Energiakriisi – mistä on kyse?

08.09.2022

Sähkön hinta nousee historiallisen kovaa tahtia. Monessa kotitaloudessa on huoli tulevista jättisähkölaskuista. Hallitus toi eduskunnalle viipymättä mm. esityksen 10mrd euron vastikkeellisesta rahoitustuesta suomalaisille energiayhtiöille. Olemme hyvin hyvin poikkeuksellisessa taloustilanteessa – Euroopassa on sota. Kukaan ei vielä tiedä kuinka paljon tämä kaikki tulee maksamaan valtiolle (paitsi että paljon) – mutta voimme vain miettiä kuinka paljon tulisi maksamaan, jos näitä toimia ei tehtäisi. 

Mutta mistä tässä kriisissä siis oikein on kyse?

Putinista. 

Putinin Venäjä käyttää nyt kaasuasetta ja energia-asetta hajottaakseen sitä tukea, mitä länsimaat ovat Ukrainalle osoittaneet vastustaessaan Venäjän sairasta hyökkäyssotaa. Länsimaat – Suomi mukaan lukien – ovat asettaneet lujia talouspakotteita Venäjää kohtaan, antaneet mm. aseapua Ukrainaan, vähentäneet merkittävästi venäläisen fossiilienergian ostamista. Nämä kaikki toimet ovat olleet ainoita oikeita ratkaisuja – venäläisten tappaessa lapsia Ukrainassa, ei maailma voi katsoa sivusta. Tämän energiasodan seuraukset tuntuvat nyt meillä Suomessakin. 

Myös ilmastonmuutoksen seuraukset alkavat jo näkyä: Euroopassa on ollut kuivaa, jolloin vesivoiman kapasiteetti on tavanomaista pienempi.

Miksi energiakriisi osuu eri tavoin eri valtioihin?

Valtiot ovat erilaisissa asemissa vastaanottamassa kriisiä riippuen siitä, minkälaisia energiapoliittisia päätöksiä ne ovat tehneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomessa on tehty fiksuja päätöksiä vähentämällä riippuvuutta venäläisestä energiasta jo aikaisemmin. Erittäin vaikeassa tilanteessa ovat nyt mm. Saksa, Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia ja Italia, joiden energiapolitiikka on nojannut merkittävään osaan juuri siitä maakaasusta, jonka saatavuutta Venäjä nyt kiristää. Tämä vaikuttaa koko Euroopan tilanteeseen. 

Miten hallitus on päättänyt tukea suomalaisia energiakriisissä?

Hallitus on päättänyt ripeällä tahdilla tukitoimista, joilla suomalaisia pyritään kannattelemaan läpi energiakriisin – todellisuudessa kriisin kestosta ei kuitenkaan ole kenelläkään tietoa. Optimaalisessa tilanteessa tulisi tehdä vain sellaisia tukitoimia, jotka kohdentuvat vain ja ainoastaan tukea välttämättömästi tarvitseville. Sähkökriisi on kuitenkin eskaloitunut kuluneen kesän aikana ja keskeistä on nyt saada tuesta tehdyksi päätöksiä, jotka ovat vähiten huonoja  – talvi tulee nopeasti. On kuitenkin tärkeää tiedostaa myös riskit sille, kun inflaatiokierteessä tehdään lisää elvyttäviä toimia – seuraukset voivat olla entistä huonompia. Tilanne on kuitenkin hankala, sillä yhteiskunnan pitää tukea erityisesti heitä, joilla on jo tähänkin saakka ollut vaikeuksia selvitä esimerkiksi ruokalaskuista. Myös keskituloisten ostovoima on paineessa, mikä voi lisätä taantuman riskiä. Tämän vuoksi on keskeistä, että valtio hakee keinoja lievittää tilannetta ja näin varmistaa, että raha liikkuisi vaikka vaikka kodeissa on huoli kasvavista energialaskuista ja hintojen noususta.

Mitkään tuet eivät kompensoi hintojen nousua kokonaan – eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Sähkön voimakas hinnannousu johtuu merkittävältä osin kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta. Kysynnän ollessa tarjontaa suurempi hintojen nousu on markkinoilla looginen seuraus. Sen sijaan kysyntään voidaan periaatteessa vaikuttaa nopeastikin. Korkean sähkönhinnan pitäisi jo sellaisenaan kannustaa energian säästämiseen, mutta toisaalta esimerkiksi suurella osalla kuluttajista on kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset. Toimet kysyntäjouston tehostamisessa niin kuluttajasähkön kuin teollisuudenkin osalta ovat mahdollisia sähkön hinnannousun suitsimisen toimia. Liikaa ei voi korostaa sähkön kulutuksen vähentämistä – laskemalla kulutusta huipputunneilta voimme vähentää sähkön hintaa. Tähän tarvitaan julkisen sektorin ja yritysten panosta, sillä kotitaloudet käyttävät sähköstä kuitenkin vain noin yksi neljäsosan. 

Kaikkien suomalaisten sähkölasku alenee, kun sähkön arvonlisävero alenee 10 prosenttiin määräaikaisesti joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Tässä on riskinsä, että sähkön hinnan alentaminen lisää sähkönkulutusta tai ei ainakaan kannusta energiankäytön vähentämiseen. Toisaalta tilanteessa, jossa kotitalouksien sähkön hinta nousee esimerkiksi 5 sentistä 50 senttiin niin lienee selvää, että kyllä kotitaloudet tulevat tekemään toimia sähkön käytön vähentämiseksi. 

Valmisteilla on myös määräaikainen sähkövähennys, jolloin kohtuuttomia sähkölaskuja voisi vähentää kotitalousvähennyksen kaltaisesti verotuksesta. Kaikilla ei kuitenkaan ole tuloja, joista vähennyksen voisi saada ja sen vuoksi on valmisteilla pienituloisille suora tuki.

Lisäksi työmatkavähennys jatkuu korotettuna ensi vuoden, joukkoliikenteen alv:ia lasketaan lippuhintojen pitämiseksi kohtuullisina, ulosotossa olevien suojaosaa korotetaan, ruoka-apua kohdennetaan jne. 

Hallitukselta on nyt arvovalinta päättää tukea erityisesti lapsiperheitä tämän kriisin keskellä. Se on tärkeä jo symbolisena eleenä. Keinot tukemiseksi tokin jakavat mielipiteitä – esimerkiksi päätös maksaa kaikille ylimääräinen lapsilisä joulukuussa on mielestä huono, sillä kaikki eivät tuota lisätukea tarvitse mutta sen hintalappu kipuaa 100 miljoonaan euroon valtiolle. Sen sijaan kannatettavana näen muut perheille tehtävät tuet kuten esimerkiksi sen, että päivähoitomaksu alenee pysyvästi ensi vuoden elokuun alusta lähtien, ja yksityisessä hoidossa olevien lasten hoitolisää nostetaan sadalla eurolla kuukaudessa

Muita päätöksiä lapsiperheiden hyväksi ovat työttömyysturvan lapsikorotuksen nosto 24–45 euroa kuukaudessa lapsiluvusta riippuen. Opiskelevat vanhemmat saavat kymmenen euroa kuukaudessa lisää rahaa, kun opintorahaan tehdään huoltajakorotus. Yksinhuoltajat saavat viisi euroa lisää kuukaudessa ensi vuoden ajan, kun lapsilisän yksinhuoltajakorotusta kasvatetaan ja Toimeentulotuen varassa olevien perheiden lapset saavat 10 prosentin korotuksen lapsen perusosaan, eli lapselle varattuun toimeentulotuen osaan ensi vuoden ajan.

Mikä 10 miljardin energiayhtiöiden tuki?

Hallitus esittää 10 miljardin kriisipakettia energiayhtiöille, jolloin niille voitaisiin myöntää lainoja tai takauksia tilanteessa, jossa sähköyhtiöitä uhkaa maksukyvyttömyys. Tällä pyritään vähentämään riskiä laajemmasta energiayhtiöiden finanssikriisistä. Markkinoilla on häiriötilanteita aiheuttaen vakuushintojen kohoamisen niin suureksi, etteivät yhtiöt välttämättä pysty niitä takaamaan – tämän vuoksi valtio valmistautuu tulemaan tueksi koska muuten on vielä isompi riski isommalle finanssikriisille. Tällä tukipaketilla Suomi pyrkii hoitamaan akuuttia kriisiä mutta on selvää, että pidemmän pohdinnan paikka on miettiä onko tämä nykyinen sähkömarkkinoiden takuu/varausjärjestelmä ylipäätään kunnossa. Vastaus lienee, että nykyisellään ei ole. 

Mutta miten energiakriisistä voidaan päästä ulos?

Lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa. Se on ainoa kestävä ulospääsy. On selvää, että käsillä oleva energiakriisi nopeuttaa nyt vihreää siirtymää fossiilisen energian vähentyessä markkinoilla Venäjän toimien sekä Venäjään kohdistettujen energiapakotteiden vuoksi. 

Tärkeää on, että investoinnit kestävään energiantuotantoon rullaavat – ja että näihin investointeihin säilyvät kannusteet. Tällä hetkellä uusiutuvaa energiaa ei ole vielä riittävästi tarjolla mitä tulee tuulettomiin, kylmiin pakkaspäiviin. On äärettömän tärkeää, että Olkiluoto 3 -voimalaitos saadaan toimintaan täydellä teholla tulevaksi talveksi, jotta emme kohtaa sähköpulaa. 

Suomen on tärkeää osana EU:ta vaikuttaa myös siihen, mitä EU-tasolla energiakriisissä voidaan tehdään. EU-komission puheenjohtaja Ursula van der Leyen kertoi eilen keinoista, joilla EU voi korjata kriisiytyneet sähkömarkkinat ja estää ja sähkön hinnan nousun pilviin. Keinoihin kuuluisivat muun muassa hintakatto venäläiselle maakaasullle, sähkön kulutushuippujen leikkaaminen ja energiayhtiöiden perusteettomien windfall-voittojen verotus.