Jyrki Kasvin ryhmäpuhe välikysymyksestä raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta 3.10.2017

03.10.2017

Arvoisa puhemies,

Rautatieverkko on valtakunnan selkäranka. Jo vilkaisu Suomen karttaan todistaa, miten kauaskantoisia päätöksiä 1800-luvun loppupuolella, Suomen suuriruhtinaskunnassa tehtiin.

Suomen tasavallan kasvukeskukset sijaitsevat edelleen suuriruhtinaskunnassa rakennettujen ratojen varrella. Sen sijaan rataverkon katveeseen jääneet paikkakunnat ovat taantuneet.

Nyt junaliikenteestä tehtävillä päätöksillä on vähintään yhtä kauaskantoiset seuraukset.

Siinä missä 1800-luvulla ratojen rakentamiseen kannusti teollistuminen, nyt painetta luo ilmastonmuutos. Myös liikenteen ilmastopäästöjä on vähennettävä radikaalisti, ja se tarkoittaa henkilö- ja tavaraliikenteen siirtämistä kumipyöriltä rautapyörille.

Vaikka VR on onnistunut kasvattamaan matkustajamääriä, luottamus VR:n aikatauluihin on romahtanut, lippu-uudistus on epäonnistunut, rataverkko rapistuu, ja pienten asemien liikenne vähenee.

Meidän on kyettävä parempaan, jos aiomme saavuttaa edes EU:n ilmastotavoitteen, jonka mukaan vuonna 2030 puolet liikenteestä kulkee raiteilla tai vesitse.

 

Arvoisa puhemies

Hallitus etsii vastausta VR:n haasteisiin henkilöjunaliikenteen avaamisesta kilpailulle. Mutta vaikka kilpailu on usein ihan käyttökelpoinen työkalu, se ei saa olla ideologinen itsetarkoitus.

Hallituksen toiminnan arviointi on vaikeaa, koska junaliikenteen rakennemuutos toteutetaan hallituksen päätöksellä, eduskunnan koskematta tai sotkematta. Välikysymys olikin ainoa keino saada asia ylipäätään eduskunnan esityslistalle.

Hallitus on myös salannut selvitykset päätöksensä taustalla. Ilman median tietopyyntöjä joutuisimme käymään tämän keskustelun pelkkien arvailujen varassa. Nytkin tilannekuva on epäselvä, sillä selvitykset ovat ristiriitaisia, ja VR:n tiedot on niistä poistettu.

Avoimuus ja parlamentarismi ovat joutaneet romukoppaan.

Hallituksen mallissa ei ole edes kyse aidosta kilpailusta. Käytännössä valtakunnallinen – valtiollinen – monopoli korvattaisiin alueellisilla yksityisillä – monopoleilla. Matkustaja ei voisi valita – palvelun laadun, saatavuuden ja hinnan perusteella – minkä operaattorin junilla hän matkustaa.

Paikallisen monopolin valtiolta ostanut junaoperaattori tekisi tuloksensa kustannuksia karsimalla, ei palvelua kehittämällä.

Ei yksityisellä yrityksellä ole velvollisuutta ajatella kokonaisuutta, vain osakkeenomistajien etua.

Mutta mikä on valtion etu VR Yhtymässä? Sitä soisi omistajaohjausministerin pohtivan.

Onko se VR:n osinkotuottojen maksimointi?
VR:n arvopaperiomaisuuden kasvattaminen?
Vai kenties junaliikenteen kehittäminen?

Hallituksen kilpailutuspäätöksen ideologisuudesta kertoo se, miten hallitus on sivuuttanut ja salannut juuri ne selvitykset, joiden mukaan valittu kilpailutusmalli ei lisäisi liikennettä, ei juuri laskisi lipunhintoja, eikä toisi valtiolle lisätuloja.

Kun asiantuntijaselvitykset eivät vastanneet aatetta, ne saivat väistyä.

Sen sijaan hallituksen valitsemassa VR:n pilkkomismallissa on riski, että valtion omistuksen arvo romahtaa, valtion menot kasvavat ja lippujen hinnat nousevat vähän liikennöidyillä reiteillä.

Sipilän hallituksen ideologisena liimana on kauna julkista palvelutuotantoa kohtaan. On sitten kyse Postista, sotesta, liikenneverkosta, Yleisradiosta tai junaliikenteestä. Ne pitää yhtiöittää, kilpailuttaa, näivettää tai myydä.

Sen sijaan asiantuntijaselvitykset hallitus kyllä teettää ilman kilpailua, etenkin silloin, kun aiemmat selvitykset eivät ole tuottaneet haluttua tulosta.

 

Arvoisa puhemies

Raideliikenteen edistäminen edellyttää investointeja rataverkkoon ja kalustoon. Eniten liikennöidyt kiskot ovat jo nyt ruuhkaisia. Eikä niitä juniakaan loju ruuhka-aikaan tyhjän panttina VR:n varikolla yksityisiä operaattoreita odottamassa.

Ainakaan, jos uskomme hallituksen salaamia selvityksistä. Ja miksi emme uskoisi?

Pelkästään rataverkon korjausvelka on yli miljardi euroa. Ratojen ja ohjauslaitteiden huonosta kunnosta johtuvat häiriöt ja nopeusrajoitukset heijastuvat junaliikenteeseen etenkin vilkkaimmin liikennöidyillä rataosuuksilla.

Mutta mikä motivoisi perustettavaa uutta ratayhtiötä investoimaan, jos valtio ei ole halukas rahoittamaan ratainvestointeja? Ei mikään.

Ei ainakaan nykyisellä omistajaohjauksella.

 

Arvoisa puhemies

Edellä esitetyin perustein Vihreä eduskuntaryhmä yhtyy edustaja Wallinin hallitukselle esittämään epäluottamuslauseeseen.