Mari Holopaisen ryhmäpuheenvuoro 17.3.2026 liikennejärjestelmäsuunnitelmasta

Arvoisa puhemies,

öljyn hinta on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla. Kansainvälinen energiajärjestö IEA puhuu jopa historian pahimmasta öljymarkkinoiden häiriöstä. Myös Suomessa riski fossiilisten tuontipolttoaineiden hinnannousulle on todellinen.

Mitä tekee hallitus? Vahvistaa entisestään liikennejärjestelmämme fossiiliriippuvuutta ja altistaa suomalaiset polttoaineiden hinnan heilahteluille kansainvälisen epävarmuuden vallitessa. Hallituksen selonteossa luetellaankin useita toimenpiteitä, joilla se on lisännyt liikenteen päästöjä.

Liikenteessä jos jossakin tarvitaan pikaisesti kestävyysmurrosta. Päästöt on saatava alas pikaisesti. Silti hallituksen antamassa selonteossa tämä aihe sivuutetaan lähes täysin. Termi “fossiiliset polttoaineet” mainitaan koko dokumentissa vain kaksi kertaa. Siitäkin huolimatta, että juuri fossiiliriippuvuus on liikennejärjestelmämme keskeisimpiä ongelmakohtia ja liikenteen osalta päästövähennystyö sakkaa pahemman kerran.

Fossiiliton liikenne on paitsi välttämätöntä ilmastokriisin torjumiseksi, myös osa viisasta huoltovarmuutta, kriisinkestävää taloutta ja helpotus suomalaisille liikennevälineiden käyttäjille.

APM

Tämä paperi tuntuukin olevan ennen kaikkea askel historiaan, kohti menneiden aikojen liikennejärjestelmää. Sen sijaan, että katsottaisiin rohkeasti tulevaan, vauhditettaisiin liikenteen sähköistymistä, hyödynnettäisiin digitalisaatiota ja tietoa eri liikennemuodoissa, panostettaisiin olemassaolevien raideyhteyksien parantamiseen ja huomioitaisiin kasvavien kaupunkien tarpeet esimerkiksi joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräilyinfran osalta, katse on tiukasti peruutuspeilissä.

Monessa eurooppalaisessa suurkaupungissa kävely, pyöräily sekä joukkoliikenne ovat pääasiallisia liikennemuotoja. Samoin Suomen suurimmilla kaupunkialueilla ne muodostavat liikkumisen selkärangan. Myös kaupunkialueilla henkilöautoilu on osa liikennejärjestelmää, mutta joukkoliikenneinvestoinnit ovat joukkojen liikkumisen edellytys – sekä ihmisten että yritysten kannalta. Viihtyisät keskusta-alueet, joissa on kävelykatuja alkavat olla monessa maassa jo normi, eikä poikkeus.

Lyhyillä matkoilla etenkin paremmat kävely- ja pyöräilyreitit lisäävät päästötöntä liikkumista ja arkiliikuntaa sekä tukevat suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Vihreät panostaisi kävelyyn ja pyöräilyyn sekä valjastaisi MAL-sopimukset vahvemmin osaksi tätä työtä. Vaikka hallitus on linjannut kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta, on siihen kohdistuva rahoitus vain vähentynyt.

Vihreät on jo pitkään esittänyt ruuhkamaksujen mahdollistamista niille kaupunkialueille, joissa se halutaan ottaa käyttöön tehostamaan kestävän kaupunkiliikenteen rahoitusta. Tuloja voitaisiin ohjata kaupungeissa tukemaan parempaa joukkoliikennettä, esimerkiksi laskemaan joukkoliikennelippujen hintoja. Joukkoliikenteessä käyttäjät maksavat kohonneina lipunhintoina infrainvestointeja. Myös joukkoliikenteen rahoittamiseen on löydettävä malli, joissa käyttäjille ei ohjata näin merkittäviä hinnankorotuksia.

APM

On selvää, että liikennejärjestelmämme tulee myös tulevina vuosina vaatimaan merkittäviä investointeja. Selonteon liitteenä olevasta rahoitussuunnitelmasta huomataan, että vuosittainen panostustarve on miljardiluokassa.

Tiedämme kaikki, että tulevina vuosina rahaa ei riitä jaettavaksi ja jokainen käytettävä veroeuro on punnittava tarkoin. Siksi on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että julkinen raha ohjautuu liikennejärjestelmän kehittämiseen kestävällä tavalla. Valtion rahoja ei ole varaa hukata tarpeettomasti päästöintensiiviseen liikkumiseen. Suomi ei saa jäädä syrjäisestä sijainnistaan huolimatta syrjään, kun maata pitkin liikutaan yhä enemmän Euroopan sisällä. Meidän tulisi määrätietoisemmin kehittää junaliikennettä niin maan sisällä kuin täältä muualle Eurooppaan.

Tilanteessa, jossa rahasta on tiukkaa, hallitus haluaa tukea myös kannattamattomia sisäisiä lentoja kalliisti. Selonteossa todetaan, että “Nykyinen lentoasemaverkosto on tappiollinen ja näkymää tilanteen merkittävästä muuttumisesta ei ole.” Vähän käytössä olevien kenttien kallis ylläpito verovaroin etenkin siellä, missä toimiva raideliikenne on aivan vieressä, on valinta jostain muusta pois.

Onkin syytä kysyä hallitukselta: eikö nyt olisi aika tehdä johtopäätökset ja keskittyä vaikuttaviin liikenneinvestointeihin, kuten raideliikenteen kustannustehokkaaseen kehittämiseen eri puolilla Suomea – tarpeita on niin pohjoisessa, etelässä, idässä kuin lännessäkin?

APM

Vihreiden ratkaisu liikennejärjestelmämme kehittämiseen on selvä. Hiilelle on asetettava hinta ja ohjattava määrätietoisesti kaikkea liikkumista vähäpäästöisempään suuntaan. Kuten selonteossa todetaan, Suomen autokanta on sähköistynyt arvioitua merkittävästi nopeammin.

Menneisyyteen kiinnittymällä ja vanhan ajan liikennejärjestelmästä kiinni pitämällä emme pääse pitkälle.