Heli Järvisen ryhmäpuhe keskustelussa hallituksen tiedonannosta 16.10.2018

Arvoisa puhemies, ärade talman

Hallituksen toiveesta keskustelemme tänään sen koko työllisyyspolitiikasta. Alkuun onnittelut: hallitusohjelman mukainen tavoite 72 prosentin työllisyydestä on saavutettu! Annan hallitukselle sen niin toivoessa koko kunnian tästä saavutuksesta, mutta kannattaa muistaa, että silloin keskusta-kokoomuksen hallitus kantaa myös koko vastuun 10 vuoden takaisesta työpaikkojen menetyksestä. No, jokainen taloutta tunteva ymmärtää, että molempien taustalla on suuressa kuvassa kyse enemmän viennistä ja kv. talouden suunnasta.

Muut hallituksen tavoitteet ovatkin sitten jääneet lähtötelineisiin:

Hallitus lupasi ohjelmassaan luoda osallistavan sosiaaliturvamallin, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen palkka ja sosiaaliturva. Ei ole luotu.

Hallitus lupasi tuoda paikallisen sopimisen toimintatapoja työpaikoille. Ei ole tuotu.
Hallitus lupasi vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää. Kuitenkin, nuorten pitkäaikaistyöttömyys on pahentunut!

Hallitus lupasi työmarkkinoille rakenteellisia uudistuksia vuoropuhelussa työelämän osapuolten kanssa. Silti perhevapaat ja sosiaaliturva jäivät uudistamatta. Vuoropuhelun tulokset näemme tämän päivän keskustelussa.
 
Arvoisa puhemies,
työllisyys seuraa aina kv. suuntauksia, mutta varmasti hallituksen omilla toimilla on ollut merkitystä työllisyystavoitteen saavuttamisessa: niin paljon työtä tekeviä ja työnhakijoita on kuritettu.
Aluksi hallitus suunnitteli pakkolakeja, jotka korvattiin lähes yhtä huonolla kilpailukykysopimuksella. Julkisen puolen työntekijät, etenkin siis pienituloiset naiset, menettivät lomarahojaan. Työttömyysvakuutusmaksuja siirrettiin työnantajilta työntekijöille.
 
Sitten hallitus päätti laskea irtisanomisen jälkeisen takaisinottovelvollisuuden 9:stä peräti 4 kuukauteen, siis alemmas, kuin länsimaissa keskimäärin.

Sen jälkeen kohteena oli työttömät. Työttömyysturvaa lyhennettiin ja sen tasoa heikennettiin. Aktiivimalli ykköstä markkinoitiin työttömien aktivoijana, mutta kuinkas kävikään: Kelan mukaan yhdeksälle työttömälle kymmenestä se on osoittautunut puhtaaksi leikkuriksi.

Bara 10% procent av alla arbetslösa har aktiverats med modellen, och tro eller ej,  det är ungefär lika många, som före aktivmodellen.

Hallitus lupasi parantaa työttömien palveluja ottamalla käyttöön kolmen kuukauden välein tapahtuvat määräaikaishaastattelut. Palvelu kuulosti hyvältä, vaikka varoitimme jo alussa te-toimijoiden määrän riittämättömyydestä. Valitettavasti olimme oikeassa: 

Määräaikaishaastatteluista huolimatta kasvokkain kohtaamisten määrä on päinvastoin laskenut! Siis laskenut.

Huolestuttavinta on se, että yhä useampi työtön on valunut toimeentulotuelle, joka on pahin kannustinloukku työn vastaanottamiselle.

Arvoisa puhemies,

jopa miljoonalla suomalaisella on vanhentunut tai puutteellinen koulutus. Yli 600 000 työikäistä ihmistä on pelkän perusasteen varassa. Lisäksi miljoonalla on riittämättömät tietotekniset taidot.
 
On selvää, että tämän porukan asemaa ei paranneta irtisanomislailla eikä hallituksen lupaamalla aktiivimalli kakkosella, joka uhkaa vastuuttaa työllistymissuunnitelman teon työttömälle itselleen.
 
Tiedän haasteet omasta kokemuksestani.

Olen ollut työttömänä, ja se oli ylivoimaisesti kamalinta aikaa elämässäni. Vaikka minulla oli hyvä koulutus, paljon työkokemusta ja kannustava lähipiiri, työttömyys uhkasi viedä itsetuntoni ja elämäniloni. En olisi noussut työttömyydestä ilman ulkopuolista kannustusta.
 
Miten te kuvittelette sen nousun tapahtuvan omin voimin silloin, kun ihmisellä on lisäksi ongelmia arjenhallinnan ja terveyden kanssa?

Me vihreät peräänkuulutamme irtisanomislain ja näennäistoimien sijaan koulutusta. Lisää koulutusta toiselle asteelle, työntekijöille sekä työttömyyskausille. Hallitukselle tämä viimeinkin tuntuu olevan ylivoimaista, sillä hallituksen jäsenet äänestivät valiokunnassa nurin pikakäsittelyn työttömän oikeudesta opiskella työttömyysturvalla, vaikka se olisi voitu viedä yksimielisesti maaliin.

Suomessa on lähes 180 000 yksinyrittäjää. Me haluamme tehdä heille helpommaksi ensimmäisen ja toisen työntekijän palkkaamista korvaamalla näistä aiheutuvia sivukuluja.  Me haluamme parantaa sosiaaliturvaa ja eläkekertymää niille kevytyrittäjille ja itsensätyöllistäjille, jotka toimivat työnteon, yrittäjyyden, opiskelun, hankkeiden ja projektien välimaastossa ja joita arvioidaan olevan jo 80 000.

Me haluamme helpottaa yhdistysten työllistämistä poistamalla palkkatuen keinotekoiset rajat. Esimerkiksi Ruotsissa palkkatukea käytetään Suomeen verrattuna viisinkertainen määrä! Me haluamme laajentaa välityömarkkinoita, jotka parhaimmillaan toimivat polkuna yrityksiin. Ja heikoimmillaankin lisäävät pitkäaikaistyöttömien arjen hallintaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

Olemme valmiit:
–selkeyttämään irtisanomisen pelisääntöjä vahvistaaksemme niin työntekijän kuin yrittäjänkin oikeusturvaa
–uudistamaan perhevapaat ja niiden rahoituksen
–laajentamaan perustulokokeilua ja muuttamaan sosiaaliturvaa entistä kannustavammaksi työntekoon

Olemme valmiit:
–vapauttamaan työllisyystoimijat näennäisten suoritteiden kirjaamisesta aitoon työpaikkojen räätälöimiseen työttömälle.
–lisäämään paikallista sopimista työehtosopimusta perälautana käyttäen. Olemme ehdottaneet järjestäytymättömien yritysten mukaan saamiseksi ulkopuolista sovittelijapalvelua, mitä pidetään harkinnanarvoisena sekä työntekijä- että yrittäjäpuolella.

Arvoisa puhemies,

Hallitus kirjasi 3 vuotta sitten omaan ohjelmaansa aivan oikein, että päämäärien saavuttaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia, joita pitää edistää vuoropuhelussa työelämän osapuolten kanssa. Näissä hallitus on epäonnistunut ehkä kaikkein pahimmin. Siis sekä rakenteiden uudistamisessa että siinä vuoropuhelussa.
 
Seurauksena on ollut yksittäisiä, tehottomia, toisistaan irrallisia ja jopa vastakkaisia esityksiä. Ei ihme, että puoli Suomea on takajaloillaan. Keskustelu työllisyyspolitiikasta on tärkeää.

Tämänpäiväinen hallituksen käsienpesuyritys sen sijaan ylittää kaikki aiemmin odotetut piruetit ja kuperkeikat. Jäljelle ei jää kuin ikävä päätös irtisanomislaista, josta jatkossakin vastuu on vain hallituspuolueilla.