EU-ympäristöverot laittavat saastuttajat maksamaan jäsenmaiden sijaan

Korona on koetellut rajusti koko Eurooppaa niin terveyden kuin talouden osalta. Joihinkin maihin kriisi on osunut vielä pahemmin kuin toisiin. Kuvat Espanjan ja Italian ruumishuoneiksi muutetuista urheiluareenoista, jäähalleista ja kirkoista järkyttävät.

EU:n on pyrittävä nousemaan koronakriisistä yhdessä. Niin kauan kuin yhdessäkin maassa jyllää virus, kukaan meistä ei ole turvassa. Siksi viruksen selättäminen on kaikkien etu.

Samalla on vahvistettava Eurooppaa tulevia kriisejä ajatellen, mikä vaatii panostuksia ilmastotoimiin, osaamiseen ja TKI-toimintaan. Juuri näihin on EU:n elpymisrahaston kautta tarkoitus investoida. Tämä painotus on aivan oikea. Maailman suurimpana talousalueena EU pystyy tekemään huomattavasti vaikuttavampia ilmastotoimia kuin mihin jäsenmaat pystyisivät yksin. Myös osaamiseen kannattaa panostaa yhdessä, sillä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen maailma kansainvälistyy vauhdilla ja uusi tutkimustieto hyödyttää meitä kaikkia kansallisvaltioiden rajoja katsomatta.

EU-alueen elpymisellä on keskeinen merkitys myös Suomen taloudelle. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota niin Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn kuin kaikki eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kuulemat taloustieteilijät. Viennin osuus Suomen taloudesta on nykyisin noin 40 %. Tästä viennistä noin 60% suuntautuu EU-alueelle. Meille on siis ollut EU:n yhteismarkkinasta valtava ilo niin suomalaisen elinkeinoelämän kehityksen kuin sitä kautta tulevan hyvinvointivaltion rahoituksen kautta. Toisaalta vienti kytkee meidät osaksi tiiviisti verkottunutta kansainvälistä markkinataloutta. Toisin kuin omavaraistalouden aikaan, me emme ole enää yksin oman onnemme seppiä. Tästä perusfaktasta ei pääse eroon, vaikka kuinka kiistäisi kansainvälisen talouden merkityksen Suomelle ja väittäisi meidän pärjäävän aivan hyvin omillamme.

Käyttökohteiden lisäksi on keskeistä kiinnittää huomiota EU-elpymissuunnitelman rahoitukseen. Tehokkainta ja kestävintä olisi ottaa käyttöön EU-tason ilmasto- ja ympäristöveroja sekä puuttua yhä tiukemmin suurten kansainvälisten yritysten kuten Facebookin ja Amazonin harjoittamaan verovälttelyyn. Nämä toimet on fiksuinta tehdä EU-tasolla, jolloin saadaan aikaan kaikista isoin vaikutus.

Esimerkiksi lentoverosta tai lentopetrolin verottamisesta varsin moni puolue on ollut sitä mieltä, että se kannattaisi toteuttaa EU-tasolla. Myös kierrättämättömän muovin veroon on suhtauduttu positiivisesti. Toivon, että tämä kanta on edelleen sama ja että Suomen eduskunta on avoin EU-tason ympäristöveroille. Tämä tarjoaisi lisää liikkumavaraa ilman, että jäsenmaksuja nostetaan. Fiksua ja reilua on, että kaikkien veronmaksajien sijaan saastuttajat maksavat – he kun aiheuttavat haittaa yhteiselle ilmastolle eli meille kaikille, etenkin tuleville sukupolville. Samalla EU-tason verot varmistaisivat, että verot kerätään asianmukaisesti ja samalla tavalla kaikkialla.

EU-verojen lisäksi on syytä puuttua verovälttelyyn, veronkiertoon ja korruptioon kaikkialla. Etenkään yhteisiä EU-rahoja ei pidä myöntää jäsenmaille ellei ole varmuutta, että ne kohdentuvat oikein. Siksi yksi EU:n perussopimuksen vaateista on toimiva oikeusvaltio.

Ilman toimivaa oikeusvaltiota ei ole varmuutta jäsenmaiden rahankäytöstä, hallinnon toimivuudesta tai korruption kitkemisestä. Siksi on syytä toivoa, että oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen on koko eduskunnan yhteinen asia – myös tilanteissa, joissa se tarkoittaa oman puolueen ideologialle läheisten johtajien laittamista kuriin. Ideologia ei voi mennä oikeusvaltion edelle, kun puolueet pohtivat pitääkö Unkarin ja Puolan järkyttävään tilanteeseen puuttua. On yksiselitteisesti Suomen etu, että meidän rahamme eivät päädy Orbanin sukulaisten tai läheisten taskuun. Tämän luulisi olevan etenkin omaa kansallismielisyyttään painottavien puolueiden kärkihuoli muiden maiden äärinationalistien puolustelun sijaan.