Ennaltaehkäisemme ja torjumme nuorisorikollisuutta

Hallitus vastasi tänään opposition välikysymykseen nuoriso- ja katurikollisuudesta. Hallitus ottaa vakavasti lasten ja nuorten tekemät ja heihin kohdistuvat rikokset. Yhdenkään lapsen ei tule joutua rikolliselle polulle tai rikoksen uhriksi. Olemme tällä vaalikaudella korjanneet edellisen hallituksen lapsiin ja nuoriin sekä poliisiin kohdistuneita leikkauksia.

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. Sellaisena haluamme sen myös pitää – jokaiselle ihmiselle ja ihmisryhmälle. Tilastojen mukaan rikollisuus on kokonaisuudessaan vähentynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Huolestuttavaa on, että vuodesta 2015 lähtien alaikäisten väkivaltarikokset ovat kuitenkin lisääntyneet voimakkaasti ja etenkin alle 15-vuotiaiden keskuudessa. 

Samaan aikaan alaikäisten rikollisuuden kanssa on vahvistunut katujengi-ilmiö. Poliisi arvioi, että Suomessa on noin kymmenen katujengiksi luokiteltavaa ryhmää. Niihin kuuluu eri arvioiden mukaan 100-200 henkilöä, jotka ovat pääasiassa täysi-ikäisiä. Poliisi on puuttunut katujengien jäsenten tekemiin rikoksiin tehokkaasti ja saattanut useita keskeisiä henkilöitä vastaamaan teoistaan oikeudessa. 

Nuorten rikoskäyttäytymisen taustalla ovat syrjäytyminen, eriarvoistuminen, näköalattomuus, taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus. On todella huolestuttavaa, että yhä useampi lapsi ja nuori voi yhä huonommin.

Nuoriso- ja katurikollisuuteen on puututtava laajalla paletilla ja yhteistyöllä viranomaisten sekä kolmannen sektorin välillä. Rikoksia on ennaltaehkäistävä turvaamalla lapsille ja nuorille turvallinen arki varhaiskasvatuksen, koulutuksen, kotoutumisen, lastensuojelun, mielenterveyspalveluiden ja nuorisotyön keinoin. Yhtä lailla tärkeää on huolehtia poliisin ja oikeuslaitoksen resursseista, jotta rikoksiin voidaan puuttua tehokkaasti ja huolehtia siitä, etteivät rikokset uusiudu.

Oppositio kertoo olleensa katujengeistä huolissaan jo pitkään. Valitettavasti edellisellä hallituskaudella nämä puolueet toimivat päinvastoin ja leikkasivat lapsilta, nuorilta, koulutuksesta sekä poliisilta. Ristiriita sanojen ja tekojen välillä on ilmeinen. 

Jotta poliisi voi puuttua rikoksiin, tulee sillä olla riittävät resurssit. Yksi tärkeimmistä resursseista on riittävä henkilöstömäärä, johon edellinen hallitus kohdisti aloittaessaan leikkauksia. Alimmillaan poliisien määrä oli vuonna 2017. Sen jälkeen, kun Perussuomalaiset hajosi ja lähti hallituksesta, poliisien määrää alettiin nostaa.

Kokoomuksella oli viime hallituksessa monta tärkeää ministerinsalkkua. Lasten ja nuorten palveluista kuitenkin leikattiin ja koulutuslupaus rikottiin kirkkaasti. Tämä oli vakava virhe, sillä lapsista ja nuorista huolehtiminen ennaltaehkäisee myös rikoskäyttäytymistä.

Tällä hallituskaudella olemme paikanneet edellisen hallituksen tekemiä virheitä. Olemme panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä koulutukseen ja nostaneet poliisien määrän yli 7 500:aan poliisiin.  Esimerkiksi ennaltaehkäisevä moniviranomaisyhteistyönä toteutettava ankkuritoiminta on laajentunut kaikkien poliisilaitosten alueille. Myös oikeuslaitoksen resursseja on vahvistettu.

Etsimme parhaillaan yhdessä eri ministeriöiden kesken myös lisätoimia, joita hallitus voisi käynnistää vielä tällä hallituskaudella nuorisorikollisuuden ja katujengien torjumiseksi. 

Olennaista nuorisorikollisuudesta keskustellessa on muistaa, että rikoskäyttäytyminen kasaantuu usein pienelle joukolle. Kokonaisia ihmisryhmiä ei tule leimata. Päinvastoin, leimaava puhe vain pahentaa ongelmaa.

Linkki hallituksen vastaukseen: https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/hallituksen-vastaus-valikysymykseen-nuoriso-ja-katujengirikollisuuden-torjumisesta