perusteltua ja tarpeen.

On hyvä muistaa kaikessa tässä sekin, että metsiin kohdistuu ennallistamistoimista vain murto-osa, ja ennallistamisesta täällä Suomessa hyödymme siis nimenomaan itse.

Arvoisa puhemies,

Hyvinvointimme on lopulta täysin riippuvainen luonnosta. Luonnon elvyttäminen on välttämätöntä luontokadon pysäyttämiseksi, myös Suomessa. Ennallistamisasetusta tarvitaan. Sen sorvaaminen ei silti ole yksinkertaista, ja hallitus onkin arvioinut työssään tasapainoisesti ja kattavasti asetuksen perusteluita, hyötyjä, haasteita ja kehittämistarpeita eri näkökulmista.

Juuri tällaista kokonaisvaltaista otetta hallitukselta tarvitaan, ja hallituksella on tässä työssään vihreän eduskuntaryhmän täysi tuki.