Jenni Pitkon ryhmäpuheenvuoro 17.3.2026 Nato-selonteosta

Arvoisa puhemies,

Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on tärkeä osa liittokunnan yhteistä pelotetta ja puolustusta. Kun liittolaiset osallistuvat aktiivisesti yhteisiin tehtäviin, se viestii Naton yhtenäisyydestä. Juuri vahvalla ja uskottavalla pelotteella pyritään turvaamaan rauha ja varmistamaan, ettei Suomeen tai muihin liittolaisiin koskaan hyökätä.

Suomen etu on vahva ja yhtenäinen Nato, joka puolustaa jäsenmaidensa yhteisiä arvoja: demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota. Osallistumalla rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin Suomi tukee liittokunnan tavoitetta vahvistaa toimintaympäristön turvallisuutta ja kykyä toimia yhdessä koko liittokunnan alueella.

Venäjän laiton ja raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta pysyvästi. Se on myös lisännyt Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Tässä tilanteessa on tärkeää, että liittokunnan jäsenmaat kantavat vastuuta yhteisestä turvallisuudesta ja osallistuvat yhteisiin tehtäviin. Suomen aktiivinen osallistuminen on osa tätä vastuunkantoa.

Samalla on tärkeää, että tehtävistä saatuja kokemuksia arvioidaan huolellisesti. Nato-jäsenyys on aktiivinen prosessi, ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme arkea, ja siinäkin on pyrittävä oppimaan ja kehittymään. Jokainen osallistumiskierros tarjoaa arvokasta oppia siitä, miten voimme kehittää omaa toimintaamme ja yhteensopivuuttamme liittolaisten kanssa. Näitä kokemuksia on syytä hyödyntää tulevia päätöksiä valmisteltaessa.

APM,

Pidän tärkeänä, että Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta käydään avointa ja laajaa parlamentaarista keskustelua. Nato-jäsenyys on Suomelle vielä suhteellisen uusi tilanne, ja siksi on tärkeää, että päätöksentekoa tukee avoin keskustelu niin eduskunnassa kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Tilaa pitää olla myös kriittiselle ja analyyttiselle keskustelulle. Se vahvistaa kansalaisten luottamusta ja ylläpitää vahvaa maanpuolustustahtoa.

Suomen liittyminen Nato-liittokunnan jäseneksi tapahtui suomalaisten laajalla tuella ja vankan enemmistön turvin. Samoin puolustusyhteistyön vahvistaminen Yhdysvaltojen kanssa DCA-sopimuksen turvin tapahtui melko yksimielisesti.

Mutta kun puhumme arktisesta alueesta, tulisi mukana olla myös alkuperäiskansa saamelaiset.

Arktisella alueella tapahtuvalla harjoittelulla ja varautumisella on suuria vaikutuksia saamelaiskulttuuriin, perinteisiin elinkeinoihin ja saamelaisten oikeuksien toteutumiseen Suomessa.

Saamelaisten osallistumista NATO- ja DCA-prosesseissa on kuitenkin laiminlyöty. Tästä kertovat saamelaisten totuus- ja sovintokomission johtopäätökset, jotka viime joulukuussa pääministerille luovutettiin.

Monista erityisesti DCA-sopimuksen yksityiskohdista saamelaiset saivat kuulla median kautta, eikä Saamelaiskäräjiä konsultoitu saamelaisaluetta koskevista järjestelyistä kuten Ivalon kasarmialueiden kuulumisesta DCA-sopimuksen piiriin.

Neuvotteluvelvollisuuden laiminlyöminen Saamelaiskäräjien kanssa oli vastoin saamelaiskäräjälakia, alkuperäiskansan perusoikeuksia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Saamelaiskäräjien ainoa mahdollisuus osallistua oli oma-aloitteisen ulkoasianvaliokunnalle jätetyn lausunnon muodossa, todellista neuvottelemista ei ollut.

Totuus- ja sovintokomission toimenpidesuosituksissa esitetään, että valtion tulee laatia yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa selkeät ohjeet siitä, miten saamelaisten oikeudet tulee ottaa huomioon puolustuspolitiikkaan liittyvien päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä. Samoin Suomen toivotaan edistävän alkuperäiskansaoikeuksien yhtäläistä huomioon ottamista Pohjoismaiden maanpuolustustoimissa.

Erityisesti Lapissa tapahtuvan harjoitustoiminnan ja puolustusyhteistyön lisääntyessä neuvotteluvelvoitteen oikea-aikaisen toteuttamisen merkitys vain korostuu tulevaisuudessa.

APM,

Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut ja samalla aikaisempien kumppanuussuhteiden luotettavuus on horjunut. Vakiintunut maailmanjärjestys on kriisissä. Tässä tilanteessa eurooppalaisilta mailta odotetaan entistä vahvempaa vastuunkantoa. Ukrainan tukeminen ja eurooppalaisen puolustuskyvyn vahvistaminen ovat tässä keskeisiä kysymyksiä. Euroopan rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi tarvitsemme liittokunnalle ja erityisesti sen eurooppalaisille jäsenille yhteisen tilannekuvan ja kyvyn toimia yhdessä.

Suomen aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on tässä tilanteessa perusteltua. Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi on rakentamassa vahvaa, yhtenäistä ja arvoihinsa sitoutunutta liittokuntaa.