Europarlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen – historiallinen luontosaavutus

27.02.2024

EU:n ennallistamisasetus on hyväksytty europarlamentissa! Tämä on historiallinen saavutus luontokadon torjumisen nostamiseksi eurooppalaisen politiikan keskiöön. Samalla keinot luonnon vahvistamiseksi ovat hyväksi taloudelle ja ihmisen hyvinvoinnille. Kestävä kehitys ja tulevat sukupolvet kiittävät.

Europarlamentin äänestyksessä asetus tuli hyväksyttyä vihreiden, keskiryhmien ja vasemmiston äänin 329-275, oikeiston ja äärioikeiston äänestäessä valtaosin vastaan otettuaan luontovastaisuuden vaalikampanjansa keppihevoseksi. Asetus astuu voimaan kuitenkin vasta kun myös ministerineuvostossa jäsenmaiden määräenemmistö on hyväksynyt neuvottelutuloksen.

EU:n ennallistamisasetuksen ympärillä käyty keskustelu on ollut monin tavoin surullista, sillä asetusta vastustavat ovat esittäneet valheellisiä ja asenteellisia väitteitä yrittäessään estää luonnon parempaa huomioimista. EPP-ryhmän enemmistö äänesti nyt yhä ministerineuvoston ja parlamentin saavuttamaa sopua vastaan, vaikka heidän omat neuvottelijansa ympäristövaliokunnasta kertoivat saaneensa kaikki muutosehdotuksensa läpi ja asetukseen tuli paljon lisää kansallista joustoa edellytettävissä toimissa. Tämä kertoo siitä, että osaa puolueita luonnon tila ei vain kiinnosta kun halutaan kerätä ääniä luontovastaisella pelottelulla.

Mitä ennallistamisasetus siis konkreettisesti tarkoittaa? Se asettaa EU-maille tavoitteet ennallistaa – eli parantaa luonnon tilaa hyvälle tasolle – sellaisia alueita, joissa elinympäristöt ovat huonossa kunnossa. Ensin parannetaan eri taantuneista elinympäristöistä 20 % hyvään tilaan 2030 mennessä ja loputkin vuoteen 2050 mennessä. Kyse ei ole varsinaisesti suojeluohjelmasta tai luonnonsuojelusta, vaan erilaisista toimista, joissa talouskäytössäkin olevien alueiden luonnon tilaa parannetaan. Maanomistajille ei tule asetuksessa velvoitteita vaan ne tulevat eri maiden hallituksille, ja komissio seuraa tavoitteiden toteutumista.

Suomi voi siis omalta osaltaan itse päättää miten se vauhdittaa luontotoimia. Marinin hallitus aloitti vihreän ympäristöministerin johdolla jo Helmi-ohjelman, jossa esimerkiksi maatalouden perinnebiotooppeja vaalitaan sekä suoelinympäristöjä ennallistetaan tukemalla luontohankkeita. Toimet voivat olla vaikkapa kutusoraikkojen kunnostamista vaelluskalojen lisääntymiselle, metsä- ja maatalouden vesistöpäästöjen vähentämistä, lintukosteikkojen ennallistamista, rannikkovesien ja järvien fosforin poistohankkeita rehevöitymisen vähentämiseksi jne. Kaikilla näillä toimilla on merkittävä hyöty ihmisten virkistyskäytölle ja myös matkailulle, joten kyse ei ole vain kustannuksista. Samoin terveyshyödyt luonnon tilan parantamisesta ovat mittavia.

Olennaista on se, että me ihmiset olemme vastuussa tästä maasta, jonka olemme edellisiltä sukupolvilta vaalittavaksemme saaneet ja jonka haluamme varmasti jättää lapsillemme hyvässä kunnossa. Nyt ennallistamisasetus velvoittaa poliitikkoja pitämään huolen siitä, että luonto ei ole tärkeää vain juhlapuheissa vaan sen vaalimiseksi tehtäviä toimia myös valvotaan ja edellytetään käytännössä. Suomalaisten selvä enemmistö tukee toimia luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi eri kyselyissä. Nyt niitä edellytetään myös käytännössä.

Samalla kun näitä toimia tehdään koko EU:ssa ja YK:n Kunming-Montrealin luontosopimuksen mukaisesti koko maailmassa, pelastamme oman rakkaan maapallomme ekosysteemejä kokonaisuudessaan elinvoimaisina omalle lajillemme ja muille lajeille pitkälle tulevaisuuteen. Ihmisen talousjärjestelmä on tuhonnut maapallon ekosysteemejä ennennäkemätöntä vauhtia viimeisen vuosisadan ajan, kiihtyvällä tahdilla. Tämä päätös merkitsee toivoa siitä, että pystymme muuttamaan suuntaa ja ilmastokriisin torjumisen lisäksi pystymme myös vaalimaan elävää luontoa, elämän ihmettä.

Tämän päätöksen myötä ihmiskunnalla ja tällä planeetalla on toivoa. Ja se on iso ja kaunis asia, sillä hyvät teot syntyvät toivosta ja tulevaisuudenuskosta. Älkäämme ikinä luopuko siitä!